Lähde ehdokkaaksi kuntavaaleihin

Edes yksi harrastus

Harrastustakuu ja harrastusten kustannukset ovat asioita, joista näin kuntavaalien alla on jonkin verran puhuttu. Harrastustakuu on asia, jota erityisesti Kokoomus on pitänyt jo pitkään esillä.

Lempäälässäkin Kokoomus jätti harrastutakuusta valtuustoaloitteen viime syksynä. Asiaa käsiteltiin muiden valtuustoaloite-vastausten kera valtuustossa helmikuussa. Tuolloin esitin keskustelussa, että kunnan olisi tärkeä tietää järjestöjen ja yhdistysten vuosimaksuvapautuksista tai stipendijärjestelmistä. Siinä kohtaa, kun perheen taloudellinen tilanne heikkenee ja harrastukset on jätettävä, on usein jo harrastuksessa mukana olevalla tietoa millaisilla järjestelyillä harrastaminen voisi lapsen osalta kuitenkin vielä jatkua. Monessa järjestössä ja yhdistyksessä on olemassa omat järjestelmänsä, josta voi olla apua.

Entä ne, jotka eivät ole mukana harrastustoiminnassa. Ne perheet, joille jo pelkkä harrastamisen aloittaminen on kynnys taloudellisista syistä. Tässä kohtaa kunnalla olisi tärkeä rooli katsota yhdessä perheen kanssa niitä vaihtoehtoja. Uskon että moniin harrastuksiin pääsisi mukaan maksuvapautusten kautta tai vaikka vanhempien antaman vapaaehtoistyön panoksella. Tämä tieto erilaisista mahdollisuuksista ja järjestöjen ja yhdistysten yhteystiedoista pitää olla kunnassa.

Facebookissa on kuntapolitiikka-ryhmässä käyty keskustelua syrjäytymisen ehkäisemisestä ja kuinka se on hoidettu kunnassamme. Totesin tämän aiheen olevan varmasti sellainen, jossa koskaan emme voi olla huipputasolla, mutta ehkä hyvällä. Tiedän, että jo nyt kunnassa, seurakunnassa, järjestöissä ja Lempäälässä toimivissa yhdistyksissä asia on vahvasti esillä lasten ja nuorten kanssa toimivien keskuudessa. Asia on sellainen, josta voisi olla harrastustakuun tavoin hyvä puhua yhdessä. Miettiä millaisia keinoja me voisimme saada aikaa yhdessä eri toimintojen kautta.

Varsinkin näin vaalien alla keskusteluissa kysytään mihin olet valmis satsaamaan rahaa tai mistä olet valmis säästämään. Lempäälän kunta säästi viime vuonna monesta paikasta saadakseen kuntatalouttaan kuntoon. On ihan selvää, että jokainen säästöpäätös ei ole helppo ja osa päätöksistä näkyy kuntalaisten arjessa. Usein siellä sivistyspuolella, jossa muutenkin on tiukkaa. Siksi minusta meidän pitäisi kääriä hihat ja miettiä, mitä voisimme saada yhteistyöllä aikaan. Yhteistyö ei aina maksa rahaa, mutta vaivaa ja aikaa kyllä.

Uskon, että jokainen lasten ja nuorten kanssa harrastava tai vapaaehtoistyötä tekevä aikuinen tekee työtä lasten ja nuorten hyväksi. Hän antaa aikaansa ja osaamistaan, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa, oppia uutta, kehittyä ja olla osa yhteisöä.

Siksi minä ehdotan, että kunta ja seurakunta ottaa kopin ja yhteistyössä kokoaa yhteen foorumin, joka kokoaisi yhteen Lempäälässä toimivat yhdistykset ja järjestöt pohtimaan mitä voisimme saada yhdessä aikaan sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella Lempäälässä olisi harrastus.

 

Kirjaston puolella

Olen aina tykännyt kirjastoista, vaikka en ole koskaan ollut mikään kova lukemaan. Lukemisen hitaus ja haasteet, ovat ehkä syynä sille, miksi en ole ollut mikään kirja-ahmatti. Silti säännöllisen epäsäännöllisesti olen kuluttanut Kuljun- ja pääkirjaston penkkejä lukiessani lehtiä, ollessani tietokoneella tai etsiessäni hyvää kirjaa lainattavaksi.

Ennen lapsen syntymää harrastin lukemista sykleittäin. Aina kun löysin hyvin kirjan, kirjasarjan tai kirjailijan ahmin teoksen nopeasti. Myös opiskellessa kirjasto on ollut luottopaikka kirjojen hankinnassa. Lomalle lähti usein mukaan pokkari tai kaksi. Kirjahyllyt tursusivat enemmänkin kevyitä romaaneja kuin mitään painavaa ja vakavaa kirjallisuutta. Lapsen syntymän myötä kuitenkin lukeminen jäi. Usein lukuharrastus painottui ilta-aikaan, ennen unille menoa. Nyt pienen lapsen kanssa päivän puuhanneena, uni tulee ihan ilman kirjaakin.

Meidän on pitkään pitänyt lapsen kanssa mennä kirjastoon, mutta se on vain jäänyt. Joka ilta kyllä jokin tarina luetaan ja kun minua alkoi väsyttää samat uudelleen ja uudelleen luetut tarina päätin viime viikolla, että nyt on korkea-aika lähteä kirjastoon.

Ihanat lasten taiteilemat lokit lentävät korkealla.

Poikani ei oikein tiennyt minne oltiin menossa, mutta kirjastossa oli kavereita ja leikkipaikka, joten lähes tunti vierähti ensimmäisellä reissulla nopeasti. Mukaan tarttui uusia satukirjoja, joita sitten viikon iltaisin luimme. Tiistaina teimme uuden reissun reissun ja poikani osasi suunnistaa jo suoraan majakalle. Leikkihetki ja uusiin kirjoihin tutustuminen oli päivän paras hetki. Illalla vielä luimme kirjastokassista otettua Viirua ja Pesosta. Uni maittoi!

Vaalikoneita tehdessäni jäin ihmettelemään kysymystä, jossa kysyttiin ”kirjastopalveluista voisi periä vuosimaksun”. Olin ihmeissäni, ei todellakaan, miksi? Miten ihmeessä tämä kysymys on tänne laitettu? Meillä on olemassa kirjastolaki, joka takaa käytön ja lainaamisen maksuttomaksi. Uusittu laki vieläpä poisti varausmaksun juuri vuoden alusta.

Majakka on hyvä maamerkki lasten ja nuorten osastolla.

Minulle kirjaston maksuttomuus on itsestään selvyys. Se on lapsena ja nuorena ollut paikka, jossa on kannustettu lukemaan ja Suosikki- ja Koiramme-lehdet on kavereiden kanssa luettu kannesta kanteen. Opiskelijana se oli paikka opiskella, käyttää tietokonetta ja hakea tietoa opintoihin. Myös opiskeluun liittyvät kirjat tuli usein lainattua kirjastosta. Aikuisena kirjaston käyttö on pääasiassa ollut iltalukemiseen soveltuvia kirjoja ja välillä myös opiskelukirjojen lainaamista.

 

Lempäälän kirjastoissa on asiantuntevaa ja palvelualtista väkeä. Apua on saanut niin pieniin, kuin suuriinkin kysymyksiin. Ilokseni myös lukukoira-toimintaa on meillä tarjolla. Puhumattakaan kiertävästä Walle-autosta, jonka lapseni jo kaksivuotiaana tunnistaa liikenteessä.

Kirjaston leikkipaikka on ehdoton suosikkimme.

Lempäälä-taloon on suunniteltu uusi kirjasto, jolle on myös myönnetty valtionapu. Kuntalaisilta on muutamaankin otteeseen kysytty toiveita uuden kirjaston palveluista. Kirjastotoiminnakin on muututtava ajassa. Toivon, että uuteen kirjastoon saataisiin mahdollisimman paljon monikäyttöistä tilaa lukemiseen, opiskeluun, työntekoon ja vaikka pienimuotoiseen kokoustamiseen. Toivon, että uusi pääkirjasto voisi olla kuntalaisten kohtaamispaikka, uusi yhteinen olohuone.

 

 

 

 

Villasukatkin etenevät. On aika #52 numeroinnille. Väreinä työssä sininen pohja, oranssin numerot. #Tapparan värein mennään.

 

Esteettömyyttä leikkipuistoihin

Teimme perheen kanssa junamatkan Tampereelle viime viikolla. Junat ovat meidän perheessä pop, joten päätettiin jättää auto kotiin ja lähteä ihan oikealle retkelle. Lempäälästä kulkee hyvin junia Tampereelle, joten kulkeminen ei todella ole mikään ongelma.

Tampereella suunnattiin Emil Aaltosen puistoon. Vierailu oli meille ensimmäinen, joten kaikki telineet tuli testattua. Kiinnitin huomiota puiston laidalla olevaan kylttiin. Vasta siinä kohtaa huomasin, että puisto oli osittain tehty esteettömäksi. Vaikka olin kulkenut pyörätuolirampeilla edes takaisin, en tullut asiaan kiinnittäneeksi huomiota ennen kuin näin kyltin. Tästä jäin pohtimaan onko meillä Lempäälässä vastaavia puistoja?

Hyvin pienet asiat voivat olla todella merkittäviä esteettömyyden kannalta. Emil Aaltosen puistossa  oli mm. pyörätuoliluiskat leikkitelineeseen ja hiekkalaatikolle. Meidän poikaa innosti  myös matalalla sijaitseva ”hämähäkinverkko”. Verkko on usein korkeuksissa kiipeilymatkan päässä, mutta nyt siihen pääsi helposti. Tarkemmin kun telineitä tutkaili, huomasin että liukumäen portaat olivat tavallista syvemmät ja helposti ylös kontattavat, joten näistä oli iloa myös perheiden pienimmille.

Esteettömyys on asia, johon itse ei tule aina kiinnittäneeksi huomiota. Tällaiset kokemukset tuovat kuitenkin aina mieleen sen, kuinka pienilläkin asioilla voidaan helpottaa toisten ihmisten arkea. Lasten maailmassa väreillä ja materiaaleilla voidaan saada jo paljon aikaan leikkipaikoilla. Kun suunnitelmissa alusta saakka huomioidaan esteettömyys, saadaan lopputuloksestakin varmasti parempi ja laajaa käyttäjäkuntaa huomioiva.

Lempäälä-talon suunnitelmissa on painotettu estettömyyttä. Voitaisiinko ajatella, että Erik Ednerin puistoon Lempäälä-talon läheisyyteen tulisi myös estettömiä leikkitelineitä! Voitaisiinko myös päättää, että jokaisessa uudessa leikkipaikkassa, jota kuntaan rakennetaan huomioitaisi esteettömyys leikkipaikoilla. Ehkä näin osittain jo onkin, mutta itse en ole näihin törmännyt niissä puistoissa, jossa olen parin viime vuoden aikana käynyt.

PS: Vaalisukatkin etenevät. Tunnustettava on, että nyt on edennyt vain toinen sukka. Kirittävää siis on…

80 silmukalla jatkettiin kahden värin ilottelua.
1. kerros: 2 o valkoinen, 2 o lila.
2. kerros: 2 0 lila, 2 o valkoinen
3. kerros: 2 o valkoinen, 2 o lila

 

 

 

Lupa palvella

Helmikuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin Lempäälän kunnan elinkeinostrategiaa.  Strategia on järjestyksessään viides, jossa kunnan elinkeinopoliittisen ryhmän (ELPO) on ollut mukana. Aktiivisena toimijana tunnettu ryhmä koostuu Kunnan, Lempäälän Kehityksen ja yrittäjien toimijoista.

Lempäälässä on pitkät perinteen yrittäjien ja kunnan yhteistyölle. Se on näkynyt erilaisissa mittauksissa, kun Lempäälä on todettu usein yritysmyönteiseksi kunnaksi. Alkuvuonna Lempäälä sai myös Pirkanmaan yrittäjyys ja elinvoimapalkinnon.

Tänään pääsin nauttimaan aurinkoisesta kevätsäästä Saarikonmäen laavulle.

Maailma muuttuu ja pyörät pyörivät vauhdilla. Mukana on pysyttävä! Siitä esimerkkinä on uusi elinkeinostrategia, joka on yksinkertainen ja konkreettinen. Se ei tavoittele tähtiä, vaikka tähtääkin korkealle.

Lempäälä haluaa tarjota yrityksilleen ylivoimaisen asiakas- ja palvelukokemuksen, se haluaa tarjota sujuvat ja tarvelähtöiset palveluprosessit sekä olla tarjota houkuttelevia toimintaympäristöjä.

Marjamäen alue on lähtenyt kehittymään vauhdilla viime vuosina. Yritykset ovat löytäneet sen upean sijainnin ja hyvät yhteistyökumppanit. Kunta ja Lempäälän Kehitys Oy on osannut markkinoida aluetta oikeilla argumenteilla tänne sijoittumistaan harkinneille yrityksille.

Lempäälässä todella halutaan palvella yrittäjiä ja mahdollistaa heidän sijoittumisensa sekä pärjääminen täällä. Jään innolla odottamaan kuntakeskustan kehittymistä siihen pisteeseen, että voimme sieltäkin tarjota nykyaikaista toimitilaa pienille ja isoille yrityksille.

Tekemistä vaille valmista, lupa palvella!

PS:Vaalisukatkin ovat edenneet. Seuraavat 22 riviä saivat värikseen valkoista ja pinkkiä. Kuviona tietysti sydän.

Koska silmukoita oli alkussa vain 76, tein ensimmäisellä kierroksella 1 silmukan lisäyksen jokaiselle puikolle, huom puikolle, ei jokaiseen kuvioon (joita siis mahtuu joka puikolle 2). Silmukoita siis tässä kohtaa työtä yhteensä 80.

Neulo kanssani vaalisukat #52

Eilen saatiin kuntavaalikampanjaan uusi vaihde käyttöön, kun vaalinumerot vahvistettiin. Oma numeroni näissä vaaleissa on 52.

Samalla starttasin myös vaalisukkien teon! Olen pidempään jo haaveillut pitkien villasukkien teosta, mutta sukkien aloittaminen on jäänyt ajatuksen tasolle. Nyt siihen oli oiva mahdollisuus, kun kuntavaaleihin on kuukausi aikaa! Samalla sukille on asetettu dl, tai ainakin sille yhdelle sukalle.

Sukkalankana Novitan Nalle. Lankojen värit: se mitä kaapista löytyy ja jotain muuta ihanaa värikästä ja keväistä.

Puikolle 76 silmukkaa ja homma käyntiin. Aloitin työn nk. palmikkoneuleella.

Ruutupiirroksessa ohjeet: tuota kuviota jatketaan kerros loppuun saakka. Kierros alkaa ja päättyy yhteen nurjaan silmukkaan. Kolmen kerroksen kuviota jatkoin itse 4 kertaa. Hyvältä näyttää 🙂

 

 

 

 

 

Hyvää naistenpäivää!

Hyvää naistenpäivää!
Tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu yhdessä tehden! Kyse ei ole osaamisesta, vaikuttavuudesta tai johtajuudesta. Kyse on tahdosta edistää ja rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, kestävistä päätöksistä asian edistämiseksi ja konkreettisista teoista.

#naistenpäivä

PS: kuva ei ole tälläkertaa #munlempäälä vaan #munkukkola, terveisiä Pälkäneelle.

#munlempäälä vaalistartti

Tiistaina jätettiin ehdokaslistat keskusvaalilautakunnalle ja samalla todellinen vaalikampanjointi starttasi. Kokoomuksen listalla on 55 ehdokasta ja olen iloinen, että saan olla tässä tiimissä mukana.

Keksiviikkona pidettiin isolla porukalla vaalistatti Pauhupaviljongilla. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo tuli vaalistarttiimme valamaan vaali-intoa ja -menestystä. Petteri oli iloinen onnistuneesta ehdokashankinnastamme. Kokoomuksen lista on Lempäälän suurin.

Petterillä oli myös terveisiä asukastyytyväisimpään kuntaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnalle, jää kunnalle isoja ja tärkeitä asioita hoidettavaksi. Nämä ovat juuri niitä, joissa parhaiten kansalaisvaikuttamisen ääni voi kuulua, kuten elinvoima, elinkeino, kasvatus-, sivistys-, vapaa-aikapalvelut. Ei sovi myöskään unohtaa kaavoitusta ja muita teknisenpuolen osa-alueita.

Itse lähden hyvällä mielellä kohti vaaleja. Oma vaalikampanjani rakentuu pitkälti aktiiviseen yhteydenpitoon kuntalaisten kanssa, aivan samoin, kuin mitä se on ollut viime vaaleista saakka.

#munlempäälä on paikka, jossa on hyvä paikka elää, kasvaa, asua ja yrittää
#munlempäälä on kunta, jossa niin isoista kuin pienistä pidetään huolta, kuten niistä joilla on vähemmän tai enemmän
#munlempäälä on kunta, jossa yrittäjät, kunta, yhdistykset ja kunlaiste kohtaavat ja kehittävät yhdessä ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja haasteisiin
#munlempäälä voi olla jokaiselle koti

 

 

#munlempäälä Helmet

Luin eilen blogi-kirjoituksen Lempäälän uudesta helmestä, Siiri kahvilasta. Bloggaus oli kuvin ja sanoin ylistys uudelle kahvilalle, joka kieltämättä on hieman piilossa kuntakeskuksessamme. Linkkasin tuon blogin facebookin Lempääläiset ryhmään ja se on saanut reippaat 180 tykkäystä ja vajaan kymmenen kommenttia paikan ihanuudesta, tunnelmasta ja maittavista herkuista. Uusi kahvilatulokas on selvästi löydetty, hienoa!

Joskus selvästi kaipaamme pientä muistutusta siitä mitä kaikkea meillä on. Yhden muistutuksen blogin muodossa saimme viime kesänä, kun Birgitan polku pääsi mukaan watia.fi -blogin helmeksi. Tuota blogia lukieassani tunsin jälleen ylpeyttä lempääläisyydestäni. Birgitan polku on tuttu patikkapolku vuosien varrelta. Me partiolaiset taidamme olla sen yksi suurin käyttäjäryhmä, eikä vaan Lempäälässä, vaan polulle tullaan lähiseudulta tekemään päivä- ja yöretkiä paljon. Miltei tunnen jo nuotiomakkaran tuoksun nenässäni…

Ollessani töissä Helsingissä, vastasin säännöllisesti kysymyksiin miksi en muuta pk-seudulle, jossa töitä on tarjolla enemmän, palkkaa maksetaan paremmin ja mm. kulttuuripalvelut ovat käden ulottuvilla joka päivä.

Yksi vakiovastauksistani oli ”koska tämä ei tunnu minun kodilta”. Miksi Helsingistä ei tullut kotini, vaikka siellä olin töissä lähes kahdeksan vuotta?  Lempäälä on pieni-iso kunta, jossa pystyn vaikuttamaan kunnan toimintaan itse, luonto (ei vain kauniit maisemat) on oikeasti lähellä, kävellen ja pyöräillen (ja potkukelkkaillen!) pääsee liikkumaan ilman että joutuu yskimään pakokaasuja ja silti voin olla palvelun äärellä aivan keskustassa. Lempääläs pistää liikkumaan, kun päiväkotiin ja kauppaan on reipas kävelymatka. Julkinen liikenne on mielestäni täysin riittävä, vaikkei niin tiheään tahtiin kun monessa kohtaa pk-seudulla. Tottakai kaikkeen vaikuttaa myös se, että oma turvaverkko, samoin minulle rakkaat harrastukset ja liuta ystäviä ovat kotiseudulla, eikä niiden vaikutusta voi väheksyä. Itse vain nautin siitä, että tunnen Lempäälän palvelut, minun on helppo asioida ihmisten kanssa henkilökohtaisesti, minun on turvallista liikkua ulkosalla ja mikä parasta, täällä on mahdollisuus potkukelkkailla talvella.

Meillä Lempäälässä on hurjan paljon paikkoja, joista olla iloisia ja ylpeitä. Lempäälän helmet ansaitsevat tulla löydetyksi laajalti. Miten voisimme tätä edistää?

Lempäälä on ykkönen!

Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto palkitsivat eilen ensimmäistä kertaa Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunnan. Yhteensä 18 kuntaa osallistu kisaan. Kisan aikana kunnat arvioivat toimintaansa yrittäjyyden ja elinvoiman näkökulmista yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Lempäälä kunta ylsi parhaaksi ja voitti kisan.

Lempäälässä on otettu isoja askeleita viimeisen puolentoista vuoden aikana kohti avoimempaa ja positiivisempaa kulttuuria, sekä lisätty aidosti vuoropuhelua yrittäjien ja yritysten edustajien kanssa. Jo tätä ennen vuoropuhelua on pidetty tiiviisti yllä, nyt toimintaa on myös kehitetty yhdessä.

Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Marko Keski-Sikkilä totesi palkinto tiedotteessa, että kunnissa eletään nyt vahvasti muutosten aikaa. Tästä muutoksesta selviämiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä kunnan elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Pirkanmaalla monissa kunnissa tämä on jo huomattu, mutta paljon on vielä tehtävää yrittäjyyden olosuhteiden parantamiseksi.

”Erityisesti Lempäälässä on tehty monia asioita oikein ja yhteistyössä yrittäjien kanssa, mikä näkyi myös viime vuonna elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä lempääläisten yrittäjien tyytyväisyytenä erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan ja viestintään”, Keski-Sikkilä jatkaa.

Kaikki Pirkanmaan kunnat eivät kuitenkaan osallistuneet kisaan. Oliko kynnyksenä oman toiminnan arviointi, pelko siitä, että emme kuitenkaan pärjää vai oliko aikataulu nyt vain huono?  Syitä on varmasti monia, mutta yksi niitä on taatusti se, että oman toiminnan arviointi on vaikeaa ja ”ei niin kivaa”. Miksi?

 

Lempääläisenä en voi olla muutakuin iloinen, ylpeä ja tyytyväinen. Meillä on haluttu kehittää ja avata toimintatapoja. Ilman toiminnan rehtiä arviointia, ei kehitystyötä oltaisi voitu tehdä. On rohkeutta todeta kehittämistarpeet ja tarttua niihin. Samalla tulee varmasti keksineeksi myös uusia hyviä toimintamalleja, joista pidän yhtenä esimerkkinä lempääläisille yrittäjille ja yrityksille tarkoitettua hotline-palvelua. Kehitys alkaa tosiasioiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta, siinä on myös viisauden alku!

Hyvä Lempäälä!