Koska uidaan uimahallissa?

Vielä on vesi viileää järvessä. Silti meidän perhe jo polskii ahkerasti. Oma uimahalli lisäisi meillä uimista ympärivuotisesti ja lyhentäisi kynnystä ja matkaa lähteä uimahalliin.

Uimahallista on puhuttu ja sitä on odotettu lempäälään jo yli 40 vuotta. Nyt hankkeessa ollaan pidemmällä kuin koskaan. Uikkareita ei vielä kannata päälle vaihtaa, mutta ehkä sitä uskaltaa jo suunnitella hetkeä kun Uimahalli-kylpylään pääsee polskimaan.

Valtuuston kokouksen listalla on keskiviikkona takauksen myöntäminen Kiinteistö osakeyhtiö Lempäälän Uimahalli Oy:lle. Jos jos kuvitteli uimahallin kuntaan saamisen yksinkertaisesti voin todeta hänen olleen väärässä.

Kylpylämäinen uimahalli on paikka, jossa kaikki pääsevät uimaan ja vähän myös seikkailemaan.

Aina voi toki kysyä, miksi kunta ei itse rakenna uimahallia? Kun oikeasti pohditaan mikä on kunnan tehtävä ja sen ydintoimintaa, ei uimahallin pyörittäminen siihen oikeasti kuulu. Toiminan pyörittäminen on erikoisala, joka vaatii osaamista. Sellaista meillä ei ole, joten sekin olisi pitänyt jostain löytää. Siksi on ollut turvallisempaa löytää osaava operaattori toiminnalle ja sellaisia kunta on kilpailuttanut. Nyt olemme edenneet päätösvaiheeseen ja toivottavasti maaliin päästään operaattorin kanssa.

No miksi sitten enemmän kylpylämäinen kuin pelkkä uimahalli? Tänä päivänä ihmiset haluavat muutakin kuin kuntouintiratoja. Siksi olisi tärkeää, että hallissa olisi ratojen lisäksi paikka jumpalle ja lapsille. Kangasalan Kuohua, joka muuten on kylpylämäinen uimahalli, laajennettiin juuri tästä syystä. Tarvittiin lisää monipuolista tiltaa erilaisille toiminnoille uimahallissa. Samalla taisin tässä perustella sen miksi ei myöskään pelkkää kylpylää.

Mitä se sitten maksaa? Lippujenhinnoista ollaan paljon puhuttu. Vielä, kun ”kuokka ei ole edes rakentamisesn suhteen maassa” lienee turhaa spekuloida siitä. Varmasti se jotain maksaa ja ajatus kunnalla on ollut kompensoida oman kuntalaisten maksuja jollain tasolla. Hinta tulee olemaan jossain uimahallin ja kylpylän hintojen välissä.

No miten me sitten varmistetaan, että uimahalli tänne saadaan. Olemalla kärsivällisiä ja mahdollistamalla askel askeleelta etenevän prosessin. Ei hinnalla millä hyvänsä, vaan hinnalla, joka on realistinen ja pystymme siihen varautumaan. Ensimmäinen steppi on päästä operaattorin kanssa sopimukseen ja siitä sitten lähtee liikkeelle suunnittelu ja myöhemmin toteutus. Seuraava tseppi on valtuuston kokouksessa keskiviikkona, jolloin kuulemme kaikki asiasta taas lisää. Läpihuutojuttu tämäkään päätös ei valtuustossa ole. Hankkeella on ollut epäilijänsä ja vastustajat myös valtuustossa. Jos hanke eteenpäin menee, kunta varmasti informoi kuntalaisia aiheesta aina, kun jotain uutta informoitavaa on.

Itse toivon, että hanke maaliin menee, vaikka tiedän ettei kustannusrakenne ole yksinkertainen aiheen tiimoilta. Koen silti, että uimaopetus kunnan omassa hallissa on parempi, kuin ympäri Pirkanmaata siellä täällä, minne nyt sitten koululaiset sattuvat mahtumaan. Itse arvostan myös matkaa. Olemme ennen Koronaa käyneet usein Kangasalla, nyt matka on sama kun kauppareissuun ja sekin hoituu uimisen kanssa samalla reissulla. Meidän perhe tulee varmasti käyttämään uutta hallia paljon. Uskon, että moni muukin kuntalainen. Askel askeleelta kohti uimahallia. Keskiviikkona iso askel valtuustossa. Vastaus kysymykseen on, toivottavasti pian uidaan, mutta ei kuitenkaan vielä tänä vuonna.

Valtuustokaudella jättämäni valtuustoaloitteet

Valtuustokausi alkaa olla viimeisiä kokouksia vaille valmis, vaalit ovat jo kuukauden päästä 13.6.2021 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.8.2021. Meitä ehdokkaita on haastettu pohtimaan aikaansaannoksia näin vaalien alla. Luetella voisi vaikka ja mitä, mutta onhan se totta, että yksin en ole saanut mitään aikaan. Kyllä ne päätökset on hioutuneet monen ihmisen kautta ennen päätöksiä. Monta hyvää ja muutama sellainen, että vieläkin harmittaa.

Kaksi ensimmäistä vuotta tällä valtuustokaudella sain kunnian johtaa valtuustotyöskentelyä. Sen jälkeen olen seurannut valtuustotyöskenetelyä 1.varapuheenjohtajan paikalta. Hyvin erilaista se on ollut. Kun kaks vuotta tuli johdettua kokouksia, strategiatyötä ja asioiden valmistelu. Unohtamatta monia neuvotteluja, kokouksia ja tapaamisia.

Valtuustonpuheenjohtajana en jättänyt lainkaan valtuustoaloitteita. Tosin allekirjoitin niitä kyllä useita hyviä aloitteita. Valtuustokaudella jätin yhteensä viisi valtuustoaloitetta. Näistä jokainen sai kannatusta yli puoluerajojen. Meillä Kokoomuksessa on ollut tapana, että aloitteiden valmistelussa on mukana koko valtuustoryhmä. Kun omasta ideasta saa sparrausta, siitä tulee vielä parempi. Koen itse, että valtuustoaloite on joskus aika kankea tapa viedä asioita eteenpäin. Joskus kuitenkin on hyvä nostaa asia tätä kautta esille ja keskusteluun. Ehkä valtuustoaloitteet ovat myös tapa osoittaa aktiivisuutta.

Aloitteeni 1/2020 Luokkavaari ja -mummutoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 5/2020 lähikierrätyspisteist’ ja niiden kaavoittamisesta
Aloitteeni 9/2020 tk-sairaalan päivätoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 10/2020 vuoden valtuutetun valinnasta
Aloitteeni 1/2021 työvaatteista varhaiskasvatuksen ohjaajille ja opettajille

Ennenkaikkea kuntapolitiikka on yhdessä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Siksi mukana oleminen kiinnostaa minua edelleen. Aloitteistani luokkavaari – ja mummutoiminta on saanut vihreää valoa. Lähikierrätyspisteisiin jatkossa kiinnitetään huomiota aina uusia alueita kaavoitettaessa. Tietoisuutta ja mahdollisuutta kimppa-astioihin vanhoilla kaava-alueilla on luvattu lisätä. Muut aloitteistani ovat vielä valmistelussa

Äitiysfyssari käynnit mukaan palvelupalettiin!

Kolmen lapsen äitinä koen, että jos joku asia on sellainen mistä tiedän niin tämä. Ainakin asiakkaan näkökulmasta. Kolme lasta synnyttäneenä on kroppa ollut kovilla raskausaikana, kuin sen jälkeenkin. Palautuminen näistä on kaikilla kovin yksilöllistä, mutta harva selviää niistä ilman haasteita.

Kirjoitin aiemmin siitä, olisiko meillä mahdollisuus palkata Gynekologi Lempäälään. Pystyisikö gynekologi omalla työpanoksellaan neuvolassa periaatteessa tienaamaan omat palkkarahansa, kun lähetteet muualle palvelua saamaan vähentyisivät ja jopa poistuisivat? Palveluna odottaville ja synnyttäneille tämä olisi upeaa! Ideani ei ole ottanut tuulta alleen, mutta en ole sitä vielä suostunut hautaamaankaan.

On selvää, että kunnan pitää pystyä priorisoimaan asioita, koska rahaa ei ole pohjattomasti. Ennaltaehkäisevistä palveluista puhutaan paljon ja niitä puolustettaan rahaa säästävinä. Mittaaminen on kuitenkin haastavaa.

Mutta palataan äitiysfyssariin. Itse olen käynyt äitiysfyssarilla saamassa apua vatsalihasten lievään erkaumaan. Jumppaamalla siitäkin selvisi, mutta ilman apua en olisi osannut jumpata oikein vaan todennäköisesti juurikin väärin. Väärin liikkuminen olisi ollut vatsalihaksilleni haitallista ja korjaantuminen olisi vienyt enemmän aikaa, kun mitä oikein liikkumalla. Erityisesti vatsalihasten erkauma on tyypillinen haaste äideille. Toinen on vitsaus on lantiopohjanlihakset. Niistä puhutaan paljon ja jumppaohjeitakin saa, mutta kyllä minulle tämä kaikki aukeni vasta fyssarilla ja juuri näihin lihaksiin keskittyvän jumpan kautta. Ensimmäisen raskauden jälkeen luulin olevani entiselläni näiden lihasryhmien suhteen, mutta voi kuinka väärässä olin.

Jos kropan lihaksisto ei ole kunnossa kaikki tietävät että ongelmia tulee. Jos meillä huolehdittaisiin johdonmukaisesti ja ohjattuna siitä, että äidit pystyvät ja osaavat kuntouttaa itseään ja sitä kautta palauttumaan paremmin, olisi se hyvinvointia ja erilaisia kremppoja vähentävä toimi. Ennaltaehkäisyn lisäksi se lisäisi tietoisuutta siitä, mitä tapahtuu, jos vauvahuumassa ja univajeessa ei pidä itsestään huolta. Se olisi aidosti myös suuri kädenojennus äitejämme kohtaan.

Kaikki tämä vaatii rahaa, se on selvää. Mutta aina on tärkeää nostaa asioita esiin ja keskusteluun. Jos ei edes yritä, käy asioille kuten meidän monen lihaksistollekin. Huonossa jamassa ollaan.

Toiveita alkaneelle kuntakokeilulle (LVS 1.5)

Mielipidekirjoitus julkaistu LVS verkossa 1.5.2021

Edellisestä kuntakokeilusta ja sen OMA-valmentajista saatiin yleisesti hyvää palautetta. Valtakunnallista toimintamallia ei kuntakokeilusta tuolloin saatu, mutta nyt kuntakokeilu on maaliskuun alussa palannut ja Lempäälä on siinä myös mukana kesäkuun loppuun 2023 saakka.

Olen ollut useaan kertaan työttömänä erinäisiä pätkiä. Työttömänä olen tuskaillut erityisesti te-palveluiden kasvottomuuteen ja näköalattomuuteen. Olisin tarvinnut apua ja sparrausta, mutta pääasiassa sain vain selvitystiloja ja päättömiä päätöksiä ilman oikaisun mahdollisuutta. Voit tehdä virheen vain kerran, ja se maksaa sinulle aina 30 päivää selvitysaikaa. Siis aikaa, kun mikään tuki ei juokse, mutta kulut kyllä. Tuon jälkeen et enää toista tuota virhettä, mutta tuskin saat apua sen enempää mihinkään.

Kuntakokeilussa Lempäälässä asuvat työttömät työnhakijat ovat oman kotikunnan työllisyyspalvelun asiakkaita. OMA-valmentaja tukee työnhakijaa työnhaussa ja auttaa etsimään niin työtä, koulutusta kuin joitain muita työnhakijan tarvitsemia palvelua yhdessä.

Kun tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä tai koulutukseen ohjautumista, on se ennen kaikkea mahdollisuus työnhakijalle. Oli työtön sitten millaisen taustan omaava tahansa. Edelleen työttömältä odotetaan monia toimia ja velvoitteitakin on. Haluan silti uskoa, että OMA-valmentajan kanssa työ ei ole kasvotonta ja kyttäävää, vaan parhaimmillaan valmentaja on sparraava tukija, jonka kanssa voi kulkea yhdessä tavoitteita kohti.

Oma toivomukseni kuntakokeilulle on poistakaa kasvottomuus ja byrokratian taakse pakoilu. Lisätkää inhimillisyyttä, lopettakaa syyllistäminen ja virheiden etsiminen. Työttömyys voi olla shokki ja iso pettymys, takaisin työmarkkinoille kipuaminen ei aina ole helppoa. Tukekaa työllistymistä lisäävissä toimissa työnhakijaa ja etsikää vaihtoehtoisia tapoja yhdessä. Ennen kaikkea viekää sitkeästi eteenpäin valtakunnan tasolle niitä ongelmakohtia joita työllisyyden hoidon tilkkutäkki on täynnä, jotta niistä edes räikeimmät saataisiin joskus korjattua. Hoidetaan asioita #yhdessä ja otetaan #kyllä vahvasti käyttöön. Työnhakijoille toivon uskoa itseen, osaamiseen ja huomiseen. Kun on tahtoa, on toivoa!

Riina Aspila

Herralanvirran korjaushanke etenee

Pian tästä kohtaa virtaa pääsee taas läpi muukin kuin vesi.

Kävin iltalenkillä katsomassa kuinka Herralanvuolteen ja Herralanvirran kunnostustyö etenee. Hyvältä siellä näytti. Toivonmukaan työ etenee aikataulussa.

Lempäälän ympäri kulkee hieno vesireitti, joka puolivahingossa aikanaan pilattiin. Vesi on hyvin virrannut ympäri, mutta kulkemaan läpi tästä kohtaa ei ole päässyt turvallisesti. Itsekin muutaman kerran keskustasaarta ympäri kiertäneenä olen joutunut kumiveneen ja kanootin ottamaan kannettavaksi tässä kohtaa. Tämä toivottavasti on pian historiaa.

Kunnostustyössä ollaan jo vauhdissa. Toivottavasti pian tulee myös valmista.

Ratkaisua tähän ongelmaan on haettu pitkään. Nyt toimeen kuitenkin vihdoin konkreettisesti tartuttiin ELYn ja Lempäälän kunnan yhteisellä patoalueen kehittämishankkeen myötä. Työkoneet ovat jo kotvan aikaa tehneet hommia ja massoja on kovasti siirrelty.

Tavoitteena on, että kesällä päästäisiin jälleen Lempäälän ympäri meloen, soutaen tai vaikka Sublaudalla. Tämä keskustan kiertäminen on yksi Lempäälän erikoisuus ja ehdoton timantti. Vesireitti on tärkeää saada vihdoin käyttöön.

Vaalit tulevat kesäkuussa, ehkä.

Lähde ehdokkaaksi!

Pitkään vellonut keskustelu päättyi eilen, kun oikeusministeriön virkavastuulla tehty esitys vaalien siirtämisestä kesäkuulle kelpasi lähes kaikille puolueille. Turvallisuus ensin, todettiin lähes yhdestä suusta. Näin sen pitääkin olla. Meillä tulee olla mahdollisuus turvalliseen äänestykseen kaikkialla maassa. Mutta miksi vasta muutama päivä ennen ehdokaslistojen jättämistä ja kun matkaa vaaleihin oli enää hieman reipas kuukausi? Miksi tätä päätöstä ei tehty ajoissa? Vielä joulukuussa oikeusministeri tuohtuneena sanoi, ettei vaaleja siirretä. Vaalien siirtoon ei ollut puoluesihteereidenkään mielestä syytä, paitsi nyt.

Olin toki itsekin pettynyt, että vaalit siirtyvät. Vaikka antaahan se meille ehdokkaille ja erityisesti ensikertalaisille mahdollisuuden pidempään kampanjaan. Moni on laittanut ja tulee laittamaan isojakin summia rahaa kampanjointiin. Nyt rahaa tarvittanee lisää kahdelle kuukaudelle. Mutta kaikki me ymmärrämme, ettei tätä tehty kiusaksi, vaan turvallisuus edellä. Siitä lienee selvyys kaikkien mielestä.

Kokoomuksessa meitä ehdokkaita on pidetty hyvin perillä muuttuvassa tilanteessa. Puoluesihteerimme on ansiokkaasti viestittänyt keskusteluista, että vaalit pidetään ajallaan, kunnes viikonlopun lähestyessä saimme kuulla muuta pohdintaa. Kaikki me ymmärsimme mistä on kyse. Kun virkavastuulla päätöksiä ja valmistelua tehdään, ei heppoisin perusteluin näin suuria muutoksia esitetä. Mutta se, mikä minua ainakin kummastuttaa on se, miksi mitään varautumista ei olla tehty?

Olemme Lempäälässä käyneet keskustelua siitä, kuinka turvallisuus varmistetaan niin äänestäjien osalta, kun vaalivirkailijoiden. Tulevassa kunnanhallituksessa asia olisi varmasti ollut taas keskustelussa. Meillä on tehty valmisteluja aivan kuten muuallakin, ohjeiden mukaan. Mutta miksi ohjeet valtion tasolla eivät ole ottaneet huomioon juurikaan päällä olevaa pandemiaa ja sen vuoksi hyvin eri tilanteissa olevia kuntia?

Puoluesihteerimme Kristiina Kokko kertoi eilen facebookissa useista ei toimista, joita hän oli ollut esittämässä kokouksissaan. Näiden lisäksi on lukuisia muita toimia, joita muut puoluesihteerit ovat esittäneet oikeusministeriön vaaleista vastaaville. Mutta oikeastaan mikään ”normaalista poikkeava” ei ole kelvannut. Tai ainakaan johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Nyt olemme nähdäkseni tilanteessa, jossa toivotaan toivotaan, että kesäkussa pandemiatilanne olisi parempi. Ehkä myös sää ulkoäänestykseen? En tiedä.

Kyllä, minusta tässä on epäonnistuttu pahasti. Meillä ei ole valmisteltu tai ainakaan esitetty mitään toimia, jotka olisivat mahdollistaneet turvallisen äänestämisen. Ei, vaikka ideoita on esitetty lukuisia. Niistä moni helposti toteutettavissa olevia, kuten postiäänestyksen käyttö, pidennetty ennakkoäänetys (nyt ilmeisesti tulossa) tai Drive Inn äänestäminen erityksissä olevilla koronatestipaikoilla jne. Keinoja on, jos niitä halutaan käyttää.

On totta, että haastavahan tämä tilanne kokonaisuudessaan on. Ei meistä kukaa tiedä mikä on todellisuus huhtikuussa. Millaisissa tartuntaluvuissa silloin mennään. Toivottavasti kolmen viikon sulku asiassa auttaa hillitsemään taudin leviämistä. Mutta ei me silti voida vain toivoa ja odottaa. Olivat vaalit sitten kesäkuussa tai vaikka syyskuussa (toinen esitys), on silti mahdolllista, että erilaisiin toimiin joudutaan varautumaan. Vaikka ihmisiä olisi enemmän rokotettu ja taudin tilanne parempi, on silti todennäköisesti ihmisiä, jotka joutuvat erityksissä/karanteenissa olemaan ja heidän tulee päästä äänestämään. Nyt siis niitä ratkaisuja kesäkuulle ja kiireesti!

Kiitos puolueemme valmistelijat. Kokoomus on päätöstä tehdessä edellyttänyt, että oikeusministeriö ratkaisee karanteenissa ja eristettynä olevien äänioikeuden toteutumisen. Varmistettava on myös kaikkien äänestäjien ja vaalivirkailijoiden turvallisuus vaaleissa.

Seuraavaksi päätökset etenevät eduskuntaan, koska laki pitää vielä tehdä. Uskon asian kuitenkin menevän läpi. Sitä ennen elämme ajatuksella, että vaalit voivat olla huhtikuussa tai kesäkuussa ja toimimme sen mukaan.

Uudet vaalit pidetään siis 13.6. Ehdolle siis pystyy asettumaan nykylain mukaan 9.3 saakka. Jos (ja kun) uusi laki menee läpi, voi mukaan lähteä vielä 4.5 saakka. Älä siis epäröi, lähde mukaan. Politiikassa harvoin on tylsää, vaikka tylsiä päätöksiä voikin joutua tekemään. Yhdessä tehden kotikunnan parhaaksi kaikesta huolimatta!

Ystävänpäivä

Ystävät, voi missä olisinkaan ilman teitä! Vuosi on menty, ettei monen kanssa olla nähty lainkaan tai vain muutaman kerran. Soiteltu kyllä monen kanssa. Somen kautta näkee parhaat palat, mutta ei aina niitä arjen harmaita.

Viikko sitten meillä piti olla ystävien päivä. Olimme suunnitelleet koronaturvallisen ulkoilun, mutta mittari näytti -17. Olisihan toki ulkoilu edelleen onnistunut, mutta vilustumista vällttääksemme siirsimme tapaamisen sisätiloihin. Käytiin minigolfaamassa ja syömässä. Valittiin aktiviteetti ja ravintola sen mukaan, että mahdollisimman vähän olisi mitään ylimääräisiä kontakteja. Syntiseltä tällainen turhanpäiväinen kylillä kulkeminen kieltämättä tuntui. Mutta voi kuinka ihanaa se oli. Kun saavuin kotiin, tuntui kuin olisin ollut ulkomailla tai vähintäänkin pitkällä lomalla.

Eilen lähdin illalla kävelylle. Otin puhelimen ja kuulokkeet mukaan. Sen sijaan, että olisin reippaillut omien ajatusten kanssa soitin kahdelle ystävälle. Rupatteluhetki ja kuulumisten vaihtamista. Hyvää mieltä ja mielen päällä olleiden asioiden purkamista ja puimista. Hyvin mielin tulin taas kotiin.

Soitin juuri äidilleni. Hän on kuntoutuksessa, eikä siksi herkuttelemassa kanssani ystävänpäivän laskiaispullaa. Oli ihana kuulla, kuinka hän viihtyy ja on motivoitunut tekemiseen. Kuntoutuksessa on seuraa ja paljon tekemistä. Ei siis yksin kökkimistä vain omien ajatusten kanssa, mitä päivät yleensä ovat. Paitsi silloin kun ystävät ja läheiset käyvät kylässä. Heitä on onneksi paljon. Olen iloinen siitä, että ystävyys on kantanut myös yli vaikean sairastumisen. Moni heistä jaksaa viikoittain soittaa tai vierailla, tsempata ja pitää pinnalla.

Ystävyys kantaa! Lähetin muutamia kortteja ystäville. Muuten on menty somen voimin. Ihanaa saada viestejä pitkin poikin. Tällaisia päiviä tarvitaan muistuttamaan meitä ystävyydestä ja läheisten ihmisen tärkeydestä. Pidetään huolta itsestämme ja toisista! Soitellaan, viestitellään tai laitetaan vaikka perinteistä postia. Muistetaan ystävää ja läheisiä. Ei jätetä ketään yksin!

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen työntekijöiden ulkovaatteista

Keskiviikon kokouksessa jätin valtuustoaloitteen. Aloite sai alkunsa muutamastakin keskustelusta varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöiden kanssa. Moni kaltaiseni perheenäiti tuskailee aamuisin sitä, mitä pukea lapsille päälle päiväkotiin. Sää vaihtelee ja tänäkin vuonna marraskuu oli kovin pitkä, ainakin sateen ja kuran muodossa.

Valtuuston kokous pidettiin 27.1.2021 etänä

Kun sitä pohtii mitä lapsille päiväkotiin päälle ja varavaatteiksi, pohtii lasten kanssa ulkona touhuavat aikuiset aivan samaa. Kun lasten kanssa tekee töitä, tietää, että lasten vaatteiden kuraa löytyy myös hyvin usein omista vaatteista. Kun me vanhemmat usein toivomme paljon ulkoilua, olisi hienoa jos päiväkodin ja koulun aikuiset voisivat myös nauttia siitä oikeissa varusteissa.

Erilaisilla aloilla työvaatteet ovat automaattinen osa työtä. Päiväkodissa ja kouluilla näin ei asia ole. Ajatellaan, että vaatteet ovat käyttövaatetta. Tätä ne toki ovatkin, mutta minusta näillä aloilla vaatteet altistuvat kovalle kulutukselle. Erityisesti hyvät, monenlaisiin keleihin ja kovaan pesutahtiin tarkoitetut ulkovaatteet ovat kalliita. Näillä toimialoilla ulkoilevat aikuiset maksavat vaatteista aivan kuten me muutkin, vaikka ne ovat työvaatteita. Siksi ajattelin, että voisiko Lempäälässä pohtia tätä. Miten meillä voitaisiin tukea työntekijöitä näissä ulkovaatehankinnoissa.

VALTUUSTOALOITE

Aloite ulkoiluvaatetuksen tarjoamisesta varhaiskasvatuksen työntekijöille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulu- 1-2 lk ohjaajille.

Yksi päivittäisistä asioista päiväkodeissa ja esikoulussa on ulkoilu. Ulkoilu on säällä kuin säällä tärkeä osa lasten päiväkotipäivää aamuisin ja iltapäivällä. Osalle lapsista ulkoilut päiväkodissa, eskarissa ja aamu-ja iltapäivätoiminnassa ovat ainoita ulkoiluhetkiä. Oikeanlainen varustus ulkoiluun on olennaista, jotta ulkoilu on mielekästä niin lapsille kuin aikuisille.

Viime syksyn sateinen, kurainen ja märkä keli on muistissa. Talvella olemme saaneet nauttia niin kurasta kun paukkupakkasista. Nämä kaikki on koetellut ulkoilevia ryhmiä kovasti. Keli on vaatinut niin vaihtovaatetta, kun lisävaatettakin. Tällä hetkellä henkilökuntamme joutuu hankkimaan työvaatteensa, siis myös ulkoiluvaatetuksensa itse. Siitäkin huolimatta, että, kyseisessä työssä välttämätön varustus. Kunnolliset ulkoiluvarusteet eri sääolosuhteisiin ovat henkilökunnalle iso ja pakollinen investointi työnteon kannalta. Ulkoilua voi hyvinkin olla yli puolet työpäivästä. Ulkovaatetuksen tulee olla sopiva ympäri vuoden ja se altistuu kovalle kulutukselle päivittäin. Palkkatasoltaa nämä tärkeät työtekijät eivät ole niitä koviten palkattuja, joten vaatehankinnat vievät palkasta ison osan.

Verotus kohtelee tässä kohtaa tätä kohderyhmää, kuten muitakin. Työssä käytettävän vaatetuksen yleinen lähtökohta on, että vaatteet ovat normaalia elantomenoa. Siis siitäkin huolimatta, että valtaosalla täytyy olla useita vaatekertoja päivässä pystyäkseen tekemään työnsä niin hygieenisesti kun turvallisesti. Ulkovaatteet ovat erityisesti ne, jotka ovat arvokkaat hankkia ja jotka altistuvat erityiselle kulutukselle ja niissä tulee varautua hyvin vaihteleviin sääolosuhteisiin. 

Osana hyvää työnantajapolitiikkaa Lempäälän tulisikin pohtia, miten voisimme mahdollistaa päiväkotien henkilöstölle tasa-arvoisemman kohtelun työvaatteiden osalta. Kunnassa tulisikin selvittää yhdessä työntekijöiden kanssa, miten he kokevat asian. Voisiko kunta olla tukemassa ulkovaatteiden osalta työn tekemistä. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yhtenäiset kunnan ulkovaatteet näitä toivoville tai mahdollisesti erillinen vaateraha. Keskustelussa, selvityksessä ja mahdollisessa hankinnassa henkilökuntaa ja otettaisiin huomioon tarpeet ja  tuotteiden kestävyys. Ulkoiluvaatteet voisivat parhaimmillaan olla sekä hyvä henkilöstöetu, että tukisivat työssä viihtymistä. 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Lempäälässä selvitetään tapoja varhaiskasvatuksen henkilöstön, aamu- ja iltapäivätoiminnan, esikoulun ja 1-2lk ohjaajien  ulkovaatetuksen tukemiseen. Kartoitetaan asiaa henkilöistön kyselyllä ja kerätään ideoita siihen, mikä voisi olla paras ja mahdollinen tapa.  Selvityksen pohjalta ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin kartoituksen pohjalta. Luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa oma malli mahdollistaa ja tukea työntekoa tasapuolisesti.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Lempäälässä 27.1.2020

Riina Aspila

Koulutus näkyväksi osaksi strategiatyötä

OAJ:n Koulutusjohtaja Heljä Misukka kirjoitti Kokoomusnaisten blogissa minusta ansiokkaasti, että #koulutusratkaisee. Hän ehdotti, ”että jokaisessa kunnassa käydään vaalikauden aluksi osana kunnan strategiakeskustelua syvällinen pohtiminen siitä, mitkä ovat kunnan vahvuudet ja kehittämiskohteet päiväkotien ja koulujen toiminnan osalta. Sen pohjalta sovitaan yhdessä tavoitteet koko valtuustokaudelle. Mikä on kouluverkko ja rakennusten kunto? Miten oppimistuloksia voidaan parantaa? Onko nuorilla hyvinvointiongelmia, jotka estävät oppimista? Onko pulaa kelpoisista opettajista ja mitä teemme vetovoiman parantamiseksi.”

Kun tämän valtuustokauden alussa tehtiin strategiaa, meillä oli hirmuisesti monenlaista tietoa ja osaamista saatavilla. Meillä oli myös tuore kouluverkkoselvitys tehtynä. Mutta Misukan ajatukset saivat minut jälleen pohtimaan sitä, miten käytämme tietoa mitä meillä on. Valtuustokausi alkaa typerästi keskellä kesää, eli 1.6. Se tarkoittaa sitä, että lautakunnat ehtivät juuri ja juuri perehdyttää väkeään omiin asioihin päällisin puolin. Sitten onkin jo elokuu ja budjetti on pöydällä. Keskustelut, isommat strategiset asiat vain väkisin hukkuvat kaiken tämän alle.

Kauden alussa meillä päästiin hyvin kiinni strategiatyöhön, mutta helppoa se ei ollut. Erityisesti moni ensikertalainen tuskaili kaiken tämän keskellä, miksi on kiire, onko kaikkia tarvittavia asioita nyt pohdittu riittävästi ja onko tämä varmasti nyt kestävä suunta? Vaikka tuolloin pidin pääni aikataulusta, olisin nyt valmis pohtimaan strategian valmistumista seuraavalle keväälle ja rauhoittaisin syksyn budjetille ja Misukan ehdottamalle keskustelulle. Vastaavia tarkasteletavia kokonaisuuksia löytyy jokaiselta sektorilta.

Jotta sisältö saadaan aikaa, se vaatii aikaa ja se vaatii keskustelua. Kuten Hanna facebook-postaukseeni kommentoi. Tärkeää on myös pohtia minkä/kenen tiedon ja ajatusten pohjalta näitä asioita mietitään. Ketä kutsutaan mukaan keskusteluihin, kuka on asiantuntijana kertomassa luottamushenkilöille asioista. Itse näen, että lautakuntatasolla erityisesti keskustelu henkilöstön eri edustajien kanssa olisi todella hedelmällistä. Ammatillisena opettajana olen nähnyt käytönnön työssä sen, millainen osaamispotentiaali kentällä on.Kun asioita olisi yhdessä työstämässä niin asioista päättävät, niitä hallinnoivat ja erityisesti näitä tpteuttavat, saadaan aikaan hyvä combo ja myös realistinen kuva siitä missä mennään ja minne suunnataan.

Yhdessä tehden ja kenttää kuunnellen uskon meidän saavan monia hyviä tavoitteita strategiaan.

Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen. Meillä on kunnassa hienoja kokeiluja erilaisista opetustavoista. On ulkopainotteista opetusta ja 1-2 yhteisluokkia. Meillä on yhtenäiskoulu ja syksyllä myös uusi yläkoulu. Pienistä kyläkouluista yli 600 oppilaan alakouluihin. Osaajia on ja erilaisista hankkeista kokemusta. Hyödynnetään kaikkea tätä. Ideoidaan yhdessä, kuullaan opettajia. Luodaan vahvuudet, joita monistaa eri kouluissa ja tilanteissa. Napataan kiinni heikkouksista ja kehitetään niitä yhdessä. Otetaan osaaminen ja koulutus vahvasti mukaan tulevaan strategiaan.

Ehdolla ollaan!

Kokoomuksen Lempäälän kunnallisjärjestön hallitus nimesi ensimmäiset 20 kuntavaaliehdokastaan joulukuun kokouksessaan. Olen ilolla lähdössä tavoittelemaan kolmatta valtuustokautta Lempäälässä. Jo tässä vaiheessa olen innoissani tästä meidän porukasta, ihan huikeita ehdokkaita meillä jo nyt kasassa ja vielä mahtuu. Olisitko sinä innokas lähtemään vaaleihin mukaan meidän joukkuessa? Jos yhtään pohdit, ota yhteyttä. Kerron sinulle mieluusti lisää valtuustotyöskentelystä.

Yhteisistä asioista päättäminen ja niihin vaikuttaminen on ollut minulle luontevaa. Monenlaisia, niin isoja, pieniä, positiivisia kun vaikeitakin päätöksiä on tällekin kaudelle mahtunut. Aina ei voi miellyttää kaikkia, eikä aina vain pysty arvioimaan päätöksen seurauksia riittävällä laajuudella, vaikka siihen laittaisi kaikken tarmonsa ja kävisi läpi saatavilla olevan tiedon. Tästä haasteesta kirjoitin myös blogiini talousarviokokouksen osalta.

Vuosi 2020 on ollut monella tapaa vaikea ja raskas. Ihan jo omassa elämässä on myllertänyt paljon, mutta niin myös kuntapolitiikan saralla. Lempäälä kuntana on tehnyt nopeita päätöksiä Koronan taltuttamiseksi kunnassa. Siinä missä valtaosa muista kunnista lomautti väkeään keväällä, me emme. Tämä oli tärkeä ja valstuullinen päätös, josta olen ylpeä. Toinen asia, mistä olen Korona-aikana iloinnut on se, kuinka olemme tehneet yhteistyötä yli toimialarajojen. Tämä on asia, joka aiheuttaa päänvaivaa monille kuntalaisille, jotka joutuvat asioimaan monella luukulla. Toiminta kunnassa on monin osin vielä kovin siiloutunut, mutta kevät jo osoitti sen, että kun on tahtoa, niin löytyy myös keinoja. Kun asiakas on yksi ja sama, on hänen turha asioida samassa asiassa monella luukulla, kun yhdestä voisi hoitaa asioita kokonaisvaltaisesti. Liian usein mennään organisaatio edellä. Pahimmassa tapauksessa paperit eivät edes siirry saman talon sisällä ellei asiakas niitä itse kiikuta huoneesta toiseen. Jokainen viivästynyt tai yleisesti paljon aikaa vienyt päätös tai kunnolla perustelematon päätös tietää lisätyötä molemmissa päissä ja turhauttaa. Keskustelu ja yhdessä asioiden eteenpäin vieminen on kaiken a ja o. Tähän toivon itse aikaa, ajatusta ja resursseja tulevalle vuodelle vielä lisää.

Kuntavaaleissa on todella kyse Suomen tärkeimmistä vaaleista. Ei ole yhdentekevää, ketkä asioistamme päättää. Vaikka yksin kuntapolitiikassa harvoin asioita saakaan tapahtumaan, tarvitaa aina yksilöitä laittamaan asioita liikkeelle. Yhdessä tehden tulee parasta! Olen edelleen vahvasti sirä mieltä. Olen parhaiten tutustunut kunnan toimintaan ja palveluihin niitä käyttämällä. Itselle tutuksi ovat tulleen erityisesti kasvatus ja sote. Kun omassa lähipiirissä sairastutaan, sitä huomaa olevansa oravanpyörässä, josta on vaikea päästä pois ja toisaalta pää on niin pyörällä, ettei sitä tiedä miten edes toimia. Ammattitaitoinen, auttavainen ja osaava henkilökunta kyllä osaa ohjata. Tärkeää on, että keskustelujen kautta he osaavat myös tarjota ja vastata, ilman että kysyjä osaa edes kysyä.

Saikan kukkapellolla kesällä 2020

Lasten kasvaessa laadukas varhaiskasvatus, opetus ja terveet tilat ovat olleen vaikuttamisen paikkoja. Meillä osataan ja halutaan tehdä. Meillä on saanut ideoida ja kehittää. Välillä jopa niin, että perustyö on jäänyt vähemmälle. Joskus on tärkeä pysähtyä pohtimaan sitä, missä ollaan nyt ja mihin halutaan suunnata. Kun perusta on kunnossa, sille on helppo rakentaa. Kun resurssit on kunnossa, kukin työntekijä voi tehdä sitä, mitä on tullut tekemään.

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, kuntapäättäminen ja päättäjänä oleminen ei ole virheiden ja epäkohtien etsintää, se on tiimissä tekemistä kuntalaisten ja kunnan parhaaksi. Kaikkea ei saa kerralla valmiiksi, mutta pienissä palasissa en usko minkään olevan mahdotonta. Kaikki ei ole kiinni rahasta, usein ymmärrys ja halu tehdä vievät jo pitkälle. Notkeilla liikkeillä ja viisailla ajatuksilla voidaan jopa säästää tai tuottaa lisäarvoa.

Tässä muutama ajatus siitä, miksii minä olen ehdolla huhtukuun vaaleissa.