Kunnanhallitus kokoontuu tulevan viikon loppupuolella talousseminaarin, jossa käsitellään kunnanjohtajan tekemää tulevan vuoden esitystä. Tätä ennen huomenna maanantaina valtuusto omassa seminaarissaan pääsee keskustelemaan tulevasta suunnasta.
Paljon ei hurraa-huutoja kuulu. Talous on tiukalla ja syytäkin. Mihinkään ylimääräiseen ei rahaa juurikaan liikene jotta ne edes ne ihan pakollisimmat investoinnit pystyttäisiin viemään loppuun ja aloittamaan muutamia uusia.
Tässä kohtaa sitä jälleen pohtii, miten kunnallinen rakentaminen voi maksaa niin paljon? Viime vuosina mm. päiväkoteja on Lempäälässä rakennettu useita. Jokaiseen uppoaa kuusinumeroisia summia jo pelkästään suunnitteluun. Olemme useasti kunnanhallituksessa ja valtuustossakin kysyneet, eikö samalla sapluunalla voitaisi rakentaa useampia päiväkoteja? Voiko tontti ja maasto olla joka ikinen kerta niin kovin erilainen? Myös seudullisesti tätä asiaa on pyydetty selvittämään, tuloksetta.
Mitä tapahtuu Sosiaali- ja terveyspalveluillemme tässä uudistusmylläkässä? Siihen ei kukaan osaa vielä vastata. Lausuntokierros sotelaista on juuri päättynyt ja odotamme valtiolta uusia avauksia. Se kuinka paljon ja missä kohtaa uudistukset tulevat voimaan ja vaikuttavat kunnantalouteen voisaan vain arvailla. Selvää kuitenkin on, että aimoannoksen budjetistamme se vie tulevaisuudessakin.
Olen ensimmäistä kertaa vuosiin käyttänyt kunnallisia palveluita, muitakb kuin hammashoitoa. Minulla ei toistaiseksi ole ollut juuri moitteen sanaa. Lempäälässä asiaskasta kuunnellaan ja asiat on hoidettu asiallisesti ja nopeasti. Kyllä tämän tasoisesta palvelusta mieluusti veroeuronsa Lempäälään tuokin.
Talousesitys on täynnä pieniä ja suuria kokonaisuuksia, joihin perehtyminen vie aikaa. Viikonloppuna olen ehtinyt kahlata esityksen vasta päällisin puolin läpi. Seuraavaksi alkaa syventyminen hallinnonaloijen omiis kokonaisuuksiin, tavoitteisiin ja mittareihin.