Valtuustokaudella jättämäni valtuustoaloitteet

Valtuustokausi alkaa olla viimeisiä kokouksia vaille valmis, vaalit ovat jo kuukauden päästä 13.6.2021 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.8.2021. Meitä ehdokkaita on haastettu pohtimaan aikaansaannoksia näin vaalien alla. Luetella voisi vaikka ja mitä, mutta onhan se totta, että yksin en ole saanut mitään aikaan. Kyllä ne päätökset on hioutuneet monen ihmisen kautta ennen päätöksiä. Monta hyvää ja muutama sellainen, että vieläkin harmittaa.

Kaksi ensimmäistä vuotta tällä valtuustokaudella sain kunnian johtaa valtuustotyöskentelyä. Sen jälkeen olen seurannut valtuustotyöskenetelyä 1.varapuheenjohtajan paikalta. Hyvin erilaista se on ollut. Kun kaks vuotta tuli johdettua kokouksia, strategiatyötä ja asioiden valmistelu. Unohtamatta monia neuvotteluja, kokouksia ja tapaamisia.

Valtuustonpuheenjohtajana en jättänyt lainkaan valtuustoaloitteita. Tosin allekirjoitin niitä kyllä useita hyviä aloitteita. Valtuustokaudella jätin yhteensä viisi valtuustoaloitetta. Näistä jokainen sai kannatusta yli puoluerajojen. Meillä Kokoomuksessa on ollut tapana, että aloitteiden valmistelussa on mukana koko valtuustoryhmä. Kun omasta ideasta saa sparrausta, siitä tulee vielä parempi. Koen itse, että valtuustoaloite on joskus aika kankea tapa viedä asioita eteenpäin. Joskus kuitenkin on hyvä nostaa asia tätä kautta esille ja keskusteluun. Ehkä valtuustoaloitteet ovat myös tapa osoittaa aktiivisuutta.

Aloitteeni 1/2020 Luokkavaari ja -mummutoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 5/2020 lähikierrätyspisteist’ ja niiden kaavoittamisesta
Aloitteeni 9/2020 tk-sairaalan päivätoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 10/2020 vuoden valtuutetun valinnasta
Aloitteeni 1/2021 työvaatteista varhaiskasvatuksen ohjaajille ja opettajille

Ennenkaikkea kuntapolitiikka on yhdessä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Siksi mukana oleminen kiinnostaa minua edelleen. Aloitteistani luokkavaari – ja mummutoiminta on saanut vihreää valoa. Lähikierrätyspisteisiin jatkossa kiinnitetään huomiota aina uusia alueita kaavoitettaessa. Tietoisuutta ja mahdollisuutta kimppa-astioihin vanhoilla kaava-alueilla on luvattu lisätä. Muut aloitteistani ovat vielä valmistelussa

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen työntekijöiden ulkovaatteista

Keskiviikon kokouksessa jätin valtuustoaloitteen. Aloite sai alkunsa muutamastakin keskustelusta varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöiden kanssa. Moni kaltaiseni perheenäiti tuskailee aamuisin sitä, mitä pukea lapsille päälle päiväkotiin. Sää vaihtelee ja tänäkin vuonna marraskuu oli kovin pitkä, ainakin sateen ja kuran muodossa.

Valtuuston kokous pidettiin 27.1.2021 etänä

Kun sitä pohtii mitä lapsille päiväkotiin päälle ja varavaatteiksi, pohtii lasten kanssa ulkona touhuavat aikuiset aivan samaa. Kun lasten kanssa tekee töitä, tietää, että lasten vaatteiden kuraa löytyy myös hyvin usein omista vaatteista. Kun me vanhemmat usein toivomme paljon ulkoilua, olisi hienoa jos päiväkodin ja koulun aikuiset voisivat myös nauttia siitä oikeissa varusteissa.

Erilaisilla aloilla työvaatteet ovat automaattinen osa työtä. Päiväkodissa ja kouluilla näin ei asia ole. Ajatellaan, että vaatteet ovat käyttövaatetta. Tätä ne toki ovatkin, mutta minusta näillä aloilla vaatteet altistuvat kovalle kulutukselle. Erityisesti hyvät, monenlaisiin keleihin ja kovaan pesutahtiin tarkoitetut ulkovaatteet ovat kalliita. Näillä toimialoilla ulkoilevat aikuiset maksavat vaatteista aivan kuten me muutkin, vaikka ne ovat työvaatteita. Siksi ajattelin, että voisiko Lempäälässä pohtia tätä. Miten meillä voitaisiin tukea työntekijöitä näissä ulkovaatehankinnoissa.

VALTUUSTOALOITE

Aloite ulkoiluvaatetuksen tarjoamisesta varhaiskasvatuksen työntekijöille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulu- 1-2 lk ohjaajille.

Yksi päivittäisistä asioista päiväkodeissa ja esikoulussa on ulkoilu. Ulkoilu on säällä kuin säällä tärkeä osa lasten päiväkotipäivää aamuisin ja iltapäivällä. Osalle lapsista ulkoilut päiväkodissa, eskarissa ja aamu-ja iltapäivätoiminnassa ovat ainoita ulkoiluhetkiä. Oikeanlainen varustus ulkoiluun on olennaista, jotta ulkoilu on mielekästä niin lapsille kuin aikuisille.

Viime syksyn sateinen, kurainen ja märkä keli on muistissa. Talvella olemme saaneet nauttia niin kurasta kun paukkupakkasista. Nämä kaikki on koetellut ulkoilevia ryhmiä kovasti. Keli on vaatinut niin vaihtovaatetta, kun lisävaatettakin. Tällä hetkellä henkilökuntamme joutuu hankkimaan työvaatteensa, siis myös ulkoiluvaatetuksensa itse. Siitäkin huolimatta, että, kyseisessä työssä välttämätön varustus. Kunnolliset ulkoiluvarusteet eri sääolosuhteisiin ovat henkilökunnalle iso ja pakollinen investointi työnteon kannalta. Ulkoilua voi hyvinkin olla yli puolet työpäivästä. Ulkovaatetuksen tulee olla sopiva ympäri vuoden ja se altistuu kovalle kulutukselle päivittäin. Palkkatasoltaa nämä tärkeät työtekijät eivät ole niitä koviten palkattuja, joten vaatehankinnat vievät palkasta ison osan.

Verotus kohtelee tässä kohtaa tätä kohderyhmää, kuten muitakin. Työssä käytettävän vaatetuksen yleinen lähtökohta on, että vaatteet ovat normaalia elantomenoa. Siis siitäkin huolimatta, että valtaosalla täytyy olla useita vaatekertoja päivässä pystyäkseen tekemään työnsä niin hygieenisesti kun turvallisesti. Ulkovaatteet ovat erityisesti ne, jotka ovat arvokkaat hankkia ja jotka altistuvat erityiselle kulutukselle ja niissä tulee varautua hyvin vaihteleviin sääolosuhteisiin. 

Osana hyvää työnantajapolitiikkaa Lempäälän tulisikin pohtia, miten voisimme mahdollistaa päiväkotien henkilöstölle tasa-arvoisemman kohtelun työvaatteiden osalta. Kunnassa tulisikin selvittää yhdessä työntekijöiden kanssa, miten he kokevat asian. Voisiko kunta olla tukemassa ulkovaatteiden osalta työn tekemistä. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yhtenäiset kunnan ulkovaatteet näitä toivoville tai mahdollisesti erillinen vaateraha. Keskustelussa, selvityksessä ja mahdollisessa hankinnassa henkilökuntaa ja otettaisiin huomioon tarpeet ja  tuotteiden kestävyys. Ulkoiluvaatteet voisivat parhaimmillaan olla sekä hyvä henkilöstöetu, että tukisivat työssä viihtymistä. 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Lempäälässä selvitetään tapoja varhaiskasvatuksen henkilöstön, aamu- ja iltapäivätoiminnan, esikoulun ja 1-2lk ohjaajien  ulkovaatetuksen tukemiseen. Kartoitetaan asiaa henkilöistön kyselyllä ja kerätään ideoita siihen, mikä voisi olla paras ja mahdollinen tapa.  Selvityksen pohjalta ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin kartoituksen pohjalta. Luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa oma malli mahdollistaa ja tukea työntekoa tasapuolisesti.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Lempäälässä 27.1.2020

Riina Aspila

Valtuustoaloite vuoden valtuutetun valitsemiseksi

Jätin keskiviikon valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen. Aloite koski vuoden valtuutetun valitsemista ensi valtuustokaudella Lempäälässä.

VALTUUSTOALOITE

Lempäälän kuntaan saatiin jälleen upea tunnustus, kun meidän oma valtuutettu Hakalan Heikki valittiin valtakunnan vuoden valtuutetuksi. Tässä kohtaa ajatus heräsi siitä, voisimmeko mekin nostaa täällä Lempäälässä esiin valtuustotyötä ja valtuutettuja.Valtuuston on tällä kaudella työstänyt niin eettistä koodistoa kuin valtuutetun käsikirjaakin. Olemme tehneet paljon asioita yhdessä ja tämä voisi olla yksi hyvä lisä yhdessä tekemistä.

Muutamissa kunnissa/kaupungeissa valitaan oma vuoden valtuutettu. Lempäälässäkin voitaisiin ensi kaudella valita vuoden valtuutettu. Vuoden valtuutettu voisi olla yhteistyökykyä korostava, uutta luovaa ajattelua tuottava tai aktiivinen kuntaviestijä. Teemat eivät varmasti lopu. Teemat voisivat hyvin pohjata kuntastrategian teemoihin vuosittain. 

Me aloitteen allekirjoittajat kannatamme ajatusta Lempäälän oman vuoden valtuutetun valitsemista. Työrukkanen aloitteen eteenpäin viemisessä voisi hyvin olla valtuuston puheenjohtajisto ja tulevan valtuustokauden alussa voisi valinnan kriteeristön vaikka yhdessä ryhmyreiden kanssa toteuttaa. 

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 28.10.2020

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoitti 20 valtuutettua

Valtuustoaloite TK-sairaalan päivätoiminnan aloittamisesta

Valtuustoaloitetta jättämässä kokouksessa 30.9.2020

Jätin illan valtuuston kokouksessa aloitteen Lempäälän terveys-keskussairaalan vuodeosaston päivätoiminnan aloittamisesta. Tiedän, että toimintaa osastolla on joskus asiakkaille tarjottu, mutta sitten se on jäänyt. Oma kokemus kohtuulliselta ajalta yhtäjaksoisesta hoidosta, vaikkakin läheisenä ei itse asiakkaana, varmisti sen, että jokainen pienikin aktivointitoimi voi auttaa ihmistä parantumaan.

VALTUUSTOALOITE

Jokainen sairaalassa ollut tietää, kuinka pitkiltä hoitopäivät tuntuvat. Usein hoitajien ja laitoshuoltajien tapaaminen muutaman kerran päivässä ovat ainoat kontaktit ihmisten kanssa. Kun hoitojakso pitkittyy korostuu usein myös tarve yhteisöllisyydelle. 

Lempäälän terveyskeskus-sairaalassa on potilaita, jotka mieluusti osallistuisivat erilaisiin aktivointitoimiin hoitojaksonsa aikana, se voisi jopa edistää toipumista. Moni heistä on tottunut aktiiviseen elämään tai palveluasumisen päivätoimintaan. Monille pienikin hetki yhdessäoloa toisten kanssa vaikkapa pelaten ja askarrellen muutamana päivänä viikossa piristäisi päivää ja saisi ajatukset sairaudesta muualle. Osaamista kuntamme henkilökunnassa on varmasti olemassa, eikä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa tukea tai jopa toimintaa kannata sulkea pois. 

Covid19 on tehnyt sairaalassa olemisesta vielä yksinäisempää, kun läheisten vierailuja on jouduttu rajoittamaan. Päivätoiminnan käynnistäminen ei välttämättä ole juuri nyt mahdollista, mutta uskomme vielä koittavan päivän, jolloin voimme turvallisesti toimintaa mahdollistaa myös Lempäälän terveyskeskus-sairaalan osastolla. Valtuustoaloite katsoo tältä osin siis tulevaisuuteen.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdotamme, että kunta selvittää mahdollisuuksia aloittaa päivätoiminnan tarjoaminen terveyskeskus-sairaalassa. 

Tämän aloitteen laati Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 30.9.2020

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoitti 33 valtuutettua

Miksi taloudesta suoraan puhuminen on jotenkin väärin?

IMG_6300Keskiviikkona saimme valtuustossa kuulla talousjohtajalta tiukkaa puhetta taloudesta. Jo ennestään haastavassa taloustilanteessa Korona epidemian vuoksi talous on entisestään hankaloitunut. Tilinpäätös 2019 oli Lempäälässä positiivinen, mutta oikeastaan vain teknisesti. Osavuosikatsaus 2020 alkuvuoden osalta oli karua kuultavaa.

Lempäälän kunta teki mielestäni vahvan arvovalinnan, kun se ei lomauttanut työntekijöitään kevään poikkeusolojen aikana. Lempäälässä innovoitiin uusia palveluita kuntalaisille, kehitettiin omaa toimintaa ja varauduttiin tulevaan. Työntekijöitä kuunneltiin ja kiitos myös heidän joustamisen, pääsimme lopettamaan yhteistoimintaneuvottelut ilman toimia.

Synkät pilvet kuitenkin kaikesta venymisestä ja joustamisesta kuitenkin puhaltavat. Ja vaikka kaikkia Korona epidemian ja poikkeusolojen taloustietoja ja vaikutuksia meillä ei tiedossa ole, on varmaa, että taloudellisesti seuraavat vuodet tulevat olemaan erittäin raskaat. Ei vain Lempäälässä, vaan ihan koko maassa ja maailmalla.

Taloudesta puhuminen on vaikeaa, koska usein pöytään lyödään fakta- ja arvokortit samaan aikaan. Miten voidaan rakentaa Lempäälä-taloa, mutta ei maksaa parempaa palkkaa hoitajille tai palkata lisää opettajia. Miten kunnanjohdossa palkkakuitissa komeilevat isot numerot, mutta varaa pienempipalkkaisten ohjaajien palkkaamiseen ei ole, vaikka tarve olisi? Miksi säästetään matonpesupaikoista 20 000 euroa lopettamalla 50% paikoista, vaikka matonpesupaikat ovat kovalla käytöllä joka kesä ja niihin on osaan viime vuosina myös investoitu. En halua uskoa siihen, että taloudesta ei voisi puhua siksi että kokee itse olevansa huono siitä puhumaan tai pelkää termien olevan väärää.

Minua usein turhauttaa valtuutettuna ja valtuustossa se, että taloudesta puhuttaessa nostetaan aina esiin se, kuinka kurjaa se taloudesta puhuminen on. Kuinka taloudesta puhujat usein leimataan kylmiksi ja tunteettomiksi. Vaikka usein he valitettavasti ovat vain realisteja. Vielä enemmän ärsyttää se, kuinka paljon kivempaa olisi puhua siitä kuinka meidän pitäisi palkata lisää väkeä, antaa palkankorotus sen ansainneille ja pitää ne matonpesupaikat. Mutta usein unohdetaan se, mihin on ylipäänsä varaa. Olen varma, että meistä kaikki haluaisivat antaa palkankorotuksia pienipalkkaisille työntekijöillemme. Tiedän että halusta olisimme palkkaamassa lisää väkeä usealla toimialalle, jossa tiedämme puuttuvia käsipareja olevan enemmänkin. Siitä ei siis ole kyse, mutta sitten tulee se kylmä tosiasia eteen, mitä toiset sanovat olevan arvovalinta. Millä nämä kaikki kunnan toimet rahoitetaan, mitä sen hyvän tahdon ja halun toisella puolella on? Miksi kaikista huolimatta liian harvoin voimme näitä tekoja toteuttaa?

”Ongelma on sekä tulo- että menopuolella. Verotulot kääntynevät laskuun 2020 ja sitä seuraavina vuosina sekä tuloverojen että yhteisöverojen osalta. Tämän päivän tietojen mukaan Pirkanmaan työttömyysluvut ovat kääntyneet taas nousuun. Samalla valtionhallinnon tuki on vain lyhytaikainen laina valtionosuuksina, joka peritään korkoineen takaisin lähivuosina. Palvelujen toimintatuototkin sukeltavat, kun palveluja ei ole voitu tarjota samalla tavalla ja kunta on tarjonnut maksuhuojennuksia. Puhumme miljoonien eurojen vajeesta.” sanoi Totti Hämäläinen Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa keskiviikkona.

Minuakin, joka en ole mikään talousneropatti, hirvittää! Mihin meillä oikeasti on tulevina vuosina rahaa, onko mihinkään? Mistä saamme säästöjä, jos kärpäsenkokoisistakaan ideoista emme saa säästöä aikaan? Millä rahoitetaan ne palvelut joita  kasvavassa kunnassa tarvitaan?

Mitä tehdään, kun kotioloissa kulut vähenee tai katoaa? Meidän perheessä ainakin alkaa toimintojen supistus. Mitä aidosti tarvitaan, millä asioilla pärjäämme ja mitä voimme jättää hankkimatta. Miten pienemmät palkkarahat riittävät nyt ison perheen elättämiseen? Kyllä, näitä asioita meillä pohdittiin paljon keväällä, kun Koronaepidemia iski myös meidän talouteen hyvin kipeästi. Tilanteessa jossa itse on perhevapaalla ja mies yrittäjänä, ei kauheasti tarvinnut miettiä kumpi meidän perheessä leivän pöytään tuo ja mitkä ovat tulot, jos kaikki yrittäjätulot häviävät.

Missä siis kunnassa mennään? Onko edessä kenties verojenkorotus? Viime syksynä vasemmistoliitto olisi halunnut korottaa veroja 0,5%. Tuolloin tuo korotus olisi tuonut kassaan noin 2 miljoonaa euroa lisää. Jos (kun) tuo raha oltaisiin laitettu kiinteisiin kustannuksiin (esim palkkoihin), se painaisi siellä kustannuksina tälläkin hetkellä. Onko edessä erilaisten taksojen korotus, joka sekin rokottaa ilkeästi erityisesti pienituloisia. Mitä me kunnassa tehdään kun tulot vähenevät ja kulut pysyvät tai jopa kasvavat? Säästetäänkö, leikataanko?

Totti Hämäläinen jätti huhtikuun valtuustossa aloitteen, jossa haluttiin nostaa esiin talouden pitkän ajan suunnittelu ja ennen kaikkea taloudesta keskustelu. Vaikka tuota aloitetta ei yhtä perussuomalaista lukuunottamatta kukaan muu Kokoomusryhmän lisäksi kannattanutkaan, se eteni käsittelyyn. Nyt ryhmien puheenjohtajien johdolla on käyty keskustelua siitä, miten Lempäälässä talousasioista pitäisi puhua, miten kouluttaa meitä ymmärtämään tätä monimutkaista kokonaisuutta paremmin. Miten varmistaa, että valtuutettuna tiedämme vastuun ja velvollisuuden tilanteessa, jossa aina ei tehdä kasvubudjetteja. Miten me aidosti voimme varmistua siitä, että me ymmärrämme mitä olemme päättämässä.

Talous on ihan tosi vaikea asia ja siitä puhuminen on haastavaa. Lempäälän kokoisessa kunnassa budjetti on jo niin iso ja monimutkainen, että tällainen tavallinen tallaaja on välillä ihan ihmeissään sen syövereissä ja myönnän välillä eksyväni. Siitä huolimatta, vaikka moni taloudellinen asia on linkittynyt arvojen kanssa, on minusta suorastaan ärsyttävää puhua siitä, että faktoilla puhuminen olisi kylmää ja arvotonta. Tai, että silloin olisi jotain toista vastaan.

Totin sanoin ”Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee, että puolueryhmien välillä pitäisi yksittäisten keinojen pohtimisen sijaan sopia yhteisestä paketista, jossa kaikkia keinoja käytetään tasapainoisesti. Arjessa henkilöstö, esimiehet ja tiimit osaavat parhaiten sanoa, millä toimilla menosäästöjä voidaan tehdä ilman, että vaikutukset ovat katastrofaalisia.”

Minä haluaisin, että Kokoomuksen aloitteen myötä Lempäälässä voitaisiin käydä kiihkotonta keskustelua taloudesta, myös ilman tulevan kevään kuntavaalikiimaa. Kiihkottomalla keskustelulla tarkoitan sitä, että me jälleen kävisimme läpi sen mistä rahat tulevat ja minne ne menevät ja miksi. Mistä asioista on mahdollista säästää ja mistä se olisi ylipäänsä järkevää. Kevään koronakriisi osoitti ainakin sen, että Lempäälässä osataan olla innovatiivisia ja nopeallakin aikataululla tyhjästä nyhjästä monta hienoa ja upeaa asiaa, jotka eivät välttämättä edes maksa mitään tai jos maksavatkin, ne säästävät jossain toisessa kohdassa silkkoja euroja.

Mutta miten puhua taloudesta niin, että sitä ymmärtäisi kaikki? Miten taloudesta voisi puhua leimautumatta kylmäksi ja tunteettomaksi?

 

 

Valtuustoaloite 27.5.2020 lähikierrätyspisteistä ja niiden kaavoituksesta

WhatsApp Image 2020-05-27 at 20.45.25

VALTUUSTOALOITE Lempäälässä 27.5.2020

Jätehuoltomääräysten mukaan vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä,  joissa on vähintään viisi huoneistoa. Tämä siis tarkoittaa, että taajama-alueella 5 asunnon tai sitä isomman kiinteistön jätehuollon kierrätys on velvoittavaa. Tämä velvoite tulee korjaamaan nyt taajama-alueen kerros- ja rivitaloalueiden kierrätystä kokonaisvaltaiseksi ja lisää myös yhteistyötä asunto-osakeyhtiöiden välillä.

Lempäälässä jätehuoltoa hoitaa Pirkanmaan jätehuolto Oy, jossa Lempäälä on omistajajäsenenä.

Uusille kaavoitettaville omakotialueille on mahdollista sijoittaa valmis kortteli- tai lähikierrätyspiste, jolla saadaan hoidettua velvoite alueen kiinteistöille liittyä valmiiseen konseptiin jo kaavoitusvaiheessa. Tämä velvoitus tulee ottaa osaksi Lempäälän kunnan kaavoitusta.

Haasteena on jo olemassa olevat omakotitalojen kaava-alueet. Pirkanmaan jätehuollon tavoitteena on ollut tuottajayhteisöjen kanssa sijoittaa Ekopisteitä näiden alueiden läheisyyteen. Kokemuksesta tiedämme, että kierrätys on parempaa kun keräyspiste on lähellä ja kulku sinne vaivatonta.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että

  1. Lempäälä kunta osoittaa lähikierrätyspisteiden paikat katu-tai tiekohtaisesti  jo olemassa oleville kaava-alueille.Asiasta sovitaan ja neuvotellaan yhdessä asukkaiden kanssa. 
  2. Uusille asuinalueille kaavoitetaan lähikierrätyspiste ja siihen liittyminen osoitetaan jo kaavavaiheessa. 
  3. Kunta toteuttaa kokonaisvaltaisen selvityksen kuinka Lempäälässä edetään kohti kierrätyksen järjestämisen organisointia, jotta kaikilla taajama-alueen kiinteistöillä olisi suunnitelma miten kiinteistöjen kierrätys hoidetaan.

Haja-asutusalueen kierrätysmahdollisuuksien parantamista tulee siis tutkia ja edelleen edesauttaa. Yhteiskunnassa on tahtotilaa parantaa jätteiden kierrätystä, varsin kun se tehdään helpoksi.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä ja sen aloitti 41 valtuutettua.

Riina Aspila

Valtuustoaloite: Luokkavaari/mummutoiminta Lempäälään

IMG_0274

VALTUUSTOALOITE

Välittäminen, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen nousevat esiin vahvasti kuntastrategiassa. Yhteisöllisyys toteutuu kestävällä tavalla vain silloin, kun välitämme ja tunnemme vastuuta lähimmäisestä. Välittämistä ei voi ulkoistaa. 

Lempäälässä on olemassa vireä Seniorineuvosto, sekä useita Seniorijärjestöjä. Usealla paikkakunnalla Suomessa on jo olemassa hyvänä toimintamallina ”Luokkavaari ja mummu-toiminta”. Luokkavaari/mummu tukee alakoululaista koulutien alkutaipaleella. Neuvoo, opettaa, tukee ja kannustaa. On läsnä uuden oppimisessa ja tukee opettajan- ja ohjaajan työtä omalla persoonallaan yhdessä sovituilla tavoilla lapsen parhaaksi. 

Luokkavaarit/mummut ovat olleet tukena sitomassa luistinten nauhoja, auttaneet lukemisen opettelussa ja laskutoimituksissa. He tuovat rauhaa ruokailuhetkiin ja keskittymistä vaativiin tilanteisiin. He tukevat leikkihetkiä ja ystävystymistä välitunnilla ja luovat luottamusta. Luokkavaarit/mummut eivät saa työstään palkkaa. Monilla paikkakunnilla heille tarjotaan kuitenkin lounas koulussa työpäivinään. He osallistuvat koulutyöhön yhdessä sovitusti, usein kerran viikossa. 

Luokkavaari- ja mummu toimintaa on Lempäälässä olemassa jonkun verran. Se on kuitenkin yksittäisten ihmisten aloitteesta syntynyttä toimintaa. Se voisi olla laajempaa ja organisoidumpaa. Siksi Me valtuutetut ehdotamme, että Sivistystoimi, yhdessä seniorineuvoton ja -yhdistysten kanssa käyvät keskustelun mahdollisesta luokkavaari ja -mummu toiminnan aloittamisesta tai alkuvaiheessa pilotoinnista Lempäälässä. Otetaan työhön mukaan nämä upeat jo toimintaa tekevät vaarit ja mummut ja kutsutaan mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet. 

Tämän aloitteen laati Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 29.1.2020

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoitti yhteensä 37 valtuutettua

 

Valtuustoaloite kummikoulutoiminnasta

Keskiviikkona 24.5.2017 Piippokeskuksessa pidettiin tämän valtuustokauden viimeinen valtuuston kokous. Vielä viime metreillä monen kokouksen ison asian päätteeksi jätin vielä valtuustoaloitteen.

Valtuustoaloitteella halusin nostaa esiin sivistystoimen merkityksen korostumisen kunnassa nyt ja erityisesti maakuntauudistuksen jälkeisessä kunnassa. Kunnan toimijoiden, niin työntekijöiden kuin meidän luottamushenkilöiden tulisi tehdä yhteistyötä ja siksi myös yhteistyön syventämisen malleja tulisi pohtia.

Jo nyt sivistystoimessa on ollut jonkin asteista yhteistoimintaa, mutta ihan kunnollista kummitoimintaa se ei ehkä ole. Itse toivoisin, että sivistyslautakunnan jäsenet saisivat kukin kummikoulun ja päiväkodin, jonka toimintaan ja henkilökuntaan tutustua. Jokainen koulu on oma yksikkönsä, jossa on omat toimintamallit ja perinteen, kussakin yhtä hienot ja arvokkaat. Osallistuminen koulukokouksiin ja muuhun koulun ja/tai päiväkodin yhteiseen toimintaan voisi olla iso rikkaus lautakunnanjäsenelle omassa työssään. Uskon yhteistyöhön ja siihen, että yhdessä voimme saada aikaan enemmän. Siksi aloite.

VALTUUSTOALOITE

Lempäälän kunnassa ollaan tällä valtuustokaudelle tehty monia uudistustoimia. Osa näistä uudistuksista astuu voimaan tulevalla valtuustokaudella. Kuntalaisvaikuttaminen ja erilaisten yhteistyömuotojen kehittäminen ovat olleet keskiössä pitkään.

Tulevaisuuden kunnassa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen sivistyspuoli, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatus nousevat suureen rooliin kunnassa. Vuoropuhelu kuntapäättäjien ja eri kuntatoimijoiden välillä tulisi jatkossakin olla helppoa, avointa ja saumatonta.

Me valtuutetut ehdotamme, että sivistyslautakunta pohtisi uuden lautakunnan kanssa jo olemassa olevan mallin kehittämistä, jossa jokaiselle lautakunnan jäsenelle nimitettäisiin oma kummikoulu ja/tai päiväkoti.

Yhteistyö kuntapäättäjien ja koulutus- ja varhaiskasvatuspuolen ammattilaisten välillä toivoisi olevan jatkuvaa, idearikasta ja monipuolista. Kummitoiminnalla madallettaisiin tätä yhteistyön kynnystä. Toimintamalli olisi myös helppo väylä luottamushenkilön tutustua lautakunnan alaiseen toimintaan ja toimintaympäristöön,  samalla se mahdollistaisi ideoinnin ja toiminnan kehittämiseen puolin ja toisin.

Lempäälässä on lupa tehdä ja monet hyvät ideat ovat nähneet päivänvalon. Kummitoiminta voisi onnistuessaan olla myös hyvä toimintamalli muille sektoreille ja jopa valiokuntatyöskentelyn vauhdittajaksi.

Lempäälässä 24.5.2017
Riina Aspila ja 32 valtuutettua

Vuoden 2016 kujeet

Lapsuuteeni kuului vahvasti joululaulut. Äitini rakastaa joulua ja joululauluja. Opiskeluaikana, kun olin töissä paikallisessa kaupassa, soivat joululaulut siellä jo marraskuusta alkaen. Viimeistään joulukuun puolessa välissä alkoi tuntua siltä, ne olivat  liikaa. Olin varma, etten koskaan enää pysty kuuntelemaan yhtään joulukimaraa tai kuorolaulantaa. Noina jouluina kotona oli toimestani joululaulukielto kaikkien muiden paitsi Vesa-Matti Loirin joululevyn osalta. Se on edelleen ainoa joululevy jonka omistan ja jota kuuntelen joka vuosi yhä uudelleen ja uudelleen.

Olen useinkin pohtinut miksi juuri Loirin levy. Ehkä se on ollut vahvin osa joulua, kun levy löytyi aikanaan meiltä jo vinyylinä, sittemmin CDnä. Loirin levyllä yksikään joululaulu ei rilluttele tai ole millään muotoa ylipirteä. Laulut ovat niitä hartaita, toiveikkaita, jossain määrin ehkä jopa surullisia lauluja, jotka vain kuuluvat jouluuni. Levyltä löytyy myös ehdoton joululaulu suosikkini.

“On illan sini, luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin”

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa haastava. Kevään täytti vahvasti kunnanhallituksen kokoukset ja kunnan teknisentoimen sisäisen tarkastuksen toimet. Kevät oli sillä muotoa hyvinkin raskas. Samaan aikaan partiossa puhalsi valtakunnallisen Roihu leirin tuulet, oman perheleiripestin haasteet ja tietysti piirin johtamisen ilot ja riemut. Luottamustoimet ja vapaaehtoistyö oli suuressa roolissa ja vei paljon aikaa. Samaan aikaan etsin töitä ja pyrin haastatteluihin ja pengoin piilotyöpaikkoja. Mitään ei kuitenkaan löytynyt niin, että olisin päässyt työnsyrjään kiinni. Jakoin kuitenkin olla toiveikas, vaikka välillä olinkin äärimmäisen turhautunut.

 

“Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että joulun tähden nään”

Helmikuussa oma valtuustokauden alussa jättämäni valtuustoaloite näki päivänvalon, kun uuden kunnanjohtajan myötä kunnanhallitus siirtyi sähköiseen kokouskäytäntöön. Papereita ei todella ole ollut ikävä! Olen ollut yllättynyt kuinka hienosti kaikki on sujunut. Vain muutamia teknisiä haasteita on matkalle mahtunut, mutta muuten homma toimii enkä ole nähnyt juurikaan nyrpeitä neniä tälle uudistukselle. Itsestä tuntuu nykyään jo hassulta, kun valtuuston paperit tulevat postilaatikkoon. Ehkä kauden alusta jo päästään valtuustossakin sähköiseen järjestelmään.

Syksyllä sain olla ensimmäinen allekirjoittaja ryhmämme valtuustoaloitteessa, jossa toivottiin harrastustakuuta Lempäälään. Meillä asiat toimivat jo nyt hienosti ja lapsia ja nuoria ohjataan kunnan tarjoamiin iltapäiväkerhoihin, jottei kukaan olisi ilman harrastusta. Vielä kuitenkin toivomme, että yhdistykset ja kunnan nettisivut voisivat palvella paremmin harrastuksia etsiviä. Hinta ei saa olla aina harrastamisen este!

“Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa”

Isoja asioita on lähtenyt vihdoin kunnassa liikkeelle. Lempoisten koulun laajennus vihittiin käyttöön, Sääksjärvelle valmistui uusi upea päiväkoti, uutta yläkoulun paikkaa haetaan, kuntakeskusta kehittyy ja Lempäälä-talo yhdessä Lempäälän seurakunnan kanssa on hyvällä mallilla. Pian pääsemme näkemään toteutusvaiheen, jota todella ollaan odotettu! Eikä unohdeta uutta Virta-kampusta, jonne lukion toiminnot siirtyvät ensi syksynä.

Samaan aikaan Lempäälän IDEA on kerännyt hyviä tekoja ja toimia kunnan sisällä. Kunnassa on järkeistetty toimintoja ja säästetty silkkaa rahaa näiden myötä! Myös luottamushenkilö organisaatio uudistuu ensi kaudelle, jolloin myös me luottamushenkilöt pääsemme uusin silmin katsomaan asioita ja kehittämään kuntaa. Toivottavasti kehittäminen tapahtuu lähidemokratiaa vaalien, tällainen tahtotila meillä on ollut.

Kunnan talous näyttää hyvältä, ainakin jos vertaa viime vuoteen. Tulos tuskin on kuitenkaan plussan puolella, joten tehtävää vielä on, että kunnan talous saadaan nolla-tasoon. Kaikki päätökset eivät ole olleet helppoja. Välillä myös tuntuu, kun toisaalla säästetään, toisaalla tuhlataan. Mihin meillä on oikeasti varaa, mihin haluamme rahat laittaa ja mistä voidaan vielä tinkiä. Tulevaisuusohjelmassa määriteltiin paljon, mutta nopeasti muuttuvassa ajassa ja sote- ja maakunta ratkaisujen hahmottuessa moni asia ehtii vielä muuttua ja muuttaa painoarvoaan. Kokonaiskuva on hahmollaan, mutta ei ehkä täysin selvä Lempäälän kannalta. Paljon on siis vielä tehtävänä!

“Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän”

On aika siintää katseet tulevaan vuoteen ja muun muassa kuntavaaleihin. Oma ehdokkuus on varma ja uutena luottamustehtävänä otan nöyrin mielin vastaan Pirkanmaan Kokoomuksen hallitusjäsenen paikan.

Ennen sitä ja kaikkea muuta on kuitenkin aika rauhoittua joulun viettoon yhdessä rakkaiden kanssa. Näiden Tähti tähdistä kirkkain -laulun sanoin toivotan sinulle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

“Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

(Tähti tähdistä kirkkain sanat Vexi Salmi)

Valtuustoaloite harrastustakuusta

Eilisessä valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen harrastustakuusta. Kokoomus on valtakunnallisesti puhunut lasten harrastusmahdollisuuksista ja siitä, kuinka jokaisesta pitäis pitää huolta. Monen tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen ja nuoren vapaa-ajan harrastamisella on merkitystä kasvussa, itsenäistymisessä ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä kävimme keskustelua aloitteesta ja totesimme, että meillä on kunnassa moni asia hienosti. Lapsia on kehotettu hakeutumaan koulun tarjoamien kerhojen käyttäjiksi, joten jokaisella lapsella on hyvät mahdollisuudet koulun jälkeiseen harrastamiseen ainakin tässä muodossa.

Mutta se mistä olimme harmissamme on se, ettei nuoret ja aikuiset löydä lempäälän laajaa harrastusvalikoimaa oikein mistään. Kunnan sivuilla on olemassa yhdistyslistaus, joka on auttamatta vanha ja sieltä puuttuu moni yhdistys. Myös hakuvalikko oli alkeellinen ja puutteellinen. Joskus asiat ovat pienestä kiinni, jo siitä kuinka löytää itselle tai lapselle sopiva harrastus. Siksi kiinnitimme huomion tähän asiaan, sekä kunnan ja järjestöjen välisen vuoropuhelun lisäämiseen.

vaalit_kok_hyväkunta2Tiedän, että monessa yhdistyksessä on täysi mahdollisuus saada vapautus vuosimaksuun tai ainakin alentaa summia huomattavasti tarjoamalla vanhempana omaa aikaa lapsen harrastukselle. Tietämällä nämä toimintatavat, on mahdollisuus päästä edullisesti harrastuksen piiriin ja mukaan ryhmiin. Nämä ovat asioita, joista olisi hyvä kunnan tai seurakunnan olla tietoinen, jotta oikeaan paikkaan voisi lapsen ja nuoren ohjata, ilman että syntyy heti paineita siitä ”millä maksan harrastukseni”. Aloitteellamme halusimme kerätä kunnan yhdistytoimijoita yhteen avaamaan käytäntöjään ja pohtimaan sitä, millä saisimme kaikki mukaan.

Olin aloitteellinen keskustelun avaaja ja ajatusten kokoaja ryhmässämme aloitteessa ja sain kunnian olla sen ensimmäinen allekirjoittaja ja lukija.

***

Valtuustoaloite

Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus

Harrastustakuusta on viime aikoina puhuttu paljon monilla foorumeilla. Keskustelun taustalla on tuorein nuorisobarometri, jonka mukaan 35 prosenttia nuorista alle 29-vuotiaista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä vuonna 2012 luku oli 76 prosenttia. Tämä on asia, josta on syytä olla huolissaan.

Harrastustakuun tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Harrastustoiminta on myös ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta.

Lasten ja nuorten arki on polarisoitunut, pienituloisia henkilöitä oli Suomessa 674 000 vuonna 2014 ja lapsiköyhyys on Suomessa yleistynyt, selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen harrastamisen korkeiden kustannusten vuoksi vauhdittaa osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä

Harrastustoiminnan aloittamisessa yhtenä tärkeänä tekijänä on löytää matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Tässä kunta on avain asemassa palveluiden tarjoajana. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Lempäälässä jo nyt tehdään hienoa yhteistyötä yhdistysten kesken. Me Lempäälässä myös tiedämme, että paikallisten seurojen ja järjestöjen vapaaehtoistoiminta on edelleen kulmakivi edullisemman harrastamisen turvaamiseksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Haluamme, että harrastuksen löytymisen kynnys olisi mahdollisimman alhaalla.

Edellä olevan perusteena Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää,

1) että Lempäälässä päivitetään kunnan sivuilla oleva yhdistyslistaus.

2) että yhdistysten ja järjestöjen kanssa kootaan harrastusvalikko kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista, tiloista, tarjoajista, tapahtumista ja tuista kunnan sivuille.

Lempäälässä 26.10.2016

Riina Aspila, Heikki Hakala, Päivi Söderström, Kari Tolonen, Mirva Kurki, Hannu Kiviaho, Usko Gulsten, Lea Blomqvist, Tuomo Mäkelä, Jouni Kiviranta, Marja Sundström, Tuija Seppänen