Kauanko nuori jaksaa?

Kirjoituksemme Totti Hämäläisen kanssa LVS verkossa 26.5.2021

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Esimerkiksi Lempäälän lukiolaiset kysyivät kuntavaalipaneelissa 14.5. kuntavaaliehdokkailta, miten nuorten jaksamista ja mielenterveyttä pitäisi tukea. Osa nuorista pärjää kovin hyvin, mutta osalle toisen asteen opinnot ovat raskas urakka. Kysymys ei ole helppo, mutta selvää on, että nuorten jaksamista ja mielenterveyttä on tuettava paremmin sekä lukion että ammattikoulun puolella.

Moni päättäjä vaatii lisää resursseja tukitoimintoihin ja vaativat esimerkiksi uusien koulupsykologien palkkaamista. Yksinomaan lisäresurssien vaatiminen ei ratkaise ongelmaa millään tavalla vaan tällöin juurisyyt itse asiassa sivuutetaan. Koulupsykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat tekevät tärkeää työtä, mutta heidän ei kuitenkaan ole mahdollista ennaltaehkäistä sitä, että nuoret uupuvat tai mielenterveys on koetuksella. Mielenterveyden edistäminen ei ole sitä, että nuoret laitetaan jonoon oven taakse, kun paha olo on jo käsillä.

Rakenteita ja opiskelun kulttuuria pitää myös korjata. Jaksamista tuetaan seuraamalla opiskelijoiden työmäärää, suunnittelemalla työmäärää etukäteen ja tekemällä esimerkiksi kurssien sisältöä läpinäkyvämmäksi. Mielekkäät ja yhteisölliset harrastukset tukevat myös koulussa jaksamista. Myös koulun ulkopuolella on oltava elämää ja mahdollisuus palautumiselle – se on aitoa ongelmien ennaltaehkäisyä

Jos pitkien koulupäivien lisäksi koulutehtäviin kuluu viikossa kymmeniä tunteja, ei ole mikään ihme, että nuoret uupuvat. Myös hyvää tarkoittavat, mutta liian yksipuoliset uudistukset pahentavat ongelmaa. Näin kävi esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen kanssa. Opintojen alussa tehdyt ratkaisut esimerkiksi pitkästä matematiikasta ja fysiikasta vaikuttavat suoraan siihen, miten helposti pääsee myöhemmin korkeakouluun opiskelemaan. Tämä lisää entisestään paineita koko opintoihin.

Kokoomus on esittänyt jo pitkään terapiatakuuta. Asia on saanut kannatusta yli puoluerajojen, mutta päätökset edelleen hallitukselta uupuvat. Erityisesti kuntavaalien alla puhutaan siitä, mihin kunnassa voidaan vaikuttaa ja milloin asia on valtakunnan päättäjien käsissä. On tärkeä muistaa viestiä haasteista ja ongelmista, joita kuntatasolla näkyy, mutta ne vaativat valtakunnantason päätöksiä. Näistä yksin ovat esimerkiksi opiskelijavalintojakoskevat muutokset ja terapiatakuu. Emme voi sulkea silmiä ja jäädä odottamaan kauanko nuoret jaksavat. Ongelmiin täytyy tarttua ja niihin saada muutos.

Riina Aspila ja Totti Hämäläinen
Kuntavaltuutetut ja kuntavaaliehdokkaat (kok)

Hupparikansanpuolella

Tällä viikolla vietetään nuorisotyön viikkoa. Viikon teemana on yhdenvertaisuus.

Kirjoittaessani nuorisotyön viikosta partion blogiin, jäin pohtimaan yhdenvertaisuuden merkitystä. Meillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet mm. kouluttautumiseen ja kunnallisten palveluiden saamiseen.  Siitäkin huolimatta tänä päivänä esimerkiksi lasten ja img_1791nuorten harrastamiseen vaikuttaa liian usein vanhempien lompakon paksuus.

Allianssi ry. on nuorisotyön viikon kunniaksi jo kolmatta vuotta peräkkäin haastanut nuorison kanssa harrastavat ja työskentelevät mukaan olemaan #hupparikansanpuolella. Tänäkin vuonna puin päälleni hupparin ja kannan sitä ylpeänä!

Jokainen nuori tarvitsee kannustusta, tukea ja tyyppiä jonka kanssa jakaa iloa ja ärsytyksiä. Aina ei tarvitse tai voi olla se hyvä tyyppi, joskus täytyy olla se, joka sanoo ääneen sen mitä ajatellaan tai asettaa rajoja. Tärkeintä on olla luotettava. Meillä aikuisilla on velvollisuus olla tuo tyyppi niin kotona, koulussa kuin harrastuksissa!

Nostetaan  nuoret ja nuorten asiat teemaksi myös vaaleissa! Pohditaan yhdessä miten voisimme tukea nuorten kasvua Lempäälässä yhä paremmin ja tukevammin. Varmistetaan, että jokainen nuori pysyy mukana! Ollaan yhdessä ympäri vuoden #hupparikansanpuolella