Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen työntekijöiden ulkovaatteista

Keskiviikon kokouksessa jätin valtuustoaloitteen. Aloite sai alkunsa muutamastakin keskustelusta varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöiden kanssa. Moni kaltaiseni perheenäiti tuskailee aamuisin sitä, mitä pukea lapsille päälle päiväkotiin. Sää vaihtelee ja tänäkin vuonna marraskuu oli kovin pitkä, ainakin sateen ja kuran muodossa.

Valtuuston kokous pidettiin 27.1.2021 etänä

Kun sitä pohtii mitä lapsille päiväkotiin päälle ja varavaatteiksi, pohtii lasten kanssa ulkona touhuavat aikuiset aivan samaa. Kun lasten kanssa tekee töitä, tietää, että lasten vaatteiden kuraa löytyy myös hyvin usein omista vaatteista. Kun me vanhemmat usein toivomme paljon ulkoilua, olisi hienoa jos päiväkodin ja koulun aikuiset voisivat myös nauttia siitä oikeissa varusteissa.

Erilaisilla aloilla työvaatteet ovat automaattinen osa työtä. Päiväkodissa ja kouluilla näin ei asia ole. Ajatellaan, että vaatteet ovat käyttövaatetta. Tätä ne toki ovatkin, mutta minusta näillä aloilla vaatteet altistuvat kovalle kulutukselle. Erityisesti hyvät, monenlaisiin keleihin ja kovaan pesutahtiin tarkoitetut ulkovaatteet ovat kalliita. Näillä toimialoilla ulkoilevat aikuiset maksavat vaatteista aivan kuten me muutkin, vaikka ne ovat työvaatteita. Siksi ajattelin, että voisiko Lempäälässä pohtia tätä. Miten meillä voitaisiin tukea työntekijöitä näissä ulkovaatehankinnoissa.

VALTUUSTOALOITE

Aloite ulkoiluvaatetuksen tarjoamisesta varhaiskasvatuksen työntekijöille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulu- 1-2 lk ohjaajille.

Yksi päivittäisistä asioista päiväkodeissa ja esikoulussa on ulkoilu. Ulkoilu on säällä kuin säällä tärkeä osa lasten päiväkotipäivää aamuisin ja iltapäivällä. Osalle lapsista ulkoilut päiväkodissa, eskarissa ja aamu-ja iltapäivätoiminnassa ovat ainoita ulkoiluhetkiä. Oikeanlainen varustus ulkoiluun on olennaista, jotta ulkoilu on mielekästä niin lapsille kuin aikuisille.

Viime syksyn sateinen, kurainen ja märkä keli on muistissa. Talvella olemme saaneet nauttia niin kurasta kun paukkupakkasista. Nämä kaikki on koetellut ulkoilevia ryhmiä kovasti. Keli on vaatinut niin vaihtovaatetta, kun lisävaatettakin. Tällä hetkellä henkilökuntamme joutuu hankkimaan työvaatteensa, siis myös ulkoiluvaatetuksensa itse. Siitäkin huolimatta, että, kyseisessä työssä välttämätön varustus. Kunnolliset ulkoiluvarusteet eri sääolosuhteisiin ovat henkilökunnalle iso ja pakollinen investointi työnteon kannalta. Ulkoilua voi hyvinkin olla yli puolet työpäivästä. Ulkovaatetuksen tulee olla sopiva ympäri vuoden ja se altistuu kovalle kulutukselle päivittäin. Palkkatasoltaa nämä tärkeät työtekijät eivät ole niitä koviten palkattuja, joten vaatehankinnat vievät palkasta ison osan.

Verotus kohtelee tässä kohtaa tätä kohderyhmää, kuten muitakin. Työssä käytettävän vaatetuksen yleinen lähtökohta on, että vaatteet ovat normaalia elantomenoa. Siis siitäkin huolimatta, että valtaosalla täytyy olla useita vaatekertoja päivässä pystyäkseen tekemään työnsä niin hygieenisesti kun turvallisesti. Ulkovaatteet ovat erityisesti ne, jotka ovat arvokkaat hankkia ja jotka altistuvat erityiselle kulutukselle ja niissä tulee varautua hyvin vaihteleviin sääolosuhteisiin. 

Osana hyvää työnantajapolitiikkaa Lempäälän tulisikin pohtia, miten voisimme mahdollistaa päiväkotien henkilöstölle tasa-arvoisemman kohtelun työvaatteiden osalta. Kunnassa tulisikin selvittää yhdessä työntekijöiden kanssa, miten he kokevat asian. Voisiko kunta olla tukemassa ulkovaatteiden osalta työn tekemistä. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yhtenäiset kunnan ulkovaatteet näitä toivoville tai mahdollisesti erillinen vaateraha. Keskustelussa, selvityksessä ja mahdollisessa hankinnassa henkilökuntaa ja otettaisiin huomioon tarpeet ja  tuotteiden kestävyys. Ulkoiluvaatteet voisivat parhaimmillaan olla sekä hyvä henkilöstöetu, että tukisivat työssä viihtymistä. 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Lempäälässä selvitetään tapoja varhaiskasvatuksen henkilöstön, aamu- ja iltapäivätoiminnan, esikoulun ja 1-2lk ohjaajien  ulkovaatetuksen tukemiseen. Kartoitetaan asiaa henkilöistön kyselyllä ja kerätään ideoita siihen, mikä voisi olla paras ja mahdollinen tapa.  Selvityksen pohjalta ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin kartoituksen pohjalta. Luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa oma malli mahdollistaa ja tukea työntekoa tasapuolisesti.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Lempäälässä 27.1.2020

Riina Aspila

Koulutus näkyväksi osaksi strategiatyötä

OAJ:n Koulutusjohtaja Heljä Misukka kirjoitti Kokoomusnaisten blogissa minusta ansiokkaasti, että #koulutusratkaisee. Hän ehdotti, ”että jokaisessa kunnassa käydään vaalikauden aluksi osana kunnan strategiakeskustelua syvällinen pohtiminen siitä, mitkä ovat kunnan vahvuudet ja kehittämiskohteet päiväkotien ja koulujen toiminnan osalta. Sen pohjalta sovitaan yhdessä tavoitteet koko valtuustokaudelle. Mikä on kouluverkko ja rakennusten kunto? Miten oppimistuloksia voidaan parantaa? Onko nuorilla hyvinvointiongelmia, jotka estävät oppimista? Onko pulaa kelpoisista opettajista ja mitä teemme vetovoiman parantamiseksi.”

Kun tämän valtuustokauden alussa tehtiin strategiaa, meillä oli hirmuisesti monenlaista tietoa ja osaamista saatavilla. Meillä oli myös tuore kouluverkkoselvitys tehtynä. Mutta Misukan ajatukset saivat minut jälleen pohtimaan sitä, miten käytämme tietoa mitä meillä on. Valtuustokausi alkaa typerästi keskellä kesää, eli 1.6. Se tarkoittaa sitä, että lautakunnat ehtivät juuri ja juuri perehdyttää väkeään omiin asioihin päällisin puolin. Sitten onkin jo elokuu ja budjetti on pöydällä. Keskustelut, isommat strategiset asiat vain väkisin hukkuvat kaiken tämän alle.

Kauden alussa meillä päästiin hyvin kiinni strategiatyöhön, mutta helppoa se ei ollut. Erityisesti moni ensikertalainen tuskaili kaiken tämän keskellä, miksi on kiire, onko kaikkia tarvittavia asioita nyt pohdittu riittävästi ja onko tämä varmasti nyt kestävä suunta? Vaikka tuolloin pidin pääni aikataulusta, olisin nyt valmis pohtimaan strategian valmistumista seuraavalle keväälle ja rauhoittaisin syksyn budjetille ja Misukan ehdottamalle keskustelulle. Vastaavia tarkasteletavia kokonaisuuksia löytyy jokaiselta sektorilta.

Jotta sisältö saadaan aikaa, se vaatii aikaa ja se vaatii keskustelua. Kuten Hanna facebook-postaukseeni kommentoi. Tärkeää on myös pohtia minkä/kenen tiedon ja ajatusten pohjalta näitä asioita mietitään. Ketä kutsutaan mukaan keskusteluihin, kuka on asiantuntijana kertomassa luottamushenkilöille asioista. Itse näen, että lautakuntatasolla erityisesti keskustelu henkilöstön eri edustajien kanssa olisi todella hedelmällistä. Ammatillisena opettajana olen nähnyt käytönnön työssä sen, millainen osaamispotentiaali kentällä on.Kun asioita olisi yhdessä työstämässä niin asioista päättävät, niitä hallinnoivat ja erityisesti näitä tpteuttavat, saadaan aikaan hyvä combo ja myös realistinen kuva siitä missä mennään ja minne suunnataan.

Yhdessä tehden ja kenttää kuunnellen uskon meidän saavan monia hyviä tavoitteita strategiaan.

Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen. Meillä on kunnassa hienoja kokeiluja erilaisista opetustavoista. On ulkopainotteista opetusta ja 1-2 yhteisluokkia. Meillä on yhtenäiskoulu ja syksyllä myös uusi yläkoulu. Pienistä kyläkouluista yli 600 oppilaan alakouluihin. Osaajia on ja erilaisista hankkeista kokemusta. Hyödynnetään kaikkea tätä. Ideoidaan yhdessä, kuullaan opettajia. Luodaan vahvuudet, joita monistaa eri kouluissa ja tilanteissa. Napataan kiinni heikkouksista ja kehitetään niitä yhdessä. Otetaan osaaminen ja koulutus vahvasti mukaan tulevaan strategiaan.