Lämmin kiitos

Vaalit on käyty ja tarkastuslaskennan jälkeen vahvistetaan uusi valtuusto seuraavalla neljälle vuodelle. Vaalien tulos kertoo, että Kokoomukseen luotetaan edelleen myös Lempäälässä.

Oma äänimääräni oli huikea. Tuntuu hienolta saada ensikertalaisena näin upea äänimäärä ja painava valtakirja lempääläisiltä. Sain ennakkoäänestyspäivinä ja vaalipäivänä paljon viestejä ympäri Lempäälää ystäviltä, jotka ovat halunneet antaa äänensä minulle. Se tuntui hienolta.

Kokoomuksella oli vaalien aikana hyvä yhteishenki niin valtakunnallisesti, kun meillä Lempäälässä. Teimme yhdessä hyvää ja näkyvää vaalityötä ympäri kuntaa. Erityisen iloinen olen siitä, että saimme vielä viimeisellä viikolla pääministeri Jyrki Kataisen vieraaksemme vauhdittamaan kampanjaamme.

Suurin kiitos tuloksesta menee ehdottomasti äidilleni, joka teki jälleen upeaa työtä meidän kaikkien ehdokkaiden eteen vaalikentillä. Silloin, kun minä tein töitä Suomen suurimman nuorisojärjestön ja parhaimman lasten ja nuorten harrastuksen tulevaisuuden eteen, teki äitini vaalitöitä minulle ja muille ehdokkaille, jakaen esitteitä ja keskustellen ihmisten kanssa ympäri Lempäälää. Hyvä tsemppi kantoi koko vaalikampanjan.

Ystävät ja tukijat jaksoivat tsempata ja käydä rakentavia keskusteluja kanssani pitkin syksyä. Heidän tuellaan oli hyvä lähteä ehdokkaaksi rakentamaan vieläkin parempaa Lempäälää.  Vaalimenestys, kuten politiikkaakin tehdään yhteistyöllä!

Vuoden vaihteessa uusi pesti alkaa. Kunnallispoliittisen päätöksenteon perimmäinen tavoite on varmistaa sujuva ja mutkaton arki. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen arki kulkee eteenpäin ilman turhaa byrokratiaa ja asioiden kanssa painimista.

Kunnan tehtävistä tärkein on peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen. Peruspalveluiden tarpeen ja tarjonnan tulee myös kohdata. Tässä usein auttaa, kun meillä päättäjillä on päätöksiä tehdessään käytössään terve järki ja asiakasnäkökulma.

Haluan valtuustokaudella tehdä töitä sen eteen, että lempääläisten arki on sujuvaa ja että Lempäälässä palvelut voidaan myös tuoda mahdollisimman lähelle kuntalaista. Tapoja palveluiden tuottamiseen on monia ja näistä pitää pystyä valitsemaan paras, laadukkain ja taloudellisin. Kunnan hallinnon tulee olla valmis uudenlaisiin rohkeisiinkin uudistamisiin, mikäli se on järkevää ja sillä saadaan aikaan säästöjä.

Kuntalaisten kohtaamispaikka

Alkuvuodesta julkaistiin Lempäälän keskustan kehittämisideoita sisältävä työ, Silta tulevaisuuteen. Visio liikkuu Lempäälän keskustan kehittämisessä vuosissa 2020–2030. Jo monissa visiossa ennen tätä ja myös tässäkin, on yhtenä osana kokonaisuutta kaipuu kunnan keskustasta ja kohtaamispaikasta, torista.

Tämän hetken tilanne Lempäälässä on mitä kummallisin. Torimyyjiä voi kohdata niin Lempalan parkkipaikalta, kuin K-kaupan pihamaalta. Myös S-marketin pihamaalla tapaa torimyyjiä. Kilpailuasetelmasta tästä tuskin on kyse. Väittäisin jopa, että kauppa kävisi jokaisella torimyyjällä paremmin, jos meillä olisi yksi ainoa tori, jossa kaikki voisivat olla, niin arkena kuin viikonloppunakin.

Lempäälässä on puhuttu jo pidempään, että kunnan toimipiste tultaisiin siirtämään pois keskellä kylää olevista taloista, jotka ovat huonossa kunnossa. Jatkuva korjaaminen ja kiireinen paikkaaminen monenasteisissa korjaustarpeissa voisi jo loppua. Kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että huonokuntoiset rakennukset puretaan ja tilalle tehtäisiin kansalaistenyhteinen kohtaamispaikka. Se mihin kunnan toimipiste tulisi sijoittaa, riippunee siitä, mitä teemme lukiolle, kirjastolle ja Piippokeskukselle. Tiloja tuskin jää puuttumaan.

Tori voisi olla aito keskusteluareena lempääläisille. Siellä voitaisiin pitää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, unohtamatta virkeää torimyyntitoimintaa, joka varmasti viriäisi meillä Lempäälässä tämän myötä. Kaunis vanha asema, sekä kirkko tulisivat näin esille avoimemmassa katukuvassa.

Raiteilla

Kuljen paljon junalla, koska työni on Helsingissä. En myöskään omista autoa. Moni ystävistäni asuu Tampereella, jossa on myös osa harrastuksistani. Lempäälästä on kohtuulliset junayhteydet kumpaankin suuntaan. Siitäkin huolimatta usein tulee haaveiltua nopeammista ja tiiviimmistä yhteyksistä. Harmillista on myös, ettei yksikään Turkuun menevä juna pysähdy meidän laiturilla. Joku nokkela voisi kysyä, kuka Turkuun nyt haluaisikaan mennä, mutta uskon että monikin risteilemään tai muutoin Turkuun viihtymään lähtevä lempääläinen matkaaja voisi hypätä junankyytiin omalta asemalta. Toisaalta Turun junaan voisi hypätä myös silloin kun se matkaa kohti Tamperetta.

Hallitusohjelmassa on selkeä linjaus edistää kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen kehittämistä. Hanke uudelle kolmosraiteelle pitäisikin saada pikaisesti aikaan. Myös kuntien tulisi olla rohkeasti mukana. Meidän tuleekin yhdessä raidenaapurikuntien kanssa tehdä työtä, jotta saamme valtion mukaan investoimaan ylimääräisen raiteen rakentamiseen. Tampere on raideliikenteen solmukohta Suomessa. Raideliikenteen kehittäminen sekä henkilö-, että tavaraliikenteen osalta on myös kannattavaa.

Pääradan ja samalla lähiliikenteen kehittäminen ovat aitoja tulevaisuuteen katsovia hankkeita. Ajatelkaa, jos saisimme rakennettua kolmannen raiteen lähiliikenteen käyttöön. Meillä olisi myös realistinen mahdollisuus saada pysäkit sekä Kuljun että Sääksjärven taajamiin. Suunnitelmia on jo olemassa ja kolmosraide-hanke on määritelty Tampereen seutukunnan prioriteettilistalla tärkeäksi.

Palvelualoitteella potkua Lempäälän palveluihin (Kokoomuksen Kanava 18.10.2012)

Kuntatalous ja kuntalaisten palvelut ovat yhtälö, jonka on jatkossakin oltava tasapainossa. Kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa, kasvaa myös hoivan ja palveluiden tarve. Paine kunnan tuottamissa palveluissa kasvaa, kun samalla lasten ja työikäisten palveluista tulee pitää kiinni ja niitä pitää myös olla mahdollista kehittää. On siis pakostakin mietittävä tarkkaan ja harkiten, mitä palveluita kuntamme aikoo laadullisesti ja kustannustehokkaasti jatkossa tuottaa itse ja mitä se voi ostaa yrittäjiltä tai järjestöiltä. Palvelustrategian tekeminen ja avaaminen on kunnassamme tulevaisuutta. 

Mitä palvelualoite tarkoittaa 

Palvelualoitteella tarkoitetaan sitä, että yksityiset palveluntuottajat, kuten yritykset ja järjestöt, pystyvät halutessaan esittämään kunnalle suunnitelman jonkin palvelun järjestämiseksi. Kunta siis mahdollistaisi yritysten ja järjestöjen esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa kyseinen, kunnan omassa palvelutuotannossa oleva palvelu. Mikäli jokin palvelualoitteentekijä osoittaisi tekevänsä kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisena, voisi kunta halutessaan järjestää avoimen tarjouskilpailun palvelun tuottamisesta. Alkuvaiheessa kunnan tulisi itse myös määrittää mitkä palvelut se asettaa palvelualoitteen piiriin. Mielestäni tarkoituksenmukaista olisi, että palvelualoitteen piirin asetettaisiin vain jokin kunnan tuottama palvelu, ei siis kaikkia palveluita.

Mahdollisuus paremmille ja uusille ideoille 

Palvelualoite voisi avata Lempäälässä mahdollisuuden paremmille ja uusille ideoille, joiden kautta voitaisiin saada aikaan merkittäviä laatu- ja kustannushyötyjä, niin kunnalle kuin palvelua käyttävälle kuntalaiselle.  Palvelusektori tulee olemaan talouskasvumme yksi veturi vain, mikäli saamme tarjottua enemmän markkinoita pienille ja keskisuurille palveluiden tuottajille. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan yhä enemmän julkisen sektorin palveluita, joten niiden tuottajiakin tarvitaan enemmän.

Palvelualoite vaatisi, että kunnan tulisi arvioida oman toimintansa ja tuottamiensa palveluiden kustannustehokkuutta ja laatua. Vain näin voitaisiin vertailla omaa, itse tuotettua ja ehdotettua palvelua keskenään, ja valita sitten kilpailutuksen kautta paras tapa toteuttamiselle. On selvää, että kustannussäästöt ja laatuerot saadaan näkyviin vain, kun kuntien palvelutuotantoa voidaan tarkastella avoimesti.

Rohkeasti pilotoimaan

Olisi rohkeaa olla mukana pilotoimassa palvelualoitteen käyttöönottoa. Tiedossa on, ettei palvelualoite ole mutkaton järjestelmä ja, että se vaatii oman säännöstönsä, kuten palvelusetelinkin käyttöönotto aikanaan. Mutta, ilman erikokoisia ja rohkeita edelläkävijäkuntia, olemme jatkossakin tilanteessa, jossa kuntapalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden mittaa muu kuin itse käyttäjä.

Voisiko palvelualoite olla yksi elementti palvelusetelin käytön laajentamisen rinnalla, joka kuuluisi lähivuosina kunnan palvelustrategiaan?

Riina Aspila

Artikkeli julkaistu Kokoomuksen Kanava-lehdessä 18.10.2012

Pidetään poliisin palvelupiste Lempäälässä

Poliisin palvelupiste Lempäälässä on uhattuna, kun säästöt ajavat poliisin hallintorakenneuudistusta eteenpäin. Säästettävä on, ja yksi säästöjen kohteista saattaa hyvinkin olla meidän oma palvelupisteemme Asematiellä.

Jo nyt Tampereen poliisiaseman palvelupiste on tukossa. Myös Valkeakosken poliisiasemalla jouduttaisiin varmasti lisäämään resursseja, mikäli asiointi Lempäälästä siirrettäisiin jompaankumpaan paikkaan. Valkeakoski suuntana on muutoinkin monille erillisen matkan tekemistä, joka veisi vain enemmän aikaa ja vaivaa.

Säästöjen syy on selvää ja niitä on luonnollisestikin saatava aikaan. Mieluummin vähennämme poliisihallintoa kuin väkeä kentältä. On selvää, että lupapalveluiden hoitamisessa pystymme tulevaisuudessa yhä enemmän hyödyntämään internet-palveluita, mutta silti moni asia on nopein ja helpoin tapa hoitaa kasvotusten.

Lempäälän poliisin palvelupiste on nyt avoinna jokaisena arkipäivänä, mutta vain maanantaina yli neljään. Tämä asettaa monille työssäkäyville haasteita ehtiä ajoissa hoitamaan asioitaan. Onkin ennustettu, että moni toimipiste voitaisiin korvata viranomaisten yhteispalvelupisteillä. Voisiko tässä olla ratkaisu? Olisiko yhteispalvelupisteellä mahdollisuus joustavimpiin aukioloaikoihin tai voisiko se palvella meitä monipuolisemmin ”yhden luukun taktiikalla”?

Poliisin palveluverkosta tehdään vielä erilliset päätökset loppuvuodesta. Toivottavasti Lempäälän palvelupiste on edes jossain muodossa mukana tässä päätöksessä.

Nuoria on kuunneltava (LVS 15.10.2012)

Haastattelu Lempäälä-Vesilahden sanomissa 15.10.2012

Nuoria on kuunneltava paremmin ja enemmän
Vaikuttaminen Eduskunta-avustajalla on Arkadianmäeltä hyvä näköala kuntapolitiikkaan

Lempäälän kunnanvaltuustoon pyrkivä Riina Aspila, 30, toivoo, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuunnellaan nykyistä tarkemmin nuoria. Hän haluaa vaikuttaa siihen, että päättäjät ottavat käytännökseen kysyä kuntansa nuorisovaltuuston mielipidettä eri asioihin.  Nuorten ajatuksia ja tarpeita ei saa lakaista maton alle.
–        Millaisia palveluita nuoret haluavat ja minkä näköinen Lempäälän pitäisi heidän mielestään olla? Nuoret ovat tämän päivän päättäjille suuri voimavara. Nuorissa on Lempäälän tulevaisuus, sanoo äidinmaidossaan kokoomuslaisen ajattelutavan saanut Aspila.

Hän on lempääläläisnuorten kanssa tiiviissä kanssakäymisessä, sillä Aspila toimii partiolippukunta Erä-Pirkoissa. Kansanedustaja Harri Jaskarin ja eduskunnan I varapuhemiehen, kansanedustaja Pekka Ravin kok., eduskunta-avustajana toimivalla Riina Aspilalla on myös vahva tuntuma valtakunnan politiikkaan.

Lempäälästä Helsingissä töissä käyvä Riina Aspila pyrkii kotikuntansa kunnanvaltuustoon, koska hän haluaa vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten perheiden palveluihin.
–        Lempäälään muuttaa paljon lapsiperheitä ja monet täältä esimerkiksi opiskelemaan lähteneet palaavat jossain vaiheessa takaisin. He käyttävät laaja-alaisesti kunnan palveluita ja heillä on vahva kotiseuturakkaus, Aspila toteaa.

Osallistaminen osaksi päätöksentekoa

– Lempäälässä on hyvät harrastusmahdollisuudet, mutta onko täällä riittävästi nuorille toimintaa? Täällä on muun muassa partio, ratsastusmahdollisuudet, urheiluseuroja ja näytelmäkerhoja, mutta ne eivät ehkä tavoita kaikkia nuoria.

–        Mitä muuta nuoret haluaisivat tehdä ja miten kaikki nuoret saataisiin mukaan harrastuksiin ja kiinnostumaan yhteisistä asioista, Riina Apila listaa valtuustotyöskentelyn haasteita.

Aspilan mukaan nuorten asioiden hoitaminen ja nuorten kuuleminen edellyttää päättäjiltä jalkautumista nuorten pariin.
–        Kuntapäättäjät eivät saa etääntyä kuntalaisista, vaan heidän on lähdettävä sinne, missä kunnan palveluita käytetään ja palvelutarpeesta parhaiten tiedetään.

Riina Aspila tunnustaa, että nuoret ovat mielipiteissään joskus myös räväköitä, mutta niin pitää ollakin. Ennakkoluulottomuutta ja ravistelua tarvitaan ajoittain kaikissa yhteisöissä, niin myös kunnan päätöksentekoelimissä. Hän tietää, että osa nuorista karttaa puoluesidonnaista toimintaa. Vaikuttamisen kanavia on Aspilan mukaan muuallakin kuin vain puolueissa. Asiaansa voi ajaa vaikkapa esimerkiksi politiikan ulkopuolella olevan perinteisen yhdistystoiminnan kautta.

Kuntaselvitykset tarpeen

Eduskunta-avustajan työssään Riina Aspila pitää parhaimpana puolena sitä, että hän pääsee läheltä ja laaja-alaisesti näkemään lainsäädäntötyötä ja päätöksenteon taustoja. Aspilalla on oikeus osallistua myös jokaviikkoiseen ryhmäkokoukseen, koska toimii kokoomusavustajien yhteyshenkilönä. Lisäksi hän on mukana valiokuntatyöryhmissä, joihin kuuluvat kokoomuksen valiokunnissa istuvat kansanedustajat. Hän osallistuu pääasiassa talous- ja tulevaisuusvaliokuntaryhmien kokouksiin.

– Kuntauudistuksesta puhutaan nyt paljon. En ole suin päin suurkuntien muodostamisen kannalla. Paras ratkaisu löytyy, kun ensin tehdään selvitys siitä, miltä Lempäälän tulevaisuus näyttää, pärjääkö kunta ja miten se pystyy järjestämään palvelut tulevaisuudessakin. Sen jälkeen katsotaan, että lisäämmekö yhteistyötä naapurikuntien kanssa vai päädymmekö kuntaliitoksiin. Lempäälän talous on nyt tiukoilla, mutta sen palvelut ovat kunnossa.

–        Ei meidän tarvitse puhua suur-Tampere -hankkeesta, vaan voimme pitää lähtökohtana suur-Lempäälää. Kuntauudistuksessa puhutaan asioista, jotka vaikuttavat tämän päivän lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Niitä asioita ei pitäisi käsitellä tunnepohjalta, Riina Aspila miettii.

Hän pitää tärkeänä, että Lempäälässä mietitään tarkoin palvelujen tuottamista.

–        Mitä tuotetaan itse, ja mitä palveluita ostetaan yrityksiltä ja missä asioissa tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa? Lempäälässä on paljon palveluntarjoajia, joille kunnan ostotoiminta antaisi laajenemismahdollisuuksia.

Riina Aspila sanoo, että hänen näkemyksensä ovat muotoutuneet aikoinaan paljolti oman äidin Riitta Aspilan luottamustoimia seuratessa. Riinan äiti on kuulunut muun muassa Lempäälän kunnanhallitukseen ja istuu nyt ympäristöjaostossa. Nyt äiti antaa tyttärelleen taustatukea.

Vaalilupaus

Jos kunnanvaltuuston ovi aukeaa Riina Aspilalle, hän lupaa vauhdittaa kunnan strategioiden toteutumista.

–        Esimerkiksi kunnan keskustan kehittämiseksi on tehty erilaisia visioita. Nyt on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Minua ahdistaa esimerkiksi olematon tori. Nyt on aika siirtää kunnantoimisto Piippokeskukseen ja rakentaa virastotalon paikalle kunnan tori, hän miettii.

l    Satu Lehtonen

Kannan reppuasi

”Kannan reppuasi, mutta en syö eväitäsi”, kuului aikanaan arvostetun ja pitkään Lempäälän kunnallispolitiikassa vaikuttaneen, nyt jo edesmenneen Arto Pajusen vaalilupaus useissa kuntavaaleissa. Pikkutyttönä tavatessani Artoa, hänellä oli aina aikaa jutustella kanssani. Muistan hänen aina tsempanneen minua milloin ahkerampaan koulunkäyntiin, viulunsoittoon, milloin mihinkin. Kun pitkästä aikaa kuulin hänen vanha vaalilauseensa, totesin sen olevan ajankohtaisempi kuin koskaan. Miten voimme olla riittävästi läsnä mutta olematta puuttumatta liikaa?

Kävimme viime keväänä partion kolo-illassa seikkailija-tyttöjen kanssa keskustelua koulukiusaamisesta. Olin aidosti yllättynyt siitä kuinka vakavaan keskusteluun 11-vuotiaiden tyttöjen kanssa pääsee. Monilla oli kokemusta kiusaamisesta koulussa. Jokainen osasi nimetä lapsia, joita koulussa kiusataan, mutta syytä miksi näitä kiusataan, olikin jo vaikeampi määrittää. Kysyessäni, mikä auttaisi, ettei koulussa kiusattaisi, oli vastauksena lähes aina aikuisen läsnäolo ja välittäminen tai aikuisen puuttuminen kiusaamiseen paikanpäällä.

Turvallinen koulupäivä ja hyvä ilmapiiri koulussa ovat tärkeitä niin koululaiselle kuin koulussa työskenteleville. Aikuisen läsnäolo oppitunneilla ja välkällä ovat itsestään selviä asioita, silti moni lapsi jää ilman riittävää huomiota tai kokee jäävänsä ilman riittävää tukea.

Miten me aikuiset voisimme olla enemmän läsnä kotona, koulussa tai harrastuksissa?

Ei ulkoisteta välittämistä

Kiire – mikä ihana tekosyy olla tekemättä jotain tai olla puuttumatta johonkin. Kun on kiire, jää usein moni asia huomaamatta, tai jonkun pienen asian unohtaa helposti. Usein sen kiireen alle jäänyt on joku läheinen, jota ei huomata, kuulla tai nähdä.

Presidentti Niinistön johdolla, hänen vaalilupaustensa mukaisesti, perustettiin työryhmä pohtimaan miten ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Syyskuussa työryhmän ensimmäinen tuotos julkaistiin. Se on rypäs ihan tavallisia asioita, arkikeinoja, joihin meidän jokaisen olisi helppo tarttua. Voimakasta kritiikkiäkin osakseen saanut työryhmän ensimmäinen avaus oli mielestäni herättelevä. Se tehtiin muistuttamaan meitä siitä, että läheisistä ihmisistä tulisi pitää huolta pieninkin teoin. Se on myös muistutus meille siitä, kuinka pienestä joskus asiat voivat olla kiinni. Meistä ihan jokainen voi vaikuttaa siihen, miten läheisillämme menee.

On selvää ettei raha ei ole aina kaikki kaikessa. Itse asiassa monessa kohtaa voisimme päästä huomattavasti vähemmillä kustannuksilla, jos voisimme ehkäistä läheisen syrjäytymisen tai auttaa läheistämme edes löytämään sen reitin, jonka itse kokee parhaaksi päästäkseen takaisin paremmalle polulle. Syrjäytyminen ei ratkea myöskään pelkillä viranomaistoimilla, vaan ennen kaikkea syrjäytymisen estämisessä ja siinä auttamisessa tarvitaan myös muita.  Tarvitaan viranomaisten lisäksi niin minua kuin sinuakin. Voisiko monissa pienissä ja arkisissakin asioissa olla hyvän siemen?

Jokainen meistä tarvitsee elämässä kannustusta ja onnistumisen kokemuksia.  Jokaisella on myös vastuu ja sen antama oikeus auttaa läheisiään. Milloin muuten itse viimeksi puhuit isovanhempiesi kanssa tai olit yhteydessä kummilapseesi?

Kuntamörkö kaapista ulos!

Eduskuntavaalien alla käytiin Lempäälässäkin vankkaa keskustelua kuntien lukumäärästä ja liitostarpeista. Tämän varmasti muistaa myös aktiivisesti aiheesta Lempäälän-Vesilahden sanomissa kirjoitellut Keskustan Juha Kuisma, joka muuten sattumoisin oli kuntauudistusta edeltäneen Parashankkeen aikana ex-pääministereidemme (Vanhanen ja Kiviniemi) kabinetin jäsenenä.

Keskustan vetämää Paras-uudistusta perusteltiin aikanaan niillä rakenteellisilla muutoksilla, joita kunnat lähivuosina kohtaavat: väestön ikääntyminen, henkilöstön eläköityminen ja julkisen talouden paineet. Nämä seikat ovat totta tänäkin päivänä. Totta on myös hallituksemme linjaus siitä, että vain vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat pärjäävät tulevaisuudessa. Näistä seikkoja ei voi kukaan kiistää.

Lempäälän tulisi olla avoimesti mukana kuntauudistuskeskustelussa. Haluammehan olla mieluummin ohjaajan paikalla päättämässä omista asioistamme kuin sivusta seuraajina katsomassa, kun muut päättää puolestamme. Kuntalaisilla on oikeus tietää millaisia vaikutuksia mahdollisilla liitoksilla olisi. Siksi Lempäälänkin tulisi tehdä selvitykset. On kummallista vastustaa selvittämistä. Eikö päätöksentekijöiden tule pohjata mielipiteensä enemminkin tietoon kuin tunteeseen? Päätöksenteossa myös Lempäälän tulee lähtökohdaksi ottaa aina kuntalaisten etu ja tarpeet, eli se, että palvelut toimivat ja yhteisistä veroeuroista saadaan suurin mahdollinen hyöty. Vain selvitysten ja faktojen kautta voimme todentaa sen, että me pärjäämme itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Kuntatalouden asiantuntijat ovat korostaneet kuntien elinkeinopolitiikan merkitystä tulevaisuudessa, eikä ihme. Meidän on osattava jatkossa houkutella yhä enemmän yrityksiä kuntaamme ja käyttää niitä monipuolisesti myös palveluidemme tuotannossa. Kuntatalous on avainasemassa, kun teemme tulevaisuuden suunnitelmia ja päätöksiä. Me tulemme tarvitsemaan tiukkaa talouskuria. Rahamme täytyy riittää muuhunkin kuin lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Ja tehtäköön nyt selväksi: Ministeri Virkkunen, valtioneuvosto, kokoomus tai minä kuntavaaliehdokkaana emme pakota Lempäälää kuntaliitokseen. Selvityksen jälkeen voimme yhdessä tehdä johtopäätökset siitä, kuinka hyvin pärjäämme itsenäisenä kuntana myös tulevina vuosina. Vasta johtopäätösten jälkeen lopullisen ratkaisun tulevaisuudestamme nuijii oma kunnanvaltuustomme.

Rakennelaki on pian lähdössä lausuntokierrokselle kuntiin. Se myös edellyttää, että kunnat osallistuvat liitosselvitysten tekoon. Pidän tärkeänä, että kunnat saavat rakennelain yhteydessä mahdollisuuden lausua myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.  Perus- ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut on yhdistettävä ja päävastuu palveluiden järjestämisestä tulee mielestäni edelleen säilyttää kunnilla.

Vastuullisten päättäjien on perustettava päätöksensä vahvaan faktaan eikä arvailuun tai pelotteluun. Ikuinen ei-ei-ei-keskustelu ei johda mihinkään!  Minä haluan jatkossakin asua kotikunnassani Lempäälässä, jossa talous on vahvalla pohjalla ja peruspalvelut ovat turvattuja sekä kustannustehokkaasti että monipuolisesti tuotettuja.