Viime päivät ovat menneet ihmetyksen vallassa. Miten jokin niin pieni, näkymätön voi laittaa koko maailman polvilleen miltei hetkessä? Yhä useammassa perheessä pohditaan nyt, mistä saadaan elanto, kun ihmisiä lomautetaan ja jopa irtisanotaan. Niissä perheissä, jossa töitä on, painiskellaan etätyöhaasteiden kanssa, kun lapset ovat kotona. Somesta päätellen asiat otetaan vielä suurin piirtein huumorilla, mutta parin kolmen viikon päästä tilanne voi olla jo toinen.
Usein, kun puhutaan taloudesta, ihmiset sanovat ymmärtävänsä vielä miljoonat, mutta kun summat nousevat miljardeihin sitä alkaa olla jo vaikea käsittää ja hahmottaa. Samoin on käynyt Koronaviruksen osalta. Se on niin vaikeasti ymmärrettävä uhka, ettei osata toimia, kun taistellaan aikaa vastaan ja ollaan koko ajan jäljessä. Ja kuinka osattaisiinkaan toimia ajoissa ja oikein, kun kukaan meistä ei voi tietää kuinka virus käyttäytyy. Nyt ilmi tulleet positiiviset testitulokset kertovat viikon vanhoista tartunnoista ja tällä hetkellä kaikkia ei edes testata. Tauti siis jyllää ja kukin meistä kantaa vastuun siitä, kuinka jarruttaa sen etenemistä.
Vaikka tämä kokonaisuus on ainakin itselle vaikea ymmärtää, on asiantuntijoiden näkemykset ja määräykset otettava vakavasti. Ihmettelenkin välillä maalaisjärjen puutetta. Kun hallitus ilmoittaa, että kaikkien jotka pystyvät hoitamaan lapsensa kotona, toivotaan tekevän niin, alkaa somessa pohdinta ”koskeeko tämä minua?”. Kyllä, se koskee jokaista, joka pystyy hoitamaan lapsensa kotona. Nollatoleranssi on myös sairaiden lasten viemiseen koulun lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Siinä, missä pieni nuha ei ole aiemmin ollut este se on nyt. Vaikka nuha ei koronavirusta olisikaan, ei kukaan meistä halua saada koronaa pienen flunssan päälle. On muistettava, että moni päiväkodissa oleva lapsi omaa vanhemmat, jotka tekevät pitkää päivää turvatakseen yhteiskunnan rattaiden pyörimisen. Stressi on kova, sairastumisen varaa ei ole. Kun nyt jotkut odottavat kunnalta tai valtiolta linjausta omaan ”voinko viedä lapset hoitoon”- tilanteeseen neuvoa uskallan sanoa, että niitä tuskin tulee. Maalaisjärki nyt käyttöön!
On selvää, ettei etätyöskentelystä kauheasti tule mitään, kun jaloissa pyörii kaksivuotias. Viisivuotiaan kanssa voi jo tehdä päiväsuunnitelmia ja kehittää yhdessä ohjelmaa. Perheen puolivuotias tulee mukana. Meillä vietetään siis päiväkotia, ei koulua. Mutta voin hyvin samaistua tilanteeseen, jossa pitäisi vielä tehdä töitä ja toimia opettajana. Huh! Työpaikat toivottavasti joustavat hieman ja perheessä pystytään tekemään vuorovedoin töitä. Tämä kaikki vaatii paljon sopeutumista jokaiselta osapuolelta. Toivoa vain voi, että jossain kohtaa pääsemme palaamaan arkeen. Se tulee ennemmin tai myöhemmin.
En edes uskalla ajatella, millainen se arki sitten taas on, kun se joskus koittaa. Varmaan on, ettei se heti ennalleen palaudu. Siihen saakka voimme tehdä parhaamme noudattamalla annettuja ohjeita.
On luonnollista, että meillä on liuta kysymyksiä koskien koulua, päivähoitoa, maksuja, ruokailua jne jne. Tässäkin kohdassa pitää olla maltti mukana. Meillä valmiusryhmä kokoustaa joka päivä ja tekee töitä lähes kellon ympäri linjatakseen ja etsiäkseen vastausksia kysymyksiin. On hyvä muistaa, että tilanne on uusi ihan kaikille. Vaikka moneen asiaan ollaan ennalta kunnassa (ja valtakunnassa) osattu reagoida, on tämä tilanne uusi ja edennyt nopeasti. Annetaan siis työrauha myös kunnan johdolle tehdä ratkaisuja ja odotetaan tiedotusta. Moniin asioihin saadaan vastaukset varmasti lähiaikoina.
Olen saanut paljon palautetta siitä, kuinka hienosti kunta on tiedottanut. Siitä iso kiitos kunnan valmiusryhmän johtoon. Olette tehneet hyvää työtä ja hakeneet ratkaisuja yhteistä hyvää ajatellen. Monta kysymystä on edelleen avoimena, mutta tiedän, että jokaisen niistä eteen tehdään töitä. Tässä kohtaa monta opettajaa ja varhaiskasvattajaa työ kuormittaa valtavasti, kun tehdään lähiopetusta ja samalla hoidetaan etänä vastaavaa. Toivottavasti pian saadaan tasattua työkuormaa. Kiitos teille jokaiselle.
Pidetään huolta itsestä ja läheisistä! #yhdessä tästäkin selvitään. Kunnan tiedotteet löytyvät nettisivuilta https://www.lempaala.fi/
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie otti ansiokkaasti kantaa siihen, että päättäjien tulee saada kokoustaa etänä. Verkkouutisten mukaan Talvitie korosti erityisesti terveyttä ei sopisi nyt riskeerata kun päätöksiä samaan aikaan tulee kuitenkin pystyä tekemään.
”Kyllähän se pelottaa, kun miettii millä maksaa laskut ja ostaa ruokaa, kun työt ovat menneet alta. Kuinka kauan tämä oikein kestää, sekin pelottaa”. Näin kuului viesti ystävältäni tässä yhtenä päivänä. Ei minulla ollut tuohon mitään lisättävää. Ihan samoissa ajatuksissa sitä on itsekin ollut.
Riina Aspila (kok.) 