Yhdessä koulukiusaamista vastaan!

Aamun ajatuksia Majauslahdella. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tarttua toimeen. Miksi käyttäisimme sen tekemättä?

Koulukiusaaminen, jopa -väkivalta puhututtaa ja pohdituttaa. Lempäälässä tehdään kouluissa ja päiväkodeissa asioille paljon, mutta tuskin aina riittävästi. Asia on yhteinen, iso ja tärkeä. Mitä ne voisimme poliittisella puolella edistää nollatoleranssia?

Heitän ajatuksen poliittisten ryhmien pohdittavaksi yhdessä. Voisiko kevään aikana tehdystä työstöstä olla hyötyä, kun tuleva valtuusto saa ”syliinsä” heti kautensa aluksi budjetin valmistelun ja päättämisen. Vaalit siirtyivät, aikaa olisi meillä istuvilla valtuutetuilla vielä. Uusi valtuusto taas lähtee asioihin huomattavasti kiireemmällä aikataululla. Olisiko yhdessä pureksituista näkökulmista apua asian edistämiseen yli valtuustokauden.

Mitä mieltä olet? Olisiko tässä yhdessä tekemisen paikka? Yhdessä, kuten aikanaan luottamushenkilöiden eettistä koodistoakin tehtiin. Sain olla tuossa työstössä mukana molemmilla kausilla. Se oli hedelmällistä työtä ja aitoa yhdessä tekemistä. Sitä tämä asia erityisesti nyt kaipaa!

Kiitokset puheenjohtajakaudesta!

Eilinen kokous oli osaltani viimeinen valtuuston puheenjohtajan roolissa. Siis ainakin toistaiseksi. Jo vaalikauden alussa ryhmien neuvotteluissa sovittiin, että pestini on kaksivuotinen. Jatkossa pestini on valtuuston 1. varapuheenjohtaja. Oma valtuustoryhmäni ja kunnallisjärjestö muistivat minua ryhmäkokouksessa kiitoksin ja kukkasin. img_9319

Olihan se juhlavaa toimia puheenjohtajana kokouksessa, jossa ensin muistettiin upeita työmyyriä eli kunnan pitkäaikaisia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä Tasavallan presidentin myöntämin kunniamerkein. 

Kokouksen alussa sain ehkä ainutlaatuisen tilaisuuden valtuuston puolesta onnitella myös Kiekkoleijonia ja erityisesti kapteenia lempääläistä Marko ”Mörkö” Anttilaa. Hän oli kokouksen aikaan kansanjuhlissa Tampereella joukkueensa kanssa, ehkä raikuvat aplodit kaikuivat sinne saakka kokouksestamme. Juhlien aika Lempäälässä on myöhemmin ja myös tulevan maanantain kunnanhallituksessa Marko muistamisesta käydään keskustelua. Ei liene sattumaa, että molempien maajoukkueiden kapteenit tulevat Lempäälästä ja ovat paikallisen seuran kasvattaeja. Upeaa uraa naismaajoukkueessakin tehnyt Jenni Hiirikoski on kotoisin Lempäälästä ja LeKissä hänkin aikanaan pelannut.

Vaikka koinkin saaneeni pyyhkeitä puheenjohtajuudestani ja puheenjohtajakaudesta kokouksen kokouksen alussa pidetyssä puheevuorossa, joka koski kahdenvuoden takaisia neuvotteluja. Koen puheesta huolimatta, että kaksivuotiskausi on silti monella tapaa ollut rakentava ja yhdessä tehty. Aikanaan, kun minut tehtävään kuitenkin yksimielisesti valittiin, toivoin yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä tekemistä, jossa konkarit auttavat untuvikkoja. Kuluneella kaksivuotiskaudella valtuusto onkin käynyt paljon keskustelua erilaisista asioista. Meillä on ollut paljon huolia, murheitakin. Paljon asioihin tutustumista ja taustoitusta. Onneksi myös monia asioita, joista olemme voineet olla iloisia ja kiitollisia. Moni asia on harpannut eteenpäin, toiset ylöspäin lähes harjakorkeuteen saakka.

On ollut ilo luotsata Lempäälän  kunnanvaltuustoa. Aina se ei ole ollut helppoa, mutta en sitä toki odottanutkaan. Kyllähän se joka kerta harmittaa, kuten nytkin, kun kokouksen jälkeen tullaan torumaan sanomisistasi ja tekemisiäsi, vaikka olet tehnyt kuten pitää. Mutta se on elämää, se on näiden luottamustoimien hoitamista, jossa aina ei vain onnistu miellyttämään toimintatavoillaan kaikkia, vaikka parhaansa tekee. Onneksi nämä tapaukset ovat yksittäisiä ja kohtuullisen vähäisiä. 

c7b9d006-67c4-45b8-b3b8-ec64fbf99bf7

Viimeistä viedään. Kuva: Päivi Söderström

Valtuuston kahden vuoden aikana valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa olemme neuvotelleet ja käyneet keskustelua oman kokemukseni mukaan enemmän kuin mitä edellisellä valtuustokaudella yhteensä. Se ei ole ollut osoitus epäluottamuksesta tai tyytymättömyydestä asioiden valmisteluun. Koen sen olleen yhteisen tahtotilan etsimistä, taustoitusta ja toimintatapoihin tutustumista. Näihin keskusteluihin liittyy paljon sellaista, jossa konkarit ovat myös tukeneet ja taustoittaneet uusia valtuutettuja. Samalla on haettu yhteistä toimintamallia, joka uudessa porukassa täytyy aina yhdessä luoda. Sitä ei ylhäältäpäin voida tuoda.

Edellinen valtuusto loi uuden organisaation, jota me lähdimme toteuttamaan. Tahtotila muun muassa lautakuntien vallan ja vastuun lisääntymisestä on kokemukseni mukaan toiminut hyvin. Valiokunnat uutena toimielimenä ovat vielä valitettavan vähällä käytöllä, mutta muokkaantumassa parhaaseen iskuunsa. Töitä näiden eteen on vielä tehtävä, mutta tällä kokemuksella tiedämme jo monta asiaa, jotka korjaamalla päästään oikeammalle polulle.

Jokainen valtuutettu varmasti muistaa, kun kaksi vuotta sitten aloitimme kuntastrategian ja uuden budjetin työstöllä aika vauhdilla. Nämä prosessit eivät totisesti olleet helppoja, mutta hyviä. Ja sanottakoon se vielä kerran, Kunta joka sanoo Kyllä on meidän valtuutettujen ajatus ja idea. Se on valtavan suuri tahtotila, jonka kanssa olemme tehneet töitä koko kunnassa ja tulemme vielä pitkään tekemään. En muista, että strategia ja sen tahtotila olisi koskaan ollut näin kaikkien huulilla.  Vaikka viime päivinä olemmekin olleet myös kunta, joka sanoo Mörkö!

Se, minkä toivon tulevaisuudessa hoituvan, ja ehkä kokouksen alun puheenvuorossa viitattiin myös tässä kohtaa kokemattomuuteeni, on asia joka on minua harmittanut kovasti.  Se koskee puheenjohtajan koulutusta. Minä en ollut valmis konkaripaketti puheenjohtajaksi, eikä sitä minulta varmasti odotettukaan, ainakaan kaikki. Toivoin siksi pääseväni koulutukseen, jotta olisin voinut olla parempi, varmempi ja osaavampi puheenjohtaja. Tätä mahdollisuutta ei minulle kunnan puolesta suotu, enkä siihen oman taloudellisen tilanteen vuoksi pystynyt omaa rahaa riittävästi laittamaan kiinni. Koin tämän epäreiluksi ja epäedulliseksi myös kuntaa kohtaan sillä tiedän, että tontilleni varmasti olisi kuulunut monta asiaa, joista en vain ole tiennyt olla kiinnostunut tai osannut ottaa huomioon. Toivonkin, että jatkossa puheenjohtajilla olis mahdollisuus kouluttautua tehtäväänsä, mikäli hän kokee sitä tarvitsevansa. Kaikkea kun ei aina ole fiksua oppia kantapään kautta.

Toisaalta taas se mistä olen iloinen on ollut tahtotila ja aktiivisuus valtuuston osaamisen kasvattamiseen. Se on ollut yksi asia, johon ollaan haluttu panostaa. Sitä on tehty paljon ja viimeisen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti olemme liittyneet myös Kuntaliiton USO-verkostoon eli uuden sukupolven organisaatiot ryhmään, jonka kautta pääsemme kehittämään omaa osaamispääomaamme luottamushenkilöiden kesken kuin yhdessä verkostoon kuuluvien kuntien kanssa. Syksyllä starttaamme tämän kanssa täysillä ja toivon, että kaikki ovat silloin mukana! Tässä kohtaa salista sain kovasti nyökkäilyjä, joten uskon tähän.

Puheenvuorossani valtuustolle halusin erityisesti osoittaa kiitoksen niille, jotka olette tukeneet, neuvoneet ja myös kiittäneet tällä matkalla. Oma erityiskiitos meni kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakalalle, jonka kanssa on ollut äärimmäisen hyvä tehdä hommia ja jakaa hoidettavia tehtäviä. Tiedän, että hän on tehnyt aivan liikaa, mutta kiitos siitä että on tehnyt!

Kiitokset kuuluvat oikeutetusti myös kunnanjohtaja Heidi Römölle ja hallintopäällikkö kaima Riina Kivistölle ja kokouksessa Riinaa tuuranneelle Markus Hirvilammelle valtuustotyöskentelystä ja siihen valmistautumisesta. Pöydän takana on ollut helppo olla, kun tuki on ollut lähellä.

Lempäälän kunnan johtoryhmä ja työntekijät ansaitsevat myös ison kiitoksen. He ovat aina olleet valmiit käymään keskusteluja ja vastaamaan kysymyksiimme neuvotteluissa ja valtuustotyössä. Ilman erillistä toivetta, olemme saaneet materiaalia ja on ollut jopa itsenstäänselvyys, että jokainen on aktiivisesti mukana, kun kysyttävää tai tarkennettavaa on ollut. 

Rohkeat, toimeen tarttuvat ja asioita esiin nostavat ryhmyrit ovat olleet voimavara itselle, mutta myös ehdottomasti koko valtuustotyölle. Kiitos myös teille isosta roolistanne valtuustotyön kehittämisessä. Puheenjohtajien rooli on merkittävä tiedonkulussa ja niissä kohdissa kun olemme tunnustelleet asioita. Viestinvälitys on ensisijaisen tärkeää, jotta kaikki voimme olla myös sen saman tiedon äärellä päätöksiä tehtäessä. Tähän muun muassa kokouksessa hyväksytty arviointikertomus kiinnitti huomiota. Iso rooli tässä on valtuustoryhmien puheenjohtajilla. Uskon ja toivon, että myös tulevan puheenjohtajan Kuisman Juhan kanssa yhteistyö ja tuki valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken toimii.

Lempäälässä tehdään jatkossakin asioita yhdessä, meillä on elämyksiä ja olemme edelläkävijä, kuten tekemämme strategia meitä ohjaa. Vaalitaan avoimempaa tunnelmaa ja tekemistä. Ollaan aktiivisesti yhteydessä toisiimme. Näin saavutetaan paras tulos päätöksenteossa Lempäälän kannalta myös jatkossa.

Tove Janssonin Vilijonkan sanoin

”Vilijonkka nosti huuliharpun ja puhalsi siihen,
hän liikutti sitä edestakaisin ja kuunteli säveliä.
Sitten hän istuutui pöydän ääreen.
Miten se nyt menikään, tiluliluu, tiluliluu…
On vaikea osua oikeaan, Vilijonkka yritti toistamiseen,
tunnusteli varovasti säveliä ja löysi niistä ensimmäisen, ja toinen sävel tuli itsestään.
Sävelmä pujahti hänen sivuitseen, mutta palasi takaisin.
Kannatti näköjään kokeilla, ei etsiskellä.
Tiluliluu, tilulilaa, nyt ryöppysi säveliä riveittäin,
jokainen kiistämättömästi omalla paikallaan. 

(Muumilaakson Marraskuu, Tove Jansson)

35078f12-fdfc-49ea-9558-8cd5ee5834d4

Viimeinen nuijan kopautus, kokous on päättynyt.  Kuva: Mikko Blomqvist

Tärkeän ihmisen päivä

konsta_paikky_toukokuu1

Lapseni päiväkodissa vietettiin tänään  tärkeän ihmisen päivää. Lapset olivat askarrelleet upeat kutsukortit tärkeälle ihmiselle annettavaksi. Kutsussa pyydettiin mukaan ryhmän yhteiselle metsäretkelle.

Käytin mahdollisuutta hyväkseni ja lähdin itse mukaan. Vanhemman lapsen kanssa näissä tärkeissä päivissä mukana on ollut Mummu, mutta nyt ajattelin että pienelle voi olla tärkeämpää, että äiti on mukana. Mummunkin vuoro vielä varmasti tulee. Oli kiva nähdä, että niin moni oli ottanut kutsun vastaan. Muutamia muitakin omia vanhempia oli lähtenyt mukaan, osalla oli kummeja tai isovanhempia. Joka tapauksessa iso joukko aikuisia tärkeitä ihmisiä.

Kävelimme yhdessä lähi metsään, jossa ryhmä usein vierailee. Siellä meille esiteltiin kiipeilykivet ja majat, tärkeät puut ja kannot. Retkellä herkuteltiin eilisiä leipomuksia. Kyllä maistui hannatädin pikkuleivät hyvältä, kun tiesi lasten niitä eilen leiponeen. Yhteinen retki oli selvästi tärkeä lapsille, kuin meille aikuisillekin. Se oli meille aamun irtiotto muista töistä. Se oli yhteinen hetki lapsen kanssa.

Kiitos päiväkodille ihanasta retkestä. Eivät nämäkään elämykset ja yhdessäolon hetket ole itsestäänselviä. Ihanaa, kun näitte vaivaa retken suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tilasitte vielä täydellisen säänkin meille.

Retken päätyttyä lähdin äänestämään ja hain parit paperit terkkarilta ennen muihin hommiin ryhtymistä. Siinä touhutessa mietin arjen pyöritystä. Kuinka kiva yhteinen metsäretki oli ja kuinka kiinnostuneita tärkeät aikuiset olivat lasten kertomuksista. Siinä samalla tuli juteltua päiväkodin ihmisen kanssa, joiden kanssa lapsi viettää paljon aikaa. Mietin siinä autoa ajellessa, miksi me aikuiset emme järjestä tärkeän ihmisen päiviä tai retkiä?

Juurikin äitienpäivän tienoolla luin artikkelin, jossa muistutettiin siitä, että äidin tai isän arki on muutakin kuin perheen arjen pyörittämistä, suorittamista ja selviämistä. Oma aika, harrastukset, irtiotto arjen ja työn tasapainottelusta on asia, joka usein jää sanahelinäksi. Perhe on paras ja tärkein, mutta joskus on hyvä hengähtää.

Ketkä ovat niitä sinun tärkeitä ihmisiä, joiden kanssa hyppäät edes hetkeksi irti arjen pyörteestä. Sellainen, jonka kanssa vietetty hetki tuntuu siltä, kuin olisi ollut pidempäänkin reissussa. Hän, jonka kanssa naurat vatsat kipeäksi, ylität itsesi tai jaat ärsytykset. Meidän tulisi ottaa aikaa itselle ja ystäville. Sellaiselle yhteiselle ajalle, jolla on merkitystä molemmille.

Seuraava tyttöjenilta (tällaiseksi siis kutsumme kaveriporukkani tapaamisia) onkin tärkeiden ihmisten päivä. Sellainen yhteinen merkityksellinen hetki, jolloin keskitymme oleelliseen, eli yhdessä oloon ja hyvinvointiin.

Tärkeän ihmisen päivä olisi syytä saada kalenteriin myös oman puolison kanssa. Yhteiset hetket ovat todellakin olleet viimeaikoina hetkiä. Joskus olisi hyvä ottaa kahden keskeistä aikaa enemmänkin.

Kenet sinä kutsut omaan tärkeän ihmisen päivään? Joko sellainen on kalenteroitu?

 

 

Lempäälä sai kansanedustajan, mitä sitten? (LVS 8.5)

Lempäälä sai kansanedustajan, mitä sitten?
Kolumni Lempäälän-Vesilahden sanomissa 8.5.2019)

468294_10151479317254442_1558339126_o

Muutamien vaalien jälkeen Lempäälästä noustiin jälleen Arkadianmäelle, kun Perussuomalaisten Veijo Niemi pääsi läpi listan viimeisenä Pirkanmaalla. Lempäälässä omaa kansanedustajaa oli jo kaksi vaalikautta ehditty odottaa. Mutta mitä oman kunnan kansanedustaja voi omalle kunnalle ja kuntalaisille merkitä?

Lähes kahdeksan vuotta kansanedustajan avustajana toimineena tunnistan oman kansanedustajan tarpeen. Oma kokemus kolmen eri edustajan avustamisesta ovat kasvattaneet ymmärrystä siitä, mitä oma kansanedustaja parhaimmillaan on. Erityisesti silloin kun kunnasta on vain yksi kansanedustaja.

Kansanedustaja edustaa sananmukaisesti kansaa. Kansanedustajien tehtävänä on säätää lakeja. Hän tuo omaa ammattiosaamistaan lainsäädäntötyöhön. Eduskunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa työpaikka. Eduskunnan toimintakulttuurin- ja tapojen omaksuminen, sekä asioiden rytmin ymmärtäminen vie aikaa. Ensimmäinen vuosi on aina haastava, kuten kaikki tiedämme uuteen työhön tai luottamustoimeen mennessä.

Parhaimmillaan kansanedustaja pystyy auttamaan, tukemaan ja ajamaan kotipaikkansa tärkeitä asioita puolueesta riippumatta. Luonnollista on, että merkitys ja mahdollisuudet vaikuttamiseen kasvavat mikäli puolue on hallituksessa ja jos maakunnassa on oma ministeri. Mutta vaikuttamisen paikat on myös oppositiossa.

Yhteistyökyky onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä kansanedustajalla voi olla. Hyvä verkostot yli puoluerajojen  auttaa vaikuttamisessa ja ihan arjessakin. Eduskunnassa työskentelee lähes ammattilaista, joiden tavoitteena on tasapuolinen ja tasa-arvoinen kansanedustajien työn tukeminen. Harvassa työpaikassa tuki on näin mittavaa, jos sen haluaa ja osaa hyödyntää. Hyvin, hyvin harvoin kansanedustaja saa yksin mitään aikaan. Vaikuttavimmat tekijät eduskunnassa tekevät yhteistyötä niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella, myös kansainvälisesti.

Oman kunnan kansanedustajan hyödyntäminen on tärkeä asia meidän jokaisen kannalta. Eduskunnassa ja ministeriöissä on kuitenkin työskennellyt ja tulee työskentelemään lempääläisiä. Myös heidän kontaktointi ja informointi on edunvalvonnassa tärkeää. Ei siis unohdeta heitä, jotka tekevät tärkeää työtä, vaikkakin usein taustalla. Tämä tukee myös kansanedustajien työtä.

Pirkanmaalla on vahva kansanedustajien neuvottelukunta, jonka tapaamisista vastaa Pirkanmaan Liitto. Olisikin ensisijaisen tärkeää saada kansanedustajat vierailulle Lempäälään kuulemaan useista hankkeistamme niin koulumaailmasta kuin energiakentältä. Unohtaa ei sovi myöskään rakentuvaa kuntakeskustaa ja isoja tarpeita raideliikenteen kehittämisessä. Nämä kaikki ovat konkreettisia asioita, joista jokaisen kansanedustajan Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin tulisi olla tietoisia.  

Riina Aspila
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Yhdessä (LVS 30.5.2018)

Ensimmäinen valtuuston toimintavuosi alkaa olemaan täynnä. Aika on kulunut vauhdikkaasti. Valtuuston aivan ensimmäisiä tehtäviä viime syksynä oli kuntastrategian tekeminen. Yhdessä kuntalaisten, yrittäjien ja viranhaltijoiden kanssa kävimme keskusteluja ja  pohdimme uudenlaisia avauksia, keräten uuteen strategiaan tärkeimmät tulevaisuuden kunnan rakennusaineet. Kyseenalaistimme työstön aikana monia asioita ja toimintatapoja. Puoli vuotta kestäneen prosessin tuloksena oli täysin uusi kuntastrategia, josta on tullut vahva johtamisen työkalu kunnassa.

Strategia siis muodostui vahvasti yhdessä tehden. Ehkä juuri siksi sen yksi painopisteistä on yhdessä. Kuntia tänään ja huomenna haastavat lisääntynyt syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, muuttoliikenne, digitalisaation vauhti, investointien suuruus, sote- ja maakuntauudistus. Unohtaa ei sovi myöskään niitä kuntalaisten arkeen vaikuttavia arkisempia asioita. Ne ovat edelleen yhtä tärkeitä. Asioiden hoitaminen ja ratkaiseminen vaatii meiltä kaikilta tuoreita tapoja toimia ja ajatella. Täytyy osata katsoa lähelle ja kiikaroida kauas. Vain tarttumalla yhdessä toimeen, voimme tehdä haasteista voitettavia.21640765_10155342206119442_6787017432398554592_o (1)

Lempäälässä on otettu käyttöön uusi osallisuusfoorumi malli, eli valiokunnat. Näiden tehtävänä on ottaa kuntalaiset mukaan erilaiseen valmistelutyöhön. Jokainen valiokunta on aloittanut työnsä. Omien teemojen ympärillä järjestetyistä tapaamisissa on kerätty paljon aineistoa ja palautetta. Valtuutetut ovat tehneet myös valtuustoaloitteita asioista, jotka ovat nousseet esiin tapaamisissa. Oli kyse sitten uimahallista tai skeittiparkista, niin asioita on edistetty kuluneen vuoden aikana yhdessä, joskus välillä harppauksin ja toisaalla pienin askelin. Mutta unohdettu kuntalaisten ääntä ei olla.

Yhdessä on teema, joka koskettaa meitä kaikkia hyvin läheltä. Aikoina, jolloin uutiset kotimaasta tai maailmalta eivät aina niin mukavaa kuultavaa ole, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys kasvaa. Siksi on tärkeää, että kunta myös tukee yhteisöllisyyttä. Oli kyse sitten uuden kunta keskustan kehittämisestä tai harrastusmahdollisuuksien edistämisestä, on kunnalla vahva rooli tuen osoittajana ja tien näyttäjänä.  

Kun kunta olemme me, siis me kuntalaiset, on meillä yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen avaimet omissa käsissämme.  Vauhditetaan siis yhdessä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vaalitaan turvallista ympäristöä. Osallistutaan ja otetaan toiset mukaan toimintaan. Toteutetaan asioita entistä enemmän yhdessä!

Riina Aspila
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 30.5.2018