About aspila

Lempäälän kunnanvaltuutettu (kok.), valtuuston 1. varapuheenjohtaja, Pirkanmaan Maakuntavaltuutettu 2012-2017. Aktiivinen ja helposti kaikesta innostuva perheenäiti.

Puheenvuoroni ryhmän puolesta Kuntastrategian käsittelyssä

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Aspila piti valtuustoryhmän puheenvuoron valtuuston kokouksessa 25.5.2022 kuntastrategian käsittelyssä 

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja kokousta seuraavat, Käsissämme on tämän valtuuston merkittävä ja ensimmäinen yhteistyön, tulevaisuuden suunnan ja painopisteiden tulos, Lempäälän Kyllä- strategia 2022-2030. Tämä strategia jatkaa vahvan pohjatyön tehnyttä edellistä strategiaa tavoitteellisempana ja terävämpänä.  

Kuitenkin se on laadittu tilanteessa, jossa päällämme on paljon epävarmuutta ja muutosta. Olemme monen uuden edessä. Korona on osin selätetty tai sen kanssa on opittu elämään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut mittavia vaikutuksia talouden, tavaroiden saatavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Viimepäivinä on puhuttu paljon myös energian saatavuudesta, jossa Lempäälä on LEMENE- hankkeen osalta edelläkävijä, kun vielä saataisiin sähkömarkkinalaki tasolle, jota EU edellyttää. Monenlaisesta varautumisesta puhumattakaan. Edessämme on myös sote-uudistuksen viimeinen vaihe eli hyvinvointialueen rakentaminen ja toiminnan aloittaminen vuoden 2023 alusta. Tätä seuraa te-2024, jossa työllisyyden kuntakokeilun muutokset viedään lopulliseen muotoonsa. Olemme siis keskellä monisäikeistä muutosta. Strategian tekeminen tässä muutostilanteessa ei ole ollut kovinkaan helppoa. 

Strategia on vahva johtamisen työkalu, jonka avulla pitäisi pystyä johtamaan kuntaa eteenpäin tyynessä ja myrskyssä. Vaikka Kyllä-strategia on selvästi jatko strategia edelliseen, se tekee valintoja ja ohjaa tekemään valintoja. Kokoomuksen valtuustoryhmä toivoo, että strategia otetaan käyttöön vahvana työkaluna kunnan kaikessa toiminnassa. 

Lisääntynyt syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja hyvinvointialueen toiminnan aloittaminen edellyttävät tuoreita tapoja toimia ja ajatella. Vain tarttumalla toimeen voimme selättää haasteet. Vahvistamalla elinvoimaa, vahvistamme hyvinvointia.  

Myöhemmin tänään käsitellään tilinpäätöstä edelliseltä vuodelta. Se on vahvasti ylijäämäinen, vaikka Korona on kurittanut, haastanut ja laittanut kunnan monet toimintamallit ja priorisoinnit uusiksi. Ylijäämä on valtion velkarahalla maksettua, joka tulee maksettavaksi lähivuosina takaisin. Tavalla tai toisella. Ennustaminen on vaikeaa, mutta lienee selvää on, että jatkossakin meillä on asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan, ainakaan ennalta. 

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa nostaa esiin muutaman elinvoimaisen kunnan kannalta merkittävän noston strategiastamme. 

Asenne ja aktiivisuus: Lempäälän kunnasta on lähtenyt useita varhaiskasvatuksen opettajia tämän vuoden aikana muihin kuntiin töihin, pääosin paremmanpalkan perässä, samoin on käynyt työllisyyden hoidon puolella. Puhutaan palkkaeroissa useista satasista. Keskitason johtajia on vaihtanut työpaikkaa viimevuosien aikana tiuhaan tahtiin palkan, mikromanageerauksen ja sen vuoksi ettei työnkuvaus vastannut todellisuutta. Myöhemmin tänään käsitellään henkilöstökertomusta, mutta jo tässä koemme tärkeäksi nostaa esiin myös asiat, jotka lisäävät henkilöstön pitovoimaa. Meillä kiitetään ja palkitaan onnistumisista ja myös kunnan hyvästä taloudellisesta tuloksesta. Se on tärkeää ja merkityksellistä, mutta myös siihen arjen työn pitovoimaan on panostettava. Meidän on myös vedettävä yhtä köyttä kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa avoimuudessa, luottamuksessa ja yhteisessä tahtotilassa asioiden hoidossa.

Edelleen partykyselyiden tulosten käsittely VAIN kunnanhallituksessa oli valtiosalaisuustaso luokituksellista käsittelyä. Miltei naurettavaa. Meidän pitää pystyä luottamaan toisiimme myös asioissa, jossa käsitellään henkilöstön hyvinvointia, iloja ja vaikeita asioita. Ja myös auttaa tarttumaan niihin asioihin, joihin poliittista päätöksentekoa tarvitaan ja myös korjaamaan omaa toimintatapaamme! Vain tunnistamalla ongelmat, voidaan niitä ratkaista ja olisi vahvuus jos ongelmien tai haasteiden ratkaisuun saataisiin mukaan myös poliittiset päättäjät.Kokoomus haluaa,että Lempäälä on vetovoimainen kunta myös työntekijöille.  

Kestävää kasvua ja viihtyisyyttä. Sitä meistä jokainen haluaa omalle asuinympäristölleen. Siinä missä toinen haluaa asua keskustassa, toinen haluaa ympärilleen luontoa. Lempäälässä tämä on mahdollista nyt ja jatkossakin. On kuitenkin selvää, että mikäli haluamme pysyä kehityksessä mukana, meidän on oltava valmiit tekemään isojakin ratkaisuja. Ratkaisuja jotka helpottavat mahdollisuutta muuttaa Lempäälään esim. kierrättää jätteet helposti ja lähellä ja päästä nauttimaan lähiluonnosta ja upeista vesistöistä. Kokoomus kannattaa mahdollistavampaa maapolitiikkaa erityisesti kunnan strategisesti tärkeillä alueilla ja nauhataajamassa. 

Yhdessä tekemistä Suomen suurimmassa kyläyhteisössä. Kuntalaisosallisuuden lisääminen on kaikkien huulilla. Tiedämme, ettei se pelkällä puhumisella tapahdu. Meidän pitää pystyä löytämään ne keinot, jolla innostamme ja kannustamme kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset mukaan kehittämään kuntaamme eteenpäin ja saavuttamaan meille tärkeitä asioita. joskus se voi olla kuntoportaisen kaltaisessa projektissa sahaamista ja vasarointia, kylien Kyllä-sopimukset, nuorten kohtaamista saapas-toiminnassa tai kunnan palveluiden kehittämistä  työryhmissä. Kaikki työ on arvokasta ja se luo veto- ja pitovoimaa yhteiseen tekemiseen kuntalaisten hyväksi.

Kunta on ja sen tulee olla aktiivinen ja osallistava toimija kuntalaisille, mutta myös seudullisesti ja valtakunnallisesti. Meillä on paljon tehtävää edunvalvonnan näkökulmasta.  

Kuntastrategiassa näkyy vahva tahto yhteisten arvojen noudattamiseen. Olkoon nämä ohjenuorana ja huoneentauluna kaikilla meillä nyt ja jatkossa! 

Hyvä puheenjohtaja, Kuntastrategiamme tähtää vahvoihin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin myös mittariston näkökulmasta. Tavoitteet tähtäävät lopulta kuitenkin yhteen ja samaan. Siihen, että kuntalaisilla on hyvä olla sekä tasavertaiset osallistumismahdollisuudet ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.

Lempäälä on koti, johon on aina hyvä palata ja josta voi edelleen olla ylpeä! Lempäälän Kokoomus haluaa kiittää strategiaprosessin notkeudesta ja yhdessä tekemisestä. Tervehdimme ilolla myös selkeää ja värikästä ulkoasua, jossa Tarkalla korvalla Kulta-pupu on ottanut vahvaa roolia. Ja tarkalla korvalla meidän tuleekin olla.

Koko kuntastrategia on luettavissa täällä

Sijainti vai palvelu?

Muista eduskunta-ajoiltani keskustelun sote-palveluista ja siitä millaisia palveluita ihmiset tarvitsevat lähellä ja millaisiin palveluihin voi vähän jo matkata. Muistan, että kävimme keskustelua myös siitä, mitä tarkoittaa ylipäänsä lähipalvelu. Käytin tuolloin neuvolaa esimerkkinä lähipalveluista.

Kolmen lapsen äitinä olen käyttänyt onnellisena lähellä ja helposti saavutettavina olevia neuvolapalveluita. Tai käytin ensimmäiset viisi vuotta. Lempäälässä samaan aikaan Koronan kanssa otettiin käyttöön tiimimalli keväällä 2020. Tuo tiimimalli tuhosi meidän perheeltä pitkäaikaisen suhteen samaan terveydenhoitajaan ja murensi lähes kaiken sen, mitä neuvola on minulle äitinä merkinnyt.

Neuvolapalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen edelleen sitä mieltä, että neuvolan tulee olla helposti saavutettavissa oleva palvelu, mutta olisin henkilökohtaisesti myös valmis ajamaan autolla tai julkisilla vähän pidemmänkin matkan, jos minulla olisi vastassa tuttu henkilö, joka tuntee lapseni, minut ja perheeni tilanteen enemmän kuin yhden tai kahden käynnin perusteella.

Neuvolassa tärkeää on seurata lapsen kasvua ja myös perheen vointia. Se on vahvasti ennaltaehkäisevä palvelu perheiden näkökulmasta. Vahva side palveluihin luodaan lapsen ollessa pieni, kun käyntejä neuvolassa on paljon. Isommat lapset käyvät pääasiassa vain kerran vuodessa enää neuvolassa, joten lapsen ollessa pieni luodaan se pohja, jonka päälle rakennetaan luottamusta. Kun vanhemman nenän asennosta jo tiedetään onko nukuttu tai onko huolta ilmassa. Jos perhettä tai lasta ei tunneta, voi moni piilevä asia jäädä huomaamatta. Kun tuttu hoitaja kysyy oikeat kysymykset on niihin vaikeisiinkin helppo vastata ja myös hyväksyä mahdollinen avun tarve.

Neuvola on oiva esimerkki (ja myös minulle tuttu) kuinka merkityksellinen hoitosuhde on ja kuinka tärkeää on voida vaikuttaa siihen. Kun vastassa on tuttu ihminen aikaa ei kulu perustietojen selvittelyyn vaan voidaan edetä suoraan asiaan. Kun tuttu ihminen on pidempään seurannut sinun tai neuvolassa lapsen kasvua hänellä on laaja käsitys siitä mistä on tultu, missä ollaan nyt ja minne mennään. On helpompi tehdä huomioita, kun taustat ovat tiedossa.

Hyvinvointialueiden myötä moni asia muuttuu. Haluaisin kuitenkin, että hoitosuhde on asia, johon on mahdollista asiakkaan jatkossa vaikuttaa yhä enemmän. Ei siis pompotella luukulta toiselle, vaan mahdollistetaan hyvät hoitoketjut ja ihmiset jonosta hoitoon. Aina ei siis ole merkityksellistä ihmiselle itselleen onko hoito tarjolla lähellä vai vähän kauempana, kunhan hoito on se mitä tarvitaan ja halutaan. Aina ei ihmiselle ole merkitystä kuka palvelun tuottaa, kunhan sinne pääsee!

Nuorten palveluja tarvitaan lähellä

Voi miten merkittävää oli, että Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö uuden vuoden puheessaan mainitsi nuoret ja tämän hetken isot haasteet: ”Nykynuori on koetuksella. Pandemia on riistänyt suhteettoman osan elämästä. Kasvava pahoinvointi, kunnon rapistuminen ja koulutustason pysähtyminen ovat huolestuttavia merkkejä. Vanhempien, meidän kaikkien tulisi heitä kuulla. Joskus jo se auttaa. Aikuisen ymmärtämys ja tuki ovat suuria lahjoja nuorelle.

Nuorilla on myös sanottavaa. Aktiivinen toiminta on aina merkki kipinästä. Nuoren välinpitämättömyys on vakava varoitus hiipumisesta. Maailman onnellisin maa voi olla tyytyväinen vasta, kun se tarjoaa nuorilleen toivon näköaloja.”

Toukokuussa kirjoitin paikallislehdessä Totti Hämäläisen kanssa Kauanko Nuori jaksaa? Tutkimukset sanovat, että pahoinvointi lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt. Omalta osaltani näen tätä pahoinvointia työssäni ammatillisena opettajana. Kuntavaalien jälkeen syksyllä ei ole montaa kokousta pidetty, ettei aihe olisi tavalla tai toisella noussut esiin. Myös kuntastrategiaa tehdessä Lempäälässä teema nousi esiin, miten tukea nuorten jaksamista ja mielenterveyttä?

Eri puolilla Pirkanmaata kouluissa tilanne on hyvin haastava, kun ei ole riittävästi ja oikea-aikaisesti apua saatavilla. Perheneuvolat pursuavat asiakkaista ja on kiistämättä liian pitkä aika laittaa nuori jonoon kuukausien ajaksi, että hän voisi päästä edes ensimmäiseen keskusteluun. Moni asia ehtii eskaloitumaan. Koronapandemian aikana tilanne on vain huonontunut palveluiden saatavuudessa, kun tarve keskustelulle ja isompien ratkaisujen avaimille on lisääntynyt. Asia on resurssiasia, mutta se on montaa muutakin.

Terapiatakuuta on odotettu pitkään. Se ei ole eduskunnassa edennyt. Syitä voi vain veikkailla. Tarve sillä kuitenkin on. Tampereen kaupunki on kokoomuslaisen pormestarin pormestariohjelmassa luvannut oman mallin terapiatakuulle. Se painottuu nimen omaan nuoriin, palveluiden saatavuuteen ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Malli luottaa matalaan kynnykseen ja hyvään saavutettavuuteen, jonka kautta erikoissairaanhoidon tarve mielenterveyspalveluissa jopa vähenee. Malli toivottavasti on pohjalla, kun Pirkanmaan hyvinvointialueen mallia pohditaan.

Nuori tarvitsee lähelleen luotettavia aikuisia. Omassa työssä olen huolestuneena katsonut kuinka reformi on vienyt opettajan työajan lähityössä vähiin. Tarve keskustelulle ja nuoren kasvun tukemiselle ei ole vähentynyt. Nuoret ovat upeita ja heillä on paljon annettavaa. Osalla kuitenkin olisi tarvetta saada keskustella tai tukea opinnoissa. Parhaansa jokainen koulumaailmassa tekee, mutta työkaluja tarvitaan lisää ja sitä yhteistä aikaa. Presidenttimme kehotti meitä aikuisia olemaan kuulolla ja läsnä nuorten arjessa ja elämässä. Tämä on asia, joka tulee ottaa vakavasti!

Miten sinä voit olla tukemassa nuoren elämää? Nuoret eivät enää voi vain odottaa, että jotain tapahtuu. Toimia, apua ja tukea tarvitaan joka päivä! Haluaisin luvata, että hyvinvointialueella monta asiaa on paremmin, mutta pelkään itse palveluiden karkaavan kauemmaksi. Mielenterveyspalveluita tarvitaan arjessa ja mahdollisimman lähellä. Niitä tarvitaan nyt, niitä tarvitaan siellä myös jatkossa.

Paljonko uupunut omainen maksaa?


Kun lähiomainen sairastuu, on omaisella valtavan huolen lisäksi valtava vastuu siitä miten lähiomaista hoidetaan. Eihän se toki näin pitäisi mennä, mutta käytäntö on osoittanut sen, että vastuu siitä miten asiat sairastumisen jälkeen menevät ovat usein omaisen harteilla.

Kun lapsi oireilee, on vanhemmat usein reagoimassa muutokseen ensimmäisenä. Kun vanhempi sairastuu tai ikääntyy lapset reagoivat muutokseen tai muutoksen tarpeeseen. Omaisen rooli on usein ottaa asioista selviää ja tehdä päätöksentekoa saatavan tiedon mukaan. Uudet asiat hämmentävät ja sisäistäminen vaatii paljon aikaa ja energiaa. Samaan aikaa on hoidettava usein oma perhe ja työ. Huoli on läsnä alati, kunnes asiat saadaan yhteistyössä ratkottua parhain päin. Yhdessä usein kunnan toimijoiden kanssa. Tänä vie usein aikaa. Mitä pienempi lapsi on, useimmiten tilanteen selvittäminen ja tuen saaminen tilanteeseen kestää vieläkin pidempään. Omaisen rooli on haastava ja raastava. Se on sitä erityisesti henkisesti. Kun toisen puolesta ja vuoksi haluaa tehdä kaikkensa.

Itse omaisena olen usein jaksamiskyvyn rajoilla. Useimmiten se johtuu siitä, että en ymmärrä asioita ja niiden perusteita. Asia ei siis välttämättä ole väärin tai huonosti, mutta se ei ole ymmärrettävissä. Useimmiten nämä ovat päätöksiä, joista viestitään asiakkaalle ja omaisena käyn näitä sitten hänen kanssaan läpi, minulle harvoin asioita suoraan viestitään edunvalvojan roolista huolimatta. Päätökset ovat usein hyvin selittämättömiä, niissä kerrotaan päätös, joka perustuu johonkin pykälään, mutta ei enempää. Omaisena uusien asioiden äärellä olevana se tarkoittaa joka kerta sitä, että itse pitää selvittää lisää, jotta voi ymmärtää päätöksen ja sen tarkoituksen. Selvittäminen tarkoittaa soittelua ja viestittelyä eli ihmisten tavoittamista. Kerta toisensa jälkeen, kun soittoajat sen vain sallivat.

Kun omaisia on selvittämässä omia asioita samaan aikaan useita kymmeniä ellei paljon enemmän, erilaisia tulleita päätöksiä kasaantuu ja kuormittuu myös vastauspää. Jos siis paperilla lähetettävät päätökset olisivat perusteltuja jo asiakkaan osalta samaisessa paperissa voisi soittorumba edes vähän helpottaa ja työntekijäpuoli saisivat lisää aikaa muiden töiden tekemiseen, kun kyselykuormitus vähenisi. Näin ainakin maalaisjärjellä ja omaisen näkökulmasta ajattelen. Palvelunakin asiakaslähtöiset perustelut olisivat loistava.

Kun omainen on oman jaksamisensa äärirajoilla, uuden soittelu- ja selvittelykierroksen tekeminen on todella raskasta. Joskus omainenkin uupuu tämän kuormituksen alla. Kun halu tehdä ja auttaa on, mutta yhteiskunta ei osaa kertoa auttamisen tai auttamattajättämisen perusteita selkeästi, kuorma vain lisääntyy. Omaisen rooli kun harvoin on vain hetkellinen. Kun omainen uupuu, kuka häntä auttaa ja mitä tapahtuu varsinaiselle asiakkaalle, jonka asioita omainen hoitaa? Onko asiakkaat siis jo tuplaantuneet? Lisääntyykö kuormitus tämän myötä myös terveydenhuollossa? Alkaako taas uusi kierros, jossa selvitellään? Saako oikea taho oikeaikaista apua ja hoitoa, jos alkuperäinen asiakas ja hänen asioitaan hoitava omainenkin ovat apua vaikka? Kuka auttaa?

En tiedä onko jokin kunta löytänyt viisastenkiveä päätösten perusteluihin asiakaslähtöisesti. Toivon että on. Toivon myös, että tällainen käytäntö saataisiin uudella hyvinvointialueella käyttöön. Asioiden hoitamiseen uupunut omainen on helposti kallis myös yhteiskunnalle. Omaiset tekevät paljon töitä läheisensä vuoksi ja pääosin täysin vilpittömästi. Omaisen rooli on vaikea ja raskas. Raskaita me omaiset olemme varmasti välillä myös terveydenhuollon näkökulmasta kysymyksinemme ja vaatimuksinemme. Usein taustalla on kuitenkin vain epätietoisuus ja asioiden vaikea ymmärrettävyys. Mitäpä jos pyrkisimme parantamaan asioiden ymmärrettävyyttä?

Hyvinvointialueilla tarvitaan ratkaisukeskeisyyttä

Aluevaalit ovat miltei jo ovella! Ehdokkaat on asetettu vaaleihin ja vaalikampanjat starttaavat täydellä teholla joulun jälkeen. Pohdin itse pitkään ehdolle asettumista, mutta päätöksenteon jälkeen olen jälleen jotenkin kumman innostunut vaaleista ja siitä millaiseksi meidän Pirkanmaalla tulisi rakentaa oma hyvinvointialueemme.

Jokainen hyvinvointialue rakentuu omien vahvuuksiensa varaan ja on mahdolista, että jokainen tulee toimimaan eri tavalla. Pirkanmaalla valmistelua on jatkettu samalla linjalla kun edellisessä sote-uudistushankkeessa. Silloin tehty työ ei mennyt hukkaa ja on nyt konkretisoitumassa omaksi mallikseen.

Monta mutkaa on vielä matkassa. Valitettvasti meistä kukaan ei voi taata, että tämä uudistus onnistuu ja saavuttaa tavoitteensa. Sen eteen on kuitenkin jokaisen tehtävä parhaansa. Pirkanmaalla on totuttu monella tapaa hyvätasoiseen palveluun ja tiedän monen kuntalaisen Lempäälässäkin pohtivan sitä, millaisiksi palvelut muodostuvat ja ovatko oikeat asiat nyt siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmat epäilyt ovat koulujen terveydenhuollossa. Tarve lähipalvelulle kouluissa palveluiden kasvattamiselle on suuri ja pelko siitä, että palvelun saanti heikkenee entisestään on iso.

Hyvinvointialueelle valitaan iso joukko päättäjiä valtuustoon vaaleilla, mutta erityisen merkityksellistä on se, millaisia henkilöitä hyvinvointialueen palkkalistoille päätyy. Hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäisiä tehtäviä on valita johtaja viemään toiminta suunnittelusta toteutukseen ja johtaan isoa määrää henkilökuntaa ja varmistaa, että alueella asuvien kuntalaisten rahoja käytetään oikeisiin asioihin.

Koko uudistus on massiivinen ja ainutlaatuinen. Epäonnistumiseen meillä ei ole varaa! Siksi katse pitää olla eteenpäin ja aluevaltuustossa ja sen tulevissa eri toimielimissä pitää pystyä tekemään päätökset rakaisukeskeisesti. Siksi minä lähdin ehdolle näissä vaaleissa!

Ryhmänpuheenvuoro talousartiokeskustelussa 24.11.2021

Pidi valtuuston kokouksessa Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron koskien talousarviota vuodelle 2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat, Kokoomuksen ryhmäpuheevuoro talousarviokäsittelyssä marraskuussa vuonna 2013  alkoi näin  “Talousarviossa vuodelle 2014 on pääpaino sanassa ARVIO. Niin monta meistä riippumatonta muuttujaa saattaa vielä vaikuttaa siihen, kuinka vuosi 2014 toteutuu.”Enpä voisi paremmin sanoa asiaa vuoden 2022 osalta!

Siitä huolimatta tänäkin vuonna kokoomuksen valtuustoryhmä tervehtii ilolla sitä, että käsittelyssämme on KASVUBUDJETTI vuodelle 2022 pitkään jatkuneesta koronatilanteesta huolimatta. Uutta maustetta talousarvioprosessissa aiheutti tänä vuonna tuleva sote-uudistus, jonka vaikutuksista kunnan kokonaistalouteen suunnitelmavuoden 2023 voimme toistaiseksi vain arvailla. Se mitä tiedämme on, että käsittelemme viimeistä kertaa Lempäälän valtuustossa hyvinvoinnin budjettia tällaisessa laajuudessa.

Tänäkin vuonna keväällä lautakunnat tekivät töitä ja pohtivat painotuksia ja panostuksia oman sektorinsa budjettiin. Monta tärkeää asiaa saatiin priorisoitua mukaan, mutta liian monta on edelleen liian vähällä huomiolla. Koronatilanne on aiheuttanut priorisoinnin muutoksia ja moni jo pidempään rahaa odottanut asia on jäänyt jälleen toteutumatta. Selvää kuitenkin on, että hämärästä tulevaisuuden ennustamisesta huolimatta tiedossamme on, että taloudessa meillä on entistäkin tärkeämpää löytää tasapaino tulojen ja menojen välillä. Liian suuren kuilun tekemiseen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. 

Lautakuntien pohdintojen jälkeen talousarviota on käsitellyt viranhaltijat ja kunnanhallitus parhaan tietonsa ja tasapainovaakansa mukaisesti. Helppoa ei ole ollut. Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tukensa sille, että kohdistamme voimavarojamme ihmisten hyvinvointia edistäviin palveluihin. Tarkoitus on panostaa omaan palvelutuotantoon muun muassa terveyspalveluissa. Olemme varmoja, että nämä panostukset tulevat tarpeeseen. 

Hyvä puheenjohtaja,

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa nostaa muutamia asioita talousarviossa esiin. Hyvinvoinnin palvelualueella tekemisen aikaa on jäljellä 13 kk ja tekemistä todella riittää. Kokoomus tervehtii ilolla panostuksia omaishoidontukiin, jotka näyttävät nyt olevan sillä tasolla, jossa niiden olisi pitänyt olla jo vuosia. Kannamme kuitenkin huolta henkilöstön jaksamisesta ja tämän vaikutuksista palveluiden tuottamiseen. Uupumus, uudistusten tuoma huoli ja jatkuva työkuormitus on lisännyt voimakkaasti sairauspoissaoloja. Tämä on kuormittanut entisestään muuta henkilökuntaa. Kaikesta tärkeästä työstä huolimatta työn määrä näkyy palveluiden saamisessa ja ilmapiirissä. Vaikka se kaikki on monin tavoin inhimillistä yksilön kannalta, ei se ole oikein asiakkaita kohtaan. 

Sivistyksen palvelualueella haluamme nostaa mukaan keskusteluun asianmukaiset opetustilat kaikkialla kunnassa. Tällä hetkellä näin ei aivan ole. Opetussuunnitelman mukaisesti opetusta kyllä voidaan järjestään, mutta useasta koulustamme puuttuu tällä hetkellä asianmukaiset sisäliikuntatilat. Puutteita on myös itse luokkatiloissa. Toivomme todella, että ensi vuoden aikana nämä puutteet korjataan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntavaalien alla käytiin laajaa keskustelua myös koulumatkarajoista. Kokoomus on aktiivisesti ollut edistämässä asiaa yhdessä muiden ryhmien kanssa. Tavoitteenamme on saada asiasta kattava selvitys ensi keväänä ja sen pohjalta lähteä valmistelemaan koulukyytien kilpailutusta esi-2 vuosiluokan oppilaiden osalta 3 km koulukyytirajan mukaisesti. Valmista olisi siis syyslukukaudella.Digitalisaatiossa Lempäälä on tällä kohtaa takamatkalla. Koneet ja laitteet uupuvat isolta osalta koululaisia, jos verrataan muihin seudun kuntiin. Tämä vaatisi isoja satojen tuhansien panostuksia tulevina vuosina lisää, jos tätä takamatkaa aiotaa kuroa. 

Viime vuoden talousarviokeskustelussa nostettiin esiin tonttivaranto ja kaavoitus. Siihen tänä vuonna tehty isoja toimia ja pientalotontteja onkin tulossa kaavoitukseen hyvä määrä. Tässä kohtaa valoa näkyy tontinmyyntitulojen osalta suunnitelmavuosille. Se toivottavasti auttaa meitä uudessa soten jälkeisessä kunnassa.

Sivistyksen ja yhdyskunnan palvelualueella on liikuntapaikkarakentaminen. Tässäkin kokouksessa käsitelty aloite tekojääradan saamiseksi Hakkariin etenee suunnitelmallisesti. Kokoomuksen tahtona on, että Hakkarin pölyävä hiekkakenttä voitaisiin jo ensi vuonna päällystää sellaisella tekonurmella, joka pystyisi palvelemaan nykyistä laajempaa käyttäjäkuntaa. Samaan syssyyn voidaan jäädytysputkittaa osa kenttää ja mahdollistaa tekojäällä luistelu jo syyskaudella. Liikkumattomuus maksaa ja lisätilaa myös tälle toiminnalle tarvitaan. Luistelukenttä on pakkastalvina ollut juuri tällaisessa toiminnassa. Tekojääradan avulla kausi pitenee ja liikkuminen lisääntyy!  

Arvoisa puheenjohtaja, 
Nostan vielä yhden asian ryhmäpuheenvuorostamme vuodelta 2013. “Myös kunnan kiinteistömassan hoitoon tulee jatkossa kiinnittää huomiota, nyt hoitamattomat kiinteistöt ovat tuoneet meille mittavan korjausvelan.Aikanaan hoidetut ilmastoinnin huollot ja korjaukset, lämpötilojen säädöt ja käyttöopastus poistaisivat kiinteistössä jatkuvasti esiin tulevat sisäilma- ja homeongelmat. Käsittääksemme tuon korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin noin 1 m€ lisäpanostus vuosittain. Ja korjausvelkahan kasvaa vuosittain, kun kun kunta itse lisää kiinteistömassaansa.”Se korjausvelka on kasvanut ja kasvanut, koska me emme asianmukaisesti ole edelleenkään hoitanut kuntoon. Kun kuntamme joka vuosi ansiokkaasti rakentaa ja paljon rakentaakin, on meidän aidosti pidettävä huolta myös rakennusten kunnosta. Viimeisten vuosien aikana on purettu Nurmen ja Kanavan koulu, täyssaneerauksessa on jo ollut Lempoisten ja Hakkarin koulut ja tulossa Sääksjärvenkoulu. Viimeisimmät selvitykset Säijästä kertovat purkamista. Kaikkialle on rakennettu lisää ja/tai sijoitettu erinäisiä lisärakennuksia. 

Valtuuston tehtävänä on linjata talouden suuret linjat. Tänäänkin valtuusto on kuitenkin jo ryhmien välissä linjannut myös yksityiskohtia, jotka ovat lautakunnan päätösvallassa. Näistä on ryhmienvälissä käyty keskustelua, koska tahtotila asioiden edistämisessä on ollut yhtenäinen näkemys. Tämä työ on ollut monella tapaa arvokasta ja poliittisesti myös tärkeää.

Arvoisa puheenjohtaja,
kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita, poliittisia ryhmiä, kunnan henkilöstöä ja kaikkia muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena talousarvion valmistelussa. Näyttää siltä, että Lempäälässä on jatkossakin hyvä asua ja yrittää. Yhdessä tehden tulee yleensä parasta!

Valtuustoaloite suojatien saamiseksi Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle

Jätin keskiviikkona 24.11 valtuuston kokouksessa aloitteen, joka koski suojatietä Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle mentäessä Valkeakosken suuntaan. Aloite sai kannustavan vastaanoton valtuustossa

VALTUUSTOALOITE

Suojatien saaminen Virta-kampuksen bussipysäkille

Virta-kampuksella opiskelee päivittäin lähes 850 opiskelijaa, joista suuri osa kulkee linja-autolla kouluun ja sieltä kotiin. Virta-kampuksen pysäkki Valkeakosken suuntaan on pimeässä kohdassa ja siitä ei ole olemassa virallista turvattua kulkureittiä valkeakoskentien toiselle puolelle, jossa sijaitsee kävelytie. Tiellä on 50 km/h nopeusrahoitus.

Vuosien varrella asiasta on käyty monenlaisia keskusteluja kunnan ja ELY-keskuksen toimesta. Aloitteellisia asiassa ovat vuoroin olleet niin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kuin Lempäälän lukio. Jälleen tänä syksynä asiasta on Virtakampuksella käyty keskustelua ja oltu yhteydessä eri tahoihin. Ongelma on tunnistettu ja sille on tarve tehdä jotain, ennen kuin onnettomuuksia tapahtuu. 

On selvää, että uusia suojateitä harkitaan tarkoin, Kuitenkin suojatie voidaan merkitä, jos se on osa luonnollista kulkureittiä ja suojatiellä on vähintään 200 jalankulkijaa vuorokaudessa. Suojatie voidaan harkinnan mukaan toteuttaa myös, jos suojatiellä on yli 100 käyttäjää vuorokaudessa, suojatietä käyttää noin 20 koululaista tai vanhusta päivittäin tai suojatiellä on 40 – 50 työikäistä käyttäjää päivittäin. Nämä kriteerit täyttyvät helposti, joka päivä.

Lempäälän kunta ja ELY-keskus saavat tienkäyttäjiltä varmasti paljon erilaisia kehitysehdotuksia. Kunnassamme on varmasti tiedossa monta paikkaa, jossa vaaratilanteita syntyy ei turvallisen tienylityksen vuoksi. Kunnon valaistus tai suojatien merkitseminen eivät voi olla asioita, joita vuosikausia pohditaan ja pähkitään. Siitäkin huolimatta, että rahat ovat tiukalla, on lasten ja nuorten turvallisuus kuitenkin tärkeää! Toimiin tulee kaikkien paikkojen osalta ryhdyttävä.

Me aloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että kunta ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa, jotta turvallinen koulutie liikennöidyn tien yli voidaan opiskelijoille turvata.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 24.11.2021

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoittu 35 valtuutettua.

Miksi äänestää aluevaaleissa? (LVS6.10)

Mielipidekirjoitus julkaistu Lempäälän-Vesilahden sanomissa 6.10.2021

YLE uutisoi isosti tiistaina 28.9 aluevaaleista. Katsoin huolissani tulosennustetta, jossa ennustettiin pääsevän läpi vain kaksi valtuutettua uuteen aluevaltuustoon. Meidän pitää pystyä parempaan!

Hyvinvointialueelle kuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaanhoitopiirin palvelut ja pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023. Sitä ennen tehtävää riittää. Toimien siirtyessä hyvinvointialueelle siirtyy mukana myös henkilöstö. Onneksi tavoitteena on, että tutut ihmiset olisivat lähipalveluita edelleen tuottamassa, vaikka palkanmaksaja ja esihenkilöt ovatkin hyvinvointialueella.

Uudistuksessa on luvattu, ettei palveluntaso tule heikkenemään järjestämisvastuun siirtämisen johdosta. Valitettavasti monella tapaa hyvään tottuneita on meidän varauduttava siihen, että kun palveluita tasapainotetaan kaikkien alueen kuntien kesken joudutaan osassa palvelutasossa varmasti tinkimään. Toisaalta jossain muulla se voi myös parantua.

Kun Hyvinvointialue jatkossa päättää siitä missä, kuinka ja millaisella resurssilla palveluita Lempäälässä tarjotaan, ei ole aivan sama kuinka monta edustajaa Lempäälästä hyvinvointialueen valtuustossa on. Siksi meidän tulee olla kiinnostuneita aluevaaleista ja ennen kaikkea äänestämään aluevaaleissa mahdollisimman monta ehdokasta valtuustoon.

Riina Aspila

Kunnanvaltuutettu (kok.)

Aluevaalit käydään tammikuussa, ehdolla ollaan!

Aluevaalit käydään tammikuussa 2022. Mitä enemmän tähän kokonaisuuteen tutustuu, sitä enemmän se hirvittää. Siinäpä syy lähteä ehdolle näihin vaaleihin.

On ihan aidosti olemassa pelko siitä, millaisiksi palveluiden saatavuus jatkossa muodostuu? Karkaavatko palvelut, voivatko ne millään parantua vai onko kohtuullisen hyvällä tasolla olevat palvelut Lempäälässä tasapuolistamisen jälkeen vain huonontua? Viekö Tampere ja me muut vain vikistään? Saadanko yhdessä päätettyä asiat, niin että ne toimisivat kaikkialla? Kuinka monta oman kunnan valtuutettua omasta kunnasta aluevaaleissa menee läpi ja miten he pystyvät puolustamaan palveluita oman kunnan alueella?

Kokonaisuus on todella iso ja sen ymmärtämisessä menee aikaa. Vaalit kuitenkin kolkuttavat jo ovella. Ensimmäinen valtuusto on kovan työn edessä muodostaessaan mahdollisimman toimivia toimintamalleja ja pyrkiessään täyttämään hyvinvointialuen tehtävät.

Tehtävä ei totisesti ole helppo. Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin. Se ottaa vastuulleen Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut 1.1.2023. Aluevaltuuston tehtävänä on vastata hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Se asettaa myös aluehallituksen ja muut toimijat, sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.