Valtuustoaloite harrastustakuusta

Eilisessä valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen harrastustakuusta. Kokoomus on valtakunnallisesti puhunut lasten harrastusmahdollisuuksista ja siitä, kuinka jokaisesta pitäis pitää huolta. Monen tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen ja nuoren vapaa-ajan harrastamisella on merkitystä kasvussa, itsenäistymisessä ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä kävimme keskustelua aloitteesta ja totesimme, että meillä on kunnassa moni asia hienosti. Lapsia on kehotettu hakeutumaan koulun tarjoamien kerhojen käyttäjiksi, joten jokaisella lapsella on hyvät mahdollisuudet koulun jälkeiseen harrastamiseen ainakin tässä muodossa.

Mutta se mistä olimme harmissamme on se, ettei nuoret ja aikuiset löydä lempäälän laajaa harrastusvalikoimaa oikein mistään. Kunnan sivuilla on olemassa yhdistyslistaus, joka on auttamatta vanha ja sieltä puuttuu moni yhdistys. Myös hakuvalikko oli alkeellinen ja puutteellinen. Joskus asiat ovat pienestä kiinni, jo siitä kuinka löytää itselle tai lapselle sopiva harrastus. Siksi kiinnitimme huomion tähän asiaan, sekä kunnan ja järjestöjen välisen vuoropuhelun lisäämiseen.

Tiedän, että monessa yhdistyksessä on täysi mahdollisuus saada vapautus vuosimaksuun tai ainakin alentaa summia huomattavasti tarjoamalla vanhempana omaa aikaa lapsen harrastukselle. Tietämällä nämä toimintatavat, on mahdollisuus päästä edullisesti harrastuksen piiriin ja mukaan ryhmiin. Nämä ovat asioita, joista olisi hyvä kunnan tai seurakunnan olla tietoinen, jotta oikeaan paikkaan voisi lapsen ja nuoren ohjata, ilman että syntyy heti paineita siitä ”millä maksan harrastukseni”. Aloitteellamme halusimme kerätä kunnan yhdistytoimijoita yhteen avaamaan käytäntöjään ja pohtimaan sitä, millä saisimme kaikki mukaan.

Olin aloitteellinen keskustelun avaaja ja ajatusten kokoaja ryhmässämme aloitteessa ja sain kunnian olla sen ensimmäinen allekirjoittaja ja lukija.

***

Valtuustoaloite

Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus

Harrastustakuusta on viime aikoina puhuttu paljon monilla foorumeilla. Keskustelun taustalla on tuorein nuorisobarometri, jonka mukaan 35 prosenttia nuorista alle 29-vuotiaista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä vuonna 2012 luku oli 76 prosenttia. Tämä on asia, josta on syytä olla huolissaan.

Harrastustakuun tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Harrastustoiminta on myös ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta.

Lasten ja nuorten arki on polarisoitunut, pienituloisia henkilöitä oli Suomessa 674 000 vuonna 2014 ja lapsiköyhyys on Suomessa yleistynyt, selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen harrastamisen korkeiden kustannusten vuoksi vauhdittaa osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä

Harrastustoiminnan aloittamisessa yhtenä tärkeänä tekijänä on löytää matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Tässä kunta on avain asemassa palveluiden tarjoajana. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Lempäälässä jo nyt tehdään hienoa yhteistyötä yhdistysten kesken. Me Lempäälässä myös tiedämme, että paikallisten seurojen ja järjestöjen vapaaehtoistoiminta on edelleen kulmakivi edullisemman harrastamisen turvaamiseksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Haluamme, että harrastuksen löytymisen kynnys olisi mahdollisimman alhaalla.

Edellä olevan perusteena Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää,

1) että Lempäälässä päivitetään kunnan sivuilla oleva yhdistyslistaus.

2) että yhdistysten ja järjestöjen kanssa kootaan harrastusvalikko kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista, tiloista, tarjoajista, tapahtumista ja tuista kunnan sivuille.

Lempäälässä 26.10.2016

Riina Aspila, Heikki Hakala, Päivi Söderström, Kari Tolonen, Mirva Kurki, Hannu Kiviaho, Usko Gulsten, Lea Blomqvist, Tuomo Mäkelä, Jouni Kiviranta, Marja Sundström, Tuija Seppänen

 

Kohti kuntavaaleja 2017

Tasan kuuden kuukauden päästä järjestetään kuntavaalit. Huhtikuun 9. kuntalaiset pääsevät antamaan äänensä omalle ehdokkaalleen ja illalla jännitetään ennakkoäänten ja vaalipäiväntuloksia.

Toukokuussa allekirjoitin ehdokassitoommukseni vaaleihin ensimmäisten joukossa, koka halusin osoittaa olevani halukas jatkamaan valtuutettuna myös seuraavalla kaudella. Nyt on aika lähteä pohtimaan vaalikampanjaa.

Kulunut valtuustokausi on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen. Konkarit sanovat sen olleen myös poikkeuksellinen. On selvitetty kuntaliitoksia ja puhuttu kuntauudistuksesta. Sote-soppaa on keitetty useammankin kerran ja edelleen se on asia, joka on kaikkien huulilla. Kuntavaalit siirrettiin puolella vuodella eteenpäin, maakuntavaalit ovat vielä hieman mysteeri. Lempäälässä Lempäälä-talon ympäristö on saanut jo yleissuunnitelman ja uudelle kirjastolle on luvattu mukava summa valtionapua. Uusi kunnanjohtaja Heidi Rämö on ollut virassaan reilun vuoden ja laittanut todella vauhtia moneen asiaan. Ja sitä draivia meillä edelleen tarvitaan!

Draiviahan minulta ei puutu! Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen päässyt mukaan moniin hankkeisiin ja haasteisiin. Tein myös valtuustoaloitteen sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä tai edes sen kokeilemisesta. Ja niinhän siinä kävi, että uusi kunnanjohtaja toi mukanaan aimo-annoksen innokkuutta ja nyt kunnanhallitus komeasti jo kokoustaa sähköisten välineiden avulla. Paperipinoja ei ole ikävä!

Mutta monta kiveä on vielä käännettävä, uutta kulttuuria luotava ja innostumista tartutettava. Haluan, että Lempäälässä asuu jatkossakin Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Siksi minä haluan olla jatkossakin mukana!

Tule mukaan vaalikampanjaan, pienikin apu tai tuki on tarpeen ja minulle todella tärkeää. Tai kerro sanoin tai kuvin millainen on sinun #munlempäälä

Ollaan yhteydessä, nähdään ja kuullaan!

Riina

Uutta yläkoulua sijoittamassa

Lempäälän kunnanvaltuutetut ja lautakuntien jäsenet kokoontuivat eilen Lempoisten koululle seminaariin. Aiheenamme oli uuden yläkoulun sijoittaminen. Aihetta alustamassa oli sivistysjohtaja Nina Lehtinen ja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus.

Seminaarissa ja myöhemmin ryhmätöissä käytiin hyvää keskustelua siitä miltä ”kaavoituksen näkökulmasta” uusi yläkoulu tulisi sijoittaa. Jo aiemmin palveluverkkoselvityksen yhteydessä valtuusto on päättänyt sijainnista vain ”kunnan eteläpään”. Rasimus oli koonnut kattavan 10 eri keskustan tuntumassa olevan paikan arviot ja johtopäätökset keskustelujen tueksi.

Ryhmätöiden aikana esitettiin puheevuoroja eri paikkojen hyvistä ja huonoista puolista. Kerrankin meillä oli  oikein lupa esittää myös kriittisiä näkökulmia ja havaintoja. Ryhmätyö oli hyvin lyhyt, eikä sen aikana kovinkaan paljon saatu aikaan, mutta puheenvuoroja jokainen ryhmässä istunut ehti esittää.

Huomioitavaa oli, että nyt katsoimme asioita vain kaavoituksen näkökulmasta. Meillä ei ollut tiedossamme lainkaan kustannusarvioita, jonka vuoksi koin, että alustavat päätökset, tai ryhmissä olleet äänestykset parhaaksi paikaksi, ei voi olla lopullinen. Raha kun aidosti ratkaisee monella tapaa sen mikä on lopulta järkevää ja mihin meillä on varaa.

Keskusteluissa toivottiin näkemyksiä arvioiduista neljästä parhaat arviot saaneista paikoista. Harmikseni avarat peltopaikat eivät olleet tässä mukana, koska saivat huonot arviot olemalla nykyisen kaavoitusalueen ulkopuolella. Parhaat arviot saivat tietysti tontit, joissa jo oli koulutoimintaa tai olivat keskusta-alueella.

 

Koen, että uusi yläkoulu tulee rakentaa

• Terveelle pohjalle, ei vanhojen rakenteiden päälle.
• Alueelle, jossa on mahdollisuus yhteiskäyttöön esim. liikuntatilojen osalta
• Alueelle, jossa voisi olla mahdollisuus laajentamiseen vuosikymmenenkin päästä
• Paikkaan, jonne ihmisten on helppo tulla ja jonka ympärillä on elämää
• Taloudellisesti, kerralla kunnollista, tervettä ja kovaa käyttöä kestävästi

Keskustelu tämän tiimoilta jatkuu. Fakta on että syksyllä 2019 lempäälässä on 200 yläkouluaista vailla koulua. Aikaa siis ei ole hukattavaksi! Siitä huolimatta kaavoitus ei voi olla parhaan paikan valinnan esteenä!

Minne sinä rakentaisit uuden yläkoulun?