Lempäälässä pidettiin avoin tilaisuus lähidemokratiasta keskiviikkona 12.6. Illan tarkoituksena oli herättää keskustelua siitä mitä lähidemokratia on ja miten sen elementtejä voitaisiin enemmän ottaa käyttöön myös Lempäälässä. Kevään aikana kunnanvaltuuston- ja hallituksen puheenjohtajisto on kokoontunut pohtimaan miten lähidemokratiaa pitäisi edistää. Olemme kuulleet asiantuntijoita ja keskustelleet aktiivisesti erilaisista tavoista ja menetelmistä edistää kuntalaisvaikuttamista.
Tilaisuus alkoi äänestyksillä, joissa kuntalaiset saivat nostaa vihreitä (kyllä) ja punaisia (ei) lappuja väittämän mukaan. Moni koki, että kuntalaisvaikuttaminen Lempäälässä on helppoa. Päätöksentekijöiden juttusille pääsee ja palvelupiste ja virkamiehet palvelevat kuntalaisia kysymyksissä. Moni koki, että kuntalaisten ääni tulee kuulluksi päätöksiä tehtäessä. Kuitenkin isoihin asioihin kaivattiin enemmän kuulemistilaisuuksia ja infoja, jossa voisi keskustella ja kysellä tarkemmin asioiden taustoista ja etenemisestä. Itse yllätyin kuitenkin, kun lähes kaikki äänestivät vastaan, kun kysyimme tarvitaanko lähidemokratialle oma lautakunta. Selvästi kuntalaiset olivat lähidemokratian lisäämisen kannalla, mutta niin että se toteutuisi jokaisella sektorilla eikä omaa lautakuntaa sitä varten tarvita.
Tilaisuudessa oli kaksi alustajaa. Siv Sandberg on toinen kirjoittaja valtioneuvoston selvityksessä 27/2012: Alueellista demokratiaa – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Raportissa käsitellään demokratian alueellisia toimintamalleja mm. Suomessa ja Pohjoismaissa. Millaisia keinoja kuntademokratian kehittämiseksi ja kuntalain uudistamistyön pohjaksi meillä on tarjolla ja miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnissa nimenomaan alueellisen toiminnan kautta. Sandberg avasi alustuksessaan niitä vaikuttavia tekijöitä, jolla lähidemokratiaa voidaan kunnissa lisätä.
Toinen alustajamme oli Pirkkalan kansliapäällikkö Oskari Auvinen, joka kertoi meille käytännön esimerkkinä miten Pirkkalassa lähidemokratiaa toteutetaan. Halusimme Auvisen mukaan juuri tähän tilaisuuteen heti sen jälkeen kun hän kävi alustamalla aihetta meidän työryhmässä keväällä. Pirkkalassa ollaan monella tavoin pitkällä. Heillä mm. puolivuosittain avataan kunnan kotisivuille ”tulossa käsittelyyn” sivustolle tärkeimmät lautakunnissa olevat asiat jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen ja joista varmasti moni haluaa tietää lisää: http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/tulossa-paatoksentekoon/
Pirkkalassa on myös käytössä asiakasfoorumit, joiden tarkoituksena on osallistaa peruspalveluiden palveluiden käyttäjiä kehittämään niitä. Foorumit ovat yhdeksän henkisiä, joista kuusi on palveluiden käyttää ja kolme perusturvalautakunnan jäsentä. Omat foorumit ovat junioreille, aikuisille ja senioreille.
Sekä Sandberg, että Auvinen avasi silmäni siinä, että lähidemokratia on äärimmäisen laaja käsite, joka voi pitää sisällään lähes mitä ja minkälaista tahansa kansalaisvaikuttamista. Moni lähidemokratian elementti voidaan ottaa käyttöön hyvinkin nopeasti, kun taas toiset vaativat pitempiaikaista pohdintaa ja pureksimista ja jopa palasina toteuttamista.
Lähidemokratian elinehtona on siihen sitoutuminen. Erilaisten elementtien käyttöön ottoon ja itse käyttöön pitää sitoutua niin kunnan työntekijöiden, päättäjien ja luonnollisesti kuntalaistenkin. Henkilökohtaisesti haluaisin, että lähidemokratian erilaisia elementtejä olisi meillä käytössä jokaisella sektorilla. Parhaiten juuri siten mikä millekin sektorille on luontevinta.
Työryhmämme on kevään aikana kuullut alustuksia ja pohtinut sitä mitä lähidemokratia voisi olla, mitä ja miten me voisimme avautua enemmän. Työ jatkuu tästä ja tarkoitus on, että voimme esitellä valtuustolle erilaisia toimintamalleja jo syksyllä. Tarkoituksena on, että osa valituista elementeistä pääsee käytäntöön jo vuoden alusta.
Riina Aspila (kok.) 