Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä 31.8.2022

Lempäälän kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020  ja hyvinvointisuunnitelman 2022-2024 sekä vuoden 2021 hyvinvointiraportin hyväksyminen. Ryhmäpuheenvuoro kok 31.8 / Riina Aspila

Arvoisa puheenjohtaja,

Käsittelyssä on kolme isoa ja merkityksellistä asiaa hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomus kertoo meille huolestuttavasti siitä, että vaikka Koronavuosina tehtiin paljon ja monenlaisia toimia hyvinvoinnin tukemiseen ja ylläpitämiseen, se myös aiheutti meille hoitovelkaa. Vuosittain saatu raportti kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on monin osin luettavissa positiiviseksi. Lempälään kunnassa on aktiivista ja hyvinvoivaa väestöä, kun verrataan valtakuntaan keskimäärin. Valtaosa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämään, mutta kaikissa ikäluokissa tyytyväisyys on laskenut edellisestä 2019 mittauksen tasosta. Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt vajaasta 10% yli 20%. Nämä ovat asioita joita ei voi jättää huomiotta. 

Hyvinvointia voi edistää jokainen omalla toiminnallaan, mutta siihen tarvitaan monin osin tukea. Meillä on tiedossa kouluelämän haasteet ja miten siihen on pystytty Lempäälässä vastaamaan. Olemme kuulleet pitkistä jonoista mm. perheneuvolassa. Nuoret ovat joutuneet odottamaan usein liian pitkään. Lempäälä ei tässä asiassa ole valitettavasti poikkeus. Nuorten pahoinvoinnin kääntäminen paremminvointiin pitää löytää resursseja sekä monipuolisia keinoja. Aikaa ei ole hukattavaksi! Asia ei ole yksin kunnan, vaan tämän pitää olla yhteinen asia ja nyt hyvinvointialueella täytyy tarttua tähän asiaan kiireesti. 

Hyvät valtuutetut,

Harrastava iltapäiväkerho -toiminta on lempäälässä ollut menestys. Hankerahojen pienennyttyä monissa kodeissa on oltu harmissaan, kun toimintaa on parin vuoden jälkeen jouduttu supistamaan rajusti. Syynä luonnollisesti se, että toiminta on pyörinyt hankerahalla, jota nyt enää on saatavissa hyvin pieni määrä suhteessa ensimmäiseen vuoteen. Kunnalla ei ole löytynyt rahareikää tätä lovea paikkaamaan. 

Kokoomuksen valtuustoryhmän korviin on kantautunut paljon hyvää ja rohkaisevaa palautetta harrastavista iltapäiväkerhoista. Pohdimmekin, että valtuuston olisi hyvä saada kuulla analyysiä kerhojen toiminnasta ja käyttöasteesta, jotta meillä olisi mahdollisuus arvioida ja jopa varautua tulevien vuosien budjetissa siihen, että jonkinlainen kerhotoiminta voidaan hankerahan loputtua myös säilyttää.

Me kaikki tiedämme, että liikkuminen on tärkeää jokaisen arjessa. Arjen liikkumisen taidot opitaan jo päiväkodeissa ja koulujen alaluokilla. Lempäälässä on paljon hyvällä käytöllä olevaa liikuntatilaa ulkona, sisällä ja metsässä. Meillä on monipuolisesti myös mahdollisuus harrastaa liikuntaa erilaisissa seuroissa ja yritysten toimesta. 

Lempäälässä liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittain 16,7 miljoonaa euroa.Liikkumisen ja liikunnan ilon tulee olla kaikkien ulottuvilla – esteettömästi ja saavutettavissa. Uuden, vuoden 2023 kunnille käyttöön tulevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan HYTE-kertoimen kautta arvioidaan kuntia. Lempäälän on tärkeä pitää huolta kuntalaisista ja varmistaa täten myös hyvät HYTE-kertoimet. Varsinaisesti mitään uutta kertoimet eivät mittaa. Lempäälässä on pitkään tehty töitä kunnassa toimivien järjestöjen kanssa, joten meillä on kaikki onnistumisen edellytykset olemassa.

Valtuustoaloite suojatien saamiseksi Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle

Jätin keskiviikkona 24.11 valtuuston kokouksessa aloitteen, joka koski suojatietä Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle mentäessä Valkeakosken suuntaan. Aloite sai kannustavan vastaanoton valtuustossa

VALTUUSTOALOITE

Suojatien saaminen Virta-kampuksen bussipysäkille

Virta-kampuksella opiskelee päivittäin lähes 850 opiskelijaa, joista suuri osa kulkee linja-autolla kouluun ja sieltä kotiin. Virta-kampuksen pysäkki Valkeakosken suuntaan on pimeässä kohdassa ja siitä ei ole olemassa virallista turvattua kulkureittiä valkeakoskentien toiselle puolelle, jossa sijaitsee kävelytie. Tiellä on 50 km/h nopeusrahoitus.

Vuosien varrella asiasta on käyty monenlaisia keskusteluja kunnan ja ELY-keskuksen toimesta. Aloitteellisia asiassa ovat vuoroin olleet niin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kuin Lempäälän lukio. Jälleen tänä syksynä asiasta on Virtakampuksella käyty keskustelua ja oltu yhteydessä eri tahoihin. Ongelma on tunnistettu ja sille on tarve tehdä jotain, ennen kuin onnettomuuksia tapahtuu. 

On selvää, että uusia suojateitä harkitaan tarkoin, Kuitenkin suojatie voidaan merkitä, jos se on osa luonnollista kulkureittiä ja suojatiellä on vähintään 200 jalankulkijaa vuorokaudessa. Suojatie voidaan harkinnan mukaan toteuttaa myös, jos suojatiellä on yli 100 käyttäjää vuorokaudessa, suojatietä käyttää noin 20 koululaista tai vanhusta päivittäin tai suojatiellä on 40 – 50 työikäistä käyttäjää päivittäin. Nämä kriteerit täyttyvät helposti, joka päivä.

Lempäälän kunta ja ELY-keskus saavat tienkäyttäjiltä varmasti paljon erilaisia kehitysehdotuksia. Kunnassamme on varmasti tiedossa monta paikkaa, jossa vaaratilanteita syntyy ei turvallisen tienylityksen vuoksi. Kunnon valaistus tai suojatien merkitseminen eivät voi olla asioita, joita vuosikausia pohditaan ja pähkitään. Siitäkin huolimatta, että rahat ovat tiukalla, on lasten ja nuorten turvallisuus kuitenkin tärkeää! Toimiin tulee kaikkien paikkojen osalta ryhdyttävä.

Me aloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että kunta ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa, jotta turvallinen koulutie liikennöidyn tien yli voidaan opiskelijoille turvata.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 24.11.2021

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoittu 35 valtuutettua.

Koska uidaan uimahallissa?

Vielä on vesi viileää järvessä. Silti meidän perhe jo polskii ahkerasti. Oma uimahalli lisäisi meillä uimista ympärivuotisesti ja lyhentäisi kynnystä ja matkaa lähteä uimahalliin.

Uimahallista on puhuttu ja sitä on odotettu lempäälään jo yli 40 vuotta. Nyt hankkeessa ollaan pidemmällä kuin koskaan. Uikkareita ei vielä kannata päälle vaihtaa, mutta ehkä sitä uskaltaa jo suunnitella hetkeä kun Uimahalli-kylpylään pääsee polskimaan.

Valtuuston kokouksen listalla on keskiviikkona takauksen myöntäminen Kiinteistö osakeyhtiö Lempäälän Uimahalli Oy:lle. Jos jos kuvitteli uimahallin kuntaan saamisen yksinkertaisesti voin todeta hänen olleen väärässä.

Kylpylämäinen uimahalli on paikka, jossa kaikki pääsevät uimaan ja vähän myös seikkailemaan.

Aina voi toki kysyä, miksi kunta ei itse rakenna uimahallia? Kun oikeasti pohditaan mikä on kunnan tehtävä ja sen ydintoimintaa, ei uimahallin pyörittäminen siihen oikeasti kuulu. Toiminan pyörittäminen on erikoisala, joka vaatii osaamista. Sellaista meillä ei ole, joten sekin olisi pitänyt jostain löytää. Siksi on ollut turvallisempaa löytää osaava operaattori toiminnalle ja sellaisia kunta on kilpailuttanut. Nyt olemme edenneet päätösvaiheeseen ja toivottavasti maaliin päästään operaattorin kanssa.

No miksi sitten enemmän kylpylämäinen kuin pelkkä uimahalli? Tänä päivänä ihmiset haluavat muutakin kuin kuntouintiratoja. Siksi olisi tärkeää, että hallissa olisi ratojen lisäksi paikka jumpalle ja lapsille. Kangasalan Kuohua, joka muuten on kylpylämäinen uimahalli, laajennettiin juuri tästä syystä. Tarvittiin lisää monipuolista tiltaa erilaisille toiminnoille uimahallissa. Samalla taisin tässä perustella sen miksi ei myöskään pelkkää kylpylää.

Mitä se sitten maksaa? Lippujenhinnoista ollaan paljon puhuttu. Vielä, kun ”kuokka ei ole edes rakentamisesn suhteen maassa” lienee turhaa spekuloida siitä. Varmasti se jotain maksaa ja ajatus kunnalla on ollut kompensoida oman kuntalaisten maksuja jollain tasolla. Hinta tulee olemaan jossain uimahallin ja kylpylän hintojen välissä.

No miten me sitten varmistetaan, että uimahalli tänne saadaan. Olemalla kärsivällisiä ja mahdollistamalla askel askeleelta etenevän prosessin. Ei hinnalla millä hyvänsä, vaan hinnalla, joka on realistinen ja pystymme siihen varautumaan. Ensimmäinen steppi on päästä operaattorin kanssa sopimukseen ja siitä sitten lähtee liikkeelle suunnittelu ja myöhemmin toteutus. Seuraava tseppi on valtuuston kokouksessa keskiviikkona, jolloin kuulemme kaikki asiasta taas lisää. Läpihuutojuttu tämäkään päätös ei valtuustossa ole. Hankkeella on ollut epäilijänsä ja vastustajat myös valtuustossa. Jos hanke eteenpäin menee, kunta varmasti informoi kuntalaisia aiheesta aina, kun jotain uutta informoitavaa on.

Itse toivon, että hanke maaliin menee, vaikka tiedän ettei kustannusrakenne ole yksinkertainen aiheen tiimoilta. Koen silti, että uimaopetus kunnan omassa hallissa on parempi, kuin ympäri Pirkanmaata siellä täällä, minne nyt sitten koululaiset sattuvat mahtumaan. Itse arvostan myös matkaa. Olemme ennen Koronaa käyneet usein Kangasalla, nyt matka on sama kun kauppareissuun ja sekin hoituu uimisen kanssa samalla reissulla. Meidän perhe tulee varmasti käyttämään uutta hallia paljon. Uskon, että moni muukin kuntalainen. Askel askeleelta kohti uimahallia. Keskiviikkona iso askel valtuustossa. Vastaus kysymykseen on, toivottavasti pian uidaan, mutta ei kuitenkaan vielä tänä vuonna.

Valtuustokaudella jättämäni valtuustoaloitteet

Valtuustokausi alkaa olla viimeisiä kokouksia vaille valmis, vaalit ovat jo kuukauden päästä 13.6.2021 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.8.2021. Meitä ehdokkaita on haastettu pohtimaan aikaansaannoksia näin vaalien alla. Luetella voisi vaikka ja mitä, mutta onhan se totta, että yksin en ole saanut mitään aikaan. Kyllä ne päätökset on hioutuneet monen ihmisen kautta ennen päätöksiä. Monta hyvää ja muutama sellainen, että vieläkin harmittaa.

Kaksi ensimmäistä vuotta tällä valtuustokaudella sain kunnian johtaa valtuustotyöskentelyä. Sen jälkeen olen seurannut valtuustotyöskenetelyä 1.varapuheenjohtajan paikalta. Hyvin erilaista se on ollut. Kun kaks vuotta tuli johdettua kokouksia, strategiatyötä ja asioiden valmistelu. Unohtamatta monia neuvotteluja, kokouksia ja tapaamisia.

Valtuustonpuheenjohtajana en jättänyt lainkaan valtuustoaloitteita. Tosin allekirjoitin niitä kyllä useita hyviä aloitteita. Valtuustokaudella jätin yhteensä viisi valtuustoaloitetta. Näistä jokainen sai kannatusta yli puoluerajojen. Meillä Kokoomuksessa on ollut tapana, että aloitteiden valmistelussa on mukana koko valtuustoryhmä. Kun omasta ideasta saa sparrausta, siitä tulee vielä parempi. Koen itse, että valtuustoaloite on joskus aika kankea tapa viedä asioita eteenpäin. Joskus kuitenkin on hyvä nostaa asia tätä kautta esille ja keskusteluun. Ehkä valtuustoaloitteet ovat myös tapa osoittaa aktiivisuutta.

Aloitteeni 1/2020 Luokkavaari ja -mummutoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 5/2020 lähikierrätyspisteist’ ja niiden kaavoittamisesta
Aloitteeni 9/2020 tk-sairaalan päivätoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 10/2020 vuoden valtuutetun valinnasta
Aloitteeni 1/2021 työvaatteista varhaiskasvatuksen ohjaajille ja opettajille

Ennenkaikkea kuntapolitiikka on yhdessä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Siksi mukana oleminen kiinnostaa minua edelleen. Aloitteistani luokkavaari – ja mummutoiminta on saanut vihreää valoa. Lähikierrätyspisteisiin jatkossa kiinnitetään huomiota aina uusia alueita kaavoitettaessa. Tietoisuutta ja mahdollisuutta kimppa-astioihin vanhoilla kaava-alueilla on luvattu lisätä. Muut aloitteistani ovat vielä valmistelussa

Yhdessä koulukiusaamista vastaan!

Aamun ajatuksia Majauslahdella. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tarttua toimeen. Miksi käyttäisimme sen tekemättä?

Koulukiusaaminen, jopa -väkivalta puhututtaa ja pohdituttaa. Lempäälässä tehdään kouluissa ja päiväkodeissa asioille paljon, mutta tuskin aina riittävästi. Asia on yhteinen, iso ja tärkeä. Mitä ne voisimme poliittisella puolella edistää nollatoleranssia?

Heitän ajatuksen poliittisten ryhmien pohdittavaksi yhdessä. Voisiko kevään aikana tehdystä työstöstä olla hyötyä, kun tuleva valtuusto saa ”syliinsä” heti kautensa aluksi budjetin valmistelun ja päättämisen. Vaalit siirtyivät, aikaa olisi meillä istuvilla valtuutetuilla vielä. Uusi valtuusto taas lähtee asioihin huomattavasti kiireemmällä aikataululla. Olisiko yhdessä pureksituista näkökulmista apua asian edistämiseen yli valtuustokauden.

Mitä mieltä olet? Olisiko tässä yhdessä tekemisen paikka? Yhdessä, kuten aikanaan luottamushenkilöiden eettistä koodistoakin tehtiin. Sain olla tuossa työstössä mukana molemmilla kausilla. Se oli hedelmällistä työtä ja aitoa yhdessä tekemistä. Sitä tämä asia erityisesti nyt kaipaa!

Lempäälässä tehtiin valtuutetun käsikirja

Puheenvuoroa odottamassa. Koti valtuustosalina.

Pidin keskiviikon valtuuston kokouksessa puheenvuoron USO-verkoston (Kuntaliiton uuden sukupolven organisaatiot-verkosto ja valtuutetun käsikirja asia kohdassa. Tämä käsikirja on ollut työstössä meillä on monin työpajoin ja keskusteluin lähes pari vuotta. USO on siis poliittisen ja ammatillisen johdon yhteinen vertaisoppimisverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija (lähde kuntaliitto.fi). Lempäälä on ollut verkostossa mukana puolet valtuustokaudesta.

Ajastus tästä käsikirjasta lähti liikkeelle siitä, kun pohdimme projektin ohjausryhmässä miten voisimme hyödyntää USO-verkostoa ja siihen kuuluvia työpajoja. Pohdimme mitä konkreettista haluaisimme saada aikaan. Totesimme, ettei meillä ole yhtä asiakirjaa tai paikkaa, jossa olisi helposti perusasioista tietoa saatavissa. Matkan varrella meille on syntynyt erilaisia kansioita sähköisessä järjestelmässä, josta välillä on vaikea hakea asioita. Myöskään aina ei voi olla varma onko se löytämäsi asiakirja nyt se ajantasalla oleva. Siksi käsikirjaa lähdettiin työstämään.

Käsikirjaa lähdettiin tekemään erityisesti uuden valtuutetun näkökulmasta. Miten uusi valtuutettu voisi helposti päästä kiinni oleellisiin asiakirjoihin ja toimintatapoihin. Kun tätä työstettiin, ihmettelimme aidosti sitä’,ettei tällaista ole kunnissa tehty. Meidän käsikirjaa onkin kyselty ympäri maan. Hyvä niin, käyttöön ja kehitykseen vaan. Käsikirja luettavissa esityslistan liitteenä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Taas on yksi yhteinen työ maalissa, tai ainakin melkein. Kun viime valtuusto antoi meille puoliksi pureskeltua materiaalia eettisestä koodistosta, siitä syntyi huoneentaulu meille ja osaksi myös tätä käsikirjaa verrattaen hitaasti. Se kuitenkin syntyi monien vaiheiden jälkeen ja yhdessä tehden.

Tämän käsikirjan työstössä meillä on ollut apuja. Ja sen huomaa. Niin aikajänteessä, millä tätä on työstetty työpajojen kautta ja millaiseksi se tuli. Kuin siinä miltä se kokonaisuudessaan näyttää. Uso verkoston kautta saamastamme Annin avusta huolimatta työ on meidän tekemää alusta loppuun saakka. 

Itse muistan pohtineeni monia tähän käsikirjaan liittyneistä asioita aikanaan uutena valtuutettuna. Moniin asioihin törmäsin myös tällä kaudella valtuuston puheenjohtajan roolissa, kun vastailin erilaisiin kysymyksiin uusilta valtuutetuilta. Luulen myös, että monikaan ei rohjennut kysyä yksinkertaiselta kuulostavia kysymyksiä keneltäkään, vaan oppi niin sanotusti talon tavoille seuraamalla muita. 

Toivottavasti tämänkin käsikirjan jälkeen rohjetaan kysyä. Toivottavasti käsikirja jopa suorastaan kannustaa siihen. Siis kysymään ja ajattelemaan ääneen omassa ryhmässä tai valtuustonpuheenjohtajan kanssa. Toivottavasti tämä antaa vastauksia moniin pohdituttaviin asioihin. Niihin isompiin ja pienempiin.

Tätä tehdessä ja nyt päätettäessä tuntuu työ kovin omalta. Onhan sitä ollut tekemässä monessa kohdassa. Mutta valmis se ei tänäänkään ole. Eikä ehkä ole koskaan. Me Kokoomusryhmässä todettiinkin, että olemme tavallaan luoneet ikiliikkujan. Toivottavasti tuleva valtuusto ja sen uuden valtuutetut katsovat tätä käsikirjaa tuorein silmin ja sen käytöstä tehdään esimerkiksi kyselty tai työpaja vuoden päästä. Ja sitten uudelleen kauden lopussa. Eli tätä asiakirjaa työstettäsiin valtuustokauden aikana ainakin kaksi kertaa. 

Alussa siis tsekkattaisiin onko tämä hyvä uuden valtuutetun kannalta. Mitä hassua tai mitä puuttuu ja tehdään muutoksia ja lisäyksiä. Sitten kauden lopussa tsekataan taas uudelleen läpi ennen luovutusta uudelle valtuustolle. Vain käyttämällä ja työstämällä paremmaksi ja laajemmaksi, tämä auttaa valtuutettuja tekemään omaa työtään paremmin.

Yhdessä tätä tehtiin, yhdessä se myös eteenpäin luovutetaan yhteiseen käyttöön.

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen työntekijöiden ulkovaatteista

Keskiviikon kokouksessa jätin valtuustoaloitteen. Aloite sai alkunsa muutamastakin keskustelusta varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöiden kanssa. Moni kaltaiseni perheenäiti tuskailee aamuisin sitä, mitä pukea lapsille päälle päiväkotiin. Sää vaihtelee ja tänäkin vuonna marraskuu oli kovin pitkä, ainakin sateen ja kuran muodossa.

Valtuuston kokous pidettiin 27.1.2021 etänä

Kun sitä pohtii mitä lapsille päiväkotiin päälle ja varavaatteiksi, pohtii lasten kanssa ulkona touhuavat aikuiset aivan samaa. Kun lasten kanssa tekee töitä, tietää, että lasten vaatteiden kuraa löytyy myös hyvin usein omista vaatteista. Kun me vanhemmat usein toivomme paljon ulkoilua, olisi hienoa jos päiväkodin ja koulun aikuiset voisivat myös nauttia siitä oikeissa varusteissa.

Erilaisilla aloilla työvaatteet ovat automaattinen osa työtä. Päiväkodissa ja kouluilla näin ei asia ole. Ajatellaan, että vaatteet ovat käyttövaatetta. Tätä ne toki ovatkin, mutta minusta näillä aloilla vaatteet altistuvat kovalle kulutukselle. Erityisesti hyvät, monenlaisiin keleihin ja kovaan pesutahtiin tarkoitetut ulkovaatteet ovat kalliita. Näillä toimialoilla ulkoilevat aikuiset maksavat vaatteista aivan kuten me muutkin, vaikka ne ovat työvaatteita. Siksi ajattelin, että voisiko Lempäälässä pohtia tätä. Miten meillä voitaisiin tukea työntekijöitä näissä ulkovaatehankinnoissa.

VALTUUSTOALOITE

Aloite ulkoiluvaatetuksen tarjoamisesta varhaiskasvatuksen työntekijöille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulu- 1-2 lk ohjaajille.

Yksi päivittäisistä asioista päiväkodeissa ja esikoulussa on ulkoilu. Ulkoilu on säällä kuin säällä tärkeä osa lasten päiväkotipäivää aamuisin ja iltapäivällä. Osalle lapsista ulkoilut päiväkodissa, eskarissa ja aamu-ja iltapäivätoiminnassa ovat ainoita ulkoiluhetkiä. Oikeanlainen varustus ulkoiluun on olennaista, jotta ulkoilu on mielekästä niin lapsille kuin aikuisille.

Viime syksyn sateinen, kurainen ja märkä keli on muistissa. Talvella olemme saaneet nauttia niin kurasta kun paukkupakkasista. Nämä kaikki on koetellut ulkoilevia ryhmiä kovasti. Keli on vaatinut niin vaihtovaatetta, kun lisävaatettakin. Tällä hetkellä henkilökuntamme joutuu hankkimaan työvaatteensa, siis myös ulkoiluvaatetuksensa itse. Siitäkin huolimatta, että, kyseisessä työssä välttämätön varustus. Kunnolliset ulkoiluvarusteet eri sääolosuhteisiin ovat henkilökunnalle iso ja pakollinen investointi työnteon kannalta. Ulkoilua voi hyvinkin olla yli puolet työpäivästä. Ulkovaatetuksen tulee olla sopiva ympäri vuoden ja se altistuu kovalle kulutukselle päivittäin. Palkkatasoltaa nämä tärkeät työtekijät eivät ole niitä koviten palkattuja, joten vaatehankinnat vievät palkasta ison osan.

Verotus kohtelee tässä kohtaa tätä kohderyhmää, kuten muitakin. Työssä käytettävän vaatetuksen yleinen lähtökohta on, että vaatteet ovat normaalia elantomenoa. Siis siitäkin huolimatta, että valtaosalla täytyy olla useita vaatekertoja päivässä pystyäkseen tekemään työnsä niin hygieenisesti kun turvallisesti. Ulkovaatteet ovat erityisesti ne, jotka ovat arvokkaat hankkia ja jotka altistuvat erityiselle kulutukselle ja niissä tulee varautua hyvin vaihteleviin sääolosuhteisiin. 

Osana hyvää työnantajapolitiikkaa Lempäälän tulisikin pohtia, miten voisimme mahdollistaa päiväkotien henkilöstölle tasa-arvoisemman kohtelun työvaatteiden osalta. Kunnassa tulisikin selvittää yhdessä työntekijöiden kanssa, miten he kokevat asian. Voisiko kunta olla tukemassa ulkovaatteiden osalta työn tekemistä. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yhtenäiset kunnan ulkovaatteet näitä toivoville tai mahdollisesti erillinen vaateraha. Keskustelussa, selvityksessä ja mahdollisessa hankinnassa henkilökuntaa ja otettaisiin huomioon tarpeet ja  tuotteiden kestävyys. Ulkoiluvaatteet voisivat parhaimmillaan olla sekä hyvä henkilöstöetu, että tukisivat työssä viihtymistä. 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Lempäälässä selvitetään tapoja varhaiskasvatuksen henkilöstön, aamu- ja iltapäivätoiminnan, esikoulun ja 1-2lk ohjaajien  ulkovaatetuksen tukemiseen. Kartoitetaan asiaa henkilöistön kyselyllä ja kerätään ideoita siihen, mikä voisi olla paras ja mahdollinen tapa.  Selvityksen pohjalta ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin kartoituksen pohjalta. Luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa oma malli mahdollistaa ja tukea työntekoa tasapuolisesti.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Lempäälässä 27.1.2020

Riina Aspila

Taloudesta tulevalle vuodelle

Talousarvio kokous on merkittävin kokous valtuustovuodessa. Se on kokous, joka päättää pitkän prosessin ja monet keskustelut kunnan suunnasta ja määrärahoista. Marraskuisen valtuuston tuloksista olemme saaneet lukea paikallislehdestä jo useaan kertaan.

Syyskauden viimeinen kokous oli torstain Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Etänä sekin, kuten tähän päivään kuuluu.

Minulta on kysytty omasta äänestyskäyttäytymisestä. Miksi en ollut halukas tekemään pohjaesitykseen henkilöstövähennyksiä Lempäälä-talon palvelukäytävältä (hyväksyttiin) ja toisaalta en ollut valmis lisäämäänkään niitä hammaslääkärilla ja kotihoidon kahdella sairaanhoitajalla ikokouksessa esitettyjen ehdotusten mukaisesti (hyväksyttiin). Tai miksi en kannattanut nuorten leiritoiminnan budjettilisäystä (hyväksyttiin). Ja kuitenkin olin mukana, kun yksimielisesti valtuusto halusi painottaa, että vanhuksille ja vammaisille taataan koti-ja asumispalvelut. Viime päivinä olen myös kuullut kuuluvani sukkasaippuan pelkääjiin. Mitä ikinä se tarkoittaakaan.

Yleisesti koen poitiikan olevan parhaimmillaan yhdessä tekemistä. Sitä, että yhdessä puhutaan ja sovitaan, pohditaan ja kuunnellaan. Se mistä en pidä, on se, että muutosesityksiä sinkoilee sieltä täältä ja niihin on hankala ottaa kantaa ja koppia. Erityisesti silloin, kun ei oikein tiedä mikä on nyt kokonaisuus. Jos hyväksyn tämän, pitääkö minun hyväksyä myös seuraavat. Kun puhutaan taloudesta, on äärimmäisen hankalaa käsitellä muutoksia yksittäisinä kohtina, kuten nyt kokouksessa tehtiin. Kun äänestykset tehdään erikseen kunkin asiakohdan kohdalla, ei kokonaisuudesta ole tietoakaan. Siis siitä mitä esityksiä nyt vielä tulee ja miten minä haluan niihin suhtautua. Jos olen valmis pieniin muutoksiin, mikä on se muutos, jonka puolella haluan olla.

Kun tiesin, että muutosesitys erityisopetuksen ja joustavan tuen lisäämiseksi oli tulossa, halusin olla tämän takana. Tämä oli painotus, josta on puhuttu useana vuonna, mutta se ei ole toteutunut siinä mittakaavassa ilman lisärahoitus, kun olisi ollut tarve. Toisaalta, jos olisin ajoissa tiennyt kotinhoiton sairaanhoitajien lisäämisestä, olisin todennäiköisesti puolustanut sitäkin. Mutta jo tässä kohtaa puhutaan kohtuullisista summista ei ensi vuoden osalta, koska ne koskevat vain puolta vuotta, mutta nämä lisäykset ovat jatkossakin budjetissa ja vuonna 2022 ne ovat siellä 100%. Halusin siksi olla kirjauksen takana, jossa nämä kotihoidon palvelut halutaan turvata. Usein määrärahoissa on varmaa painotuksiin (joista päättää lautakunta). Tärkeitä lisäyksiä kyllä, mutta taloutta tasapainottaessa jokainen lisäys on aina tärkeä punnita. Vähentämisiin kun harvoin halutaan mennä ja sille on syynsä. Minusta talousarvion käsittelyn menetelty ei ollut kovin onnistunut, koska kokonaisuutta ei pystynyt kukaan hahmottamaan.

Tällä sukkamehulla haluan siis avata sitä näkemystä, että kun budjettia läpikäydään kunnanhallituksessa useaan kertaan. Valtuustollekin pidettiin oma keskustelutilaisuus ja ryhmät pohtivat asiaa todella paljon. Miksi silti näistä monista muutosasioista ei kunnolla käydä keskustelua ja saatu kunnon perusteita? Osasta kyllä, mutta kaikkien kohdalla näin en voi todeta. Onko meidän talouden käsittelyprosessi edelleen pielessä? Tiedän, että ryhmyreiden tapaaminen tänä vuonna jäi pitämättä. Itse pidin puheenjohtajana tätä erittäin hyvänä ja tärkeänä tilaisuutena. Toisaalta valtuusto kokonaisuudessaan keskusteli enemmän. Niin tai näin paljon hyvää saatiin budjettiin mahtumaan, enkä sinällään ole näistä pahoillaan. Kunhan muistamme. että näillä päätöksillä olemme lisänneet kuluja lähes puoli miljoonaa vuoden 2022 talouden pohjaan. Tulevina vuosina painotuksia tuleekin taas pohtia entistäkin painokkaammin.

Pakko vielä suosta sukkamehusta sanoa. Se, että usein olen yleisesti usein pohjaesityksen kannalla johtuu siitä, että moni asia on käsitelty lautakunnassa ja kunnanhallituksessa hyvin perusteellisesti ennen kun ne saapuvat valtuustoon. Vaikka valtuustossa tehdään viilauksia, muutoksia ja jopa palautuksia on niillä aina oltava hyvin vahva peruste miksi. Haluan itse uskoa siihen, että paras tietotaito asioiden käsittelyssä asuu näissä kahdessa toimielimessä. Jos asia muuttuu tai siitä tulee käsittelyn aikana lisää tietoa, tai lautakunnassa herää jokin erityinen huomio, on aivan ensisijaisen tärkeää, että vielä valtuustossa asiaa voidaan muuttaa. Mutta jos muutos on sellainen, johpn en itse varsinaisesti usko, olen pohjan kannalla.

Tullessani mukaan valtuustotyöhön kummastelin joskus, kuinka kunnanhallituksen puheenjohtaja ja jäsenet ottivat kovin kantaa käsittelyssä olleeseen asiaan. Minua tuolloin ohjeistettiin, että valtuustossa asiat ovat kunnanhallituksen esityksiä (ei enää siis kunnanjohtajan) ja niitä on luonnollista KH jäsenten ja puheenjohtajan silloin myös tukea. Joskus äänestyksissä huomasi selvästi sen, kuinka KHn päätöksen takana seisoivat jäsenet hyvin vahvasti yli puoluerajojen. En tiedä mitä nyt on käynyt, kun monessa kohtaa jopa KH jäsenet tekevät ja kannattavat muutosesityksiä valtuustossa. Siis omaa (usein yksimielistä) esitystään vastaan. En tiedä mitä mehua se sitten on.

Valtuustoaloite vuoden valtuutetun valitsemiseksi

Jätin keskiviikon valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen. Aloite koski vuoden valtuutetun valitsemista ensi valtuustokaudella Lempäälässä.

VALTUUSTOALOITE

Lempäälän kuntaan saatiin jälleen upea tunnustus, kun meidän oma valtuutettu Hakalan Heikki valittiin valtakunnan vuoden valtuutetuksi. Tässä kohtaa ajatus heräsi siitä, voisimmeko mekin nostaa täällä Lempäälässä esiin valtuustotyötä ja valtuutettuja.Valtuuston on tällä kaudella työstänyt niin eettistä koodistoa kuin valtuutetun käsikirjaakin. Olemme tehneet paljon asioita yhdessä ja tämä voisi olla yksi hyvä lisä yhdessä tekemistä.

Muutamissa kunnissa/kaupungeissa valitaan oma vuoden valtuutettu. Lempäälässäkin voitaisiin ensi kaudella valita vuoden valtuutettu. Vuoden valtuutettu voisi olla yhteistyökykyä korostava, uutta luovaa ajattelua tuottava tai aktiivinen kuntaviestijä. Teemat eivät varmasti lopu. Teemat voisivat hyvin pohjata kuntastrategian teemoihin vuosittain. 

Me aloitteen allekirjoittajat kannatamme ajatusta Lempäälän oman vuoden valtuutetun valitsemista. Työrukkanen aloitteen eteenpäin viemisessä voisi hyvin olla valtuuston puheenjohtajisto ja tulevan valtuustokauden alussa voisi valinnan kriteeristön vaikka yhdessä ryhmyreiden kanssa toteuttaa. 

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 28.10.2020

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoitti 20 valtuutettua

Kiitokset puheenjohtajakaudesta!

Eilinen kokous oli osaltani viimeinen valtuuston puheenjohtajan roolissa. Siis ainakin toistaiseksi. Jo vaalikauden alussa ryhmien neuvotteluissa sovittiin, että pestini on kaksivuotinen. Jatkossa pestini on valtuuston 1. varapuheenjohtaja. Oma valtuustoryhmäni ja kunnallisjärjestö muistivat minua ryhmäkokouksessa kiitoksin ja kukkasin. img_9319

Olihan se juhlavaa toimia puheenjohtajana kokouksessa, jossa ensin muistettiin upeita työmyyriä eli kunnan pitkäaikaisia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä Tasavallan presidentin myöntämin kunniamerkein. 

Kokouksen alussa sain ehkä ainutlaatuisen tilaisuuden valtuuston puolesta onnitella myös Kiekkoleijonia ja erityisesti kapteenia lempääläistä Marko ”Mörkö” Anttilaa. Hän oli kokouksen aikaan kansanjuhlissa Tampereella joukkueensa kanssa, ehkä raikuvat aplodit kaikuivat sinne saakka kokouksestamme. Juhlien aika Lempäälässä on myöhemmin ja myös tulevan maanantain kunnanhallituksessa Marko muistamisesta käydään keskustelua. Ei liene sattumaa, että molempien maajoukkueiden kapteenit tulevat Lempäälästä ja ovat paikallisen seuran kasvattaeja. Upeaa uraa naismaajoukkueessakin tehnyt Jenni Hiirikoski on kotoisin Lempäälästä ja LeKissä hänkin aikanaan pelannut.

Vaikka koinkin saaneeni pyyhkeitä puheenjohtajuudestani ja puheenjohtajakaudesta kokouksen kokouksen alussa pidetyssä puheevuorossa, joka koski kahdenvuoden takaisia neuvotteluja. Koen puheesta huolimatta, että kaksivuotiskausi on silti monella tapaa ollut rakentava ja yhdessä tehty. Aikanaan, kun minut tehtävään kuitenkin yksimielisesti valittiin, toivoin yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä tekemistä, jossa konkarit auttavat untuvikkoja. Kuluneella kaksivuotiskaudella valtuusto onkin käynyt paljon keskustelua erilaisista asioista. Meillä on ollut paljon huolia, murheitakin. Paljon asioihin tutustumista ja taustoitusta. Onneksi myös monia asioita, joista olemme voineet olla iloisia ja kiitollisia. Moni asia on harpannut eteenpäin, toiset ylöspäin lähes harjakorkeuteen saakka.

On ollut ilo luotsata Lempäälän  kunnanvaltuustoa. Aina se ei ole ollut helppoa, mutta en sitä toki odottanutkaan. Kyllähän se joka kerta harmittaa, kuten nytkin, kun kokouksen jälkeen tullaan torumaan sanomisistasi ja tekemisiäsi, vaikka olet tehnyt kuten pitää. Mutta se on elämää, se on näiden luottamustoimien hoitamista, jossa aina ei vain onnistu miellyttämään toimintatavoillaan kaikkia, vaikka parhaansa tekee. Onneksi nämä tapaukset ovat yksittäisiä ja kohtuullisen vähäisiä. 

c7b9d006-67c4-45b8-b3b8-ec64fbf99bf7

Viimeistä viedään. Kuva: Päivi Söderström

Valtuuston kahden vuoden aikana valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa olemme neuvotelleet ja käyneet keskustelua oman kokemukseni mukaan enemmän kuin mitä edellisellä valtuustokaudella yhteensä. Se ei ole ollut osoitus epäluottamuksesta tai tyytymättömyydestä asioiden valmisteluun. Koen sen olleen yhteisen tahtotilan etsimistä, taustoitusta ja toimintatapoihin tutustumista. Näihin keskusteluihin liittyy paljon sellaista, jossa konkarit ovat myös tukeneet ja taustoittaneet uusia valtuutettuja. Samalla on haettu yhteistä toimintamallia, joka uudessa porukassa täytyy aina yhdessä luoda. Sitä ei ylhäältäpäin voida tuoda.

Edellinen valtuusto loi uuden organisaation, jota me lähdimme toteuttamaan. Tahtotila muun muassa lautakuntien vallan ja vastuun lisääntymisestä on kokemukseni mukaan toiminut hyvin. Valiokunnat uutena toimielimenä ovat vielä valitettavan vähällä käytöllä, mutta muokkaantumassa parhaaseen iskuunsa. Töitä näiden eteen on vielä tehtävä, mutta tällä kokemuksella tiedämme jo monta asiaa, jotka korjaamalla päästään oikeammalle polulle.

Jokainen valtuutettu varmasti muistaa, kun kaksi vuotta sitten aloitimme kuntastrategian ja uuden budjetin työstöllä aika vauhdilla. Nämä prosessit eivät totisesti olleet helppoja, mutta hyviä. Ja sanottakoon se vielä kerran, Kunta joka sanoo Kyllä on meidän valtuutettujen ajatus ja idea. Se on valtavan suuri tahtotila, jonka kanssa olemme tehneet töitä koko kunnassa ja tulemme vielä pitkään tekemään. En muista, että strategia ja sen tahtotila olisi koskaan ollut näin kaikkien huulilla.  Vaikka viime päivinä olemmekin olleet myös kunta, joka sanoo Mörkö!

Se, minkä toivon tulevaisuudessa hoituvan, ja ehkä kokouksen alun puheenvuorossa viitattiin myös tässä kohtaa kokemattomuuteeni, on asia joka on minua harmittanut kovasti.  Se koskee puheenjohtajan koulutusta. Minä en ollut valmis konkaripaketti puheenjohtajaksi, eikä sitä minulta varmasti odotettukaan, ainakaan kaikki. Toivoin siksi pääseväni koulutukseen, jotta olisin voinut olla parempi, varmempi ja osaavampi puheenjohtaja. Tätä mahdollisuutta ei minulle kunnan puolesta suotu, enkä siihen oman taloudellisen tilanteen vuoksi pystynyt omaa rahaa riittävästi laittamaan kiinni. Koin tämän epäreiluksi ja epäedulliseksi myös kuntaa kohtaan sillä tiedän, että tontilleni varmasti olisi kuulunut monta asiaa, joista en vain ole tiennyt olla kiinnostunut tai osannut ottaa huomioon. Toivonkin, että jatkossa puheenjohtajilla olis mahdollisuus kouluttautua tehtäväänsä, mikäli hän kokee sitä tarvitsevansa. Kaikkea kun ei aina ole fiksua oppia kantapään kautta.

Toisaalta taas se mistä olen iloinen on ollut tahtotila ja aktiivisuus valtuuston osaamisen kasvattamiseen. Se on ollut yksi asia, johon ollaan haluttu panostaa. Sitä on tehty paljon ja viimeisen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti olemme liittyneet myös Kuntaliiton USO-verkostoon eli uuden sukupolven organisaatiot ryhmään, jonka kautta pääsemme kehittämään omaa osaamispääomaamme luottamushenkilöiden kesken kuin yhdessä verkostoon kuuluvien kuntien kanssa. Syksyllä starttaamme tämän kanssa täysillä ja toivon, että kaikki ovat silloin mukana! Tässä kohtaa salista sain kovasti nyökkäilyjä, joten uskon tähän.

Puheenvuorossani valtuustolle halusin erityisesti osoittaa kiitoksen niille, jotka olette tukeneet, neuvoneet ja myös kiittäneet tällä matkalla. Oma erityiskiitos meni kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakalalle, jonka kanssa on ollut äärimmäisen hyvä tehdä hommia ja jakaa hoidettavia tehtäviä. Tiedän, että hän on tehnyt aivan liikaa, mutta kiitos siitä että on tehnyt!

Kiitokset kuuluvat oikeutetusti myös kunnanjohtaja Heidi Römölle ja hallintopäällikkö kaima Riina Kivistölle ja kokouksessa Riinaa tuuranneelle Markus Hirvilammelle valtuustotyöskentelystä ja siihen valmistautumisesta. Pöydän takana on ollut helppo olla, kun tuki on ollut lähellä.

Lempäälän kunnan johtoryhmä ja työntekijät ansaitsevat myös ison kiitoksen. He ovat aina olleet valmiit käymään keskusteluja ja vastaamaan kysymyksiimme neuvotteluissa ja valtuustotyössä. Ilman erillistä toivetta, olemme saaneet materiaalia ja on ollut jopa itsenstäänselvyys, että jokainen on aktiivisesti mukana, kun kysyttävää tai tarkennettavaa on ollut. 

Rohkeat, toimeen tarttuvat ja asioita esiin nostavat ryhmyrit ovat olleet voimavara itselle, mutta myös ehdottomasti koko valtuustotyölle. Kiitos myös teille isosta roolistanne valtuustotyön kehittämisessä. Puheenjohtajien rooli on merkittävä tiedonkulussa ja niissä kohdissa kun olemme tunnustelleet asioita. Viestinvälitys on ensisijaisen tärkeää, jotta kaikki voimme olla myös sen saman tiedon äärellä päätöksiä tehtäessä. Tähän muun muassa kokouksessa hyväksytty arviointikertomus kiinnitti huomiota. Iso rooli tässä on valtuustoryhmien puheenjohtajilla. Uskon ja toivon, että myös tulevan puheenjohtajan Kuisman Juhan kanssa yhteistyö ja tuki valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken toimii.

Lempäälässä tehdään jatkossakin asioita yhdessä, meillä on elämyksiä ja olemme edelläkävijä, kuten tekemämme strategia meitä ohjaa. Vaalitaan avoimempaa tunnelmaa ja tekemistä. Ollaan aktiivisesti yhteydessä toisiimme. Näin saavutetaan paras tulos päätöksenteossa Lempäälän kannalta myös jatkossa.

Tove Janssonin Vilijonkan sanoin

”Vilijonkka nosti huuliharpun ja puhalsi siihen,
hän liikutti sitä edestakaisin ja kuunteli säveliä.
Sitten hän istuutui pöydän ääreen.
Miten se nyt menikään, tiluliluu, tiluliluu…
On vaikea osua oikeaan, Vilijonkka yritti toistamiseen,
tunnusteli varovasti säveliä ja löysi niistä ensimmäisen, ja toinen sävel tuli itsestään.
Sävelmä pujahti hänen sivuitseen, mutta palasi takaisin.
Kannatti näköjään kokeilla, ei etsiskellä.
Tiluliluu, tilulilaa, nyt ryöppysi säveliä riveittäin,
jokainen kiistämättömästi omalla paikallaan. 

(Muumilaakson Marraskuu, Tove Jansson)

35078f12-fdfc-49ea-9558-8cd5ee5834d4

Viimeinen nuijan kopautus, kokous on päättynyt.  Kuva: Mikko Blomqvist