Jokaiselle harrastus – puhetta ja tekoja

Osallistuin torstaina Tampereella Harrastustakuu Kick-off tilaisuuteen. Olin kutsuttuna panelistina mukana vapaaehtoistyön tekijänä ja partiolaisena. Tilaisuuden järjestettiin Pirkanmaan LAPE-hankkeen puitteissa.

Tilaisuudessa oli lasten ja nuorten kanssa töitä tekeviä ammattilaisia pohtimassa, millä tavoin voimme edistää sitä, että jokaisella olisi mielekäs harrastus. Pohtimassa sitä, millaisia toimia se vaatisi eri toimijoilta, jotta asiasta voisi tulla uusi normaali. Miten tarjota onnistumista ja iloa, osallisuuden tunnetta ja mielekästä tekemistä.

Uskon yhdessä tekemiseen. Vain yhdessä tekemällä, me voidaan ratkaista asioita ja haasteita. Tein viime valtuustokaudella harrastustakuusta valtuustoaloitteen, sen ajatuksena oli tietoisuuden lisääminen. Peräänkuulutan sitä edelleen. Jos kunnassa ja seurakunnassa nuorisotyö ja sosiaalityö/diakonia tietää lempääläisten harrastustoimintaa tarjoavista yhdistyksistä enemmän, heillä on paremmat mahdollisuudet ohjata lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Erityisesti silloin, kun lapselle tai nuorelle haetaan sitä ensimmäistä harrastusta tai jos perheen on kohdannut taloudelliset haasteet ja hyvää ja innostavaa harrastusta haetaan. Millaisia kustannuksia harrastus tuottaa lapselle ja perheelle. Millaisia mahdollisuuksia maksuvapautukseen on tai tehdäänkö yhdessä talkoita, joilla katetaan kustannuksia. Miten siis harrastus toimii. Tämä ei kuitenkaan ole vain kunnan/seurakunnan toimijoiden asia, vaan meidän harrastustoimijoiden tulisi osata tuottaa tietoa itsestämme paljon, paljon enemmän ja avoimemmin.

Paneelissa oli mukana myös perheen äiti Lempäälästä. Hän oli syksyn aikana kiinnittänyt erityistä huomiota siitä, että vain muutama harrastustoimija ilmoitti harrastuksen sopivan erityislapsille. Tätä pohdin jälkikäteen kovasti useasta näkökulmasta. Käytän nyt esimerkkinä partiota, koska sen edustajana paneelissa olin. Sama näkökulma toimii kuitenkin hyvin moneen toimijaan.

Ensinnäkin, meillä partiossa on useita erityislapsia mukana toiminnassa. Osa heistä menee muiden mukana ilman mitään erityishuomiota. Toisilla on mukana äiti, isä, sisar, mummi tai kummi tukemassa harrastamista. Kolmas kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevat, meillä usein Sisupartiolaisiksi kutsuttuja. Erityistä tukea tarvitseville partiotoimintaa on valitettavan vähän tarjolla Pirkanmaalla. Se vaatisi vetäjät, jotka sitoutuisivat useiden vuosien ryhmän johtamiseen, siinä missä usein partiossa olevat johtajat sitoutuvat kerralla 2-3 vuoden partiopesteihin. Partio siis sopii monelle erityislapselle, mikäli ryhmässä toimiminen pienin tai yhdessä lapsen ja nuoren tai vanhempien kanssa sovituin avuin onnistuu. Mutta emme me erityisesti ole itseämme markkinoineet tälle kohderyhmälle. Eikä muuten moni muukaan harrastustoimija, jonka toimintaan yhtälailla voisi tulla mukaan. Meidän harrastutoimijoiden haasteena on, ettemme edes ole ymmärtäneet kertoa toiminnan monimuotoisuudesta, kun se usein on meille itsestäänselvyys.

Sählyä partio porukalla sunnuntaisin ja valtuusto porukalla maanantaisin. 

Toiseksi. Paneelissa puhuttiin, että moni erityislapsi voisi tulla mukaan, jos vetäjällä on vain oikea asenne. Se ei useinkaan vaadi mitään erityistä koulutusta, vain asennetta. En kiistä tätä lainkaan, mutta totean, että meillä vapaaehtoisilla harrastustoimintaa tarjoavilla, jos jollain, on todellakin asennetta. Me varmasti haluamme tarjota jokaiselle onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä! Jokaiselle lapselle on tarjottavissa harrastus, kun olemme kaikki samalla puolella ja teemme töitä sen eteen, että myös erityislapsi pystyy osallistumaan toimintaa. Kyse on mahdollistamisesta niin lapsen/nuoren näkökulmasta, kuin harrastusta ohjaavan ja mahdollisen muun ryhmän näkökulmasta. Palaan siis taas yhdessä tekemiseen ja mahdollistamiseen!

Kaikki lapset ovat erityisiä, mutta heille, jotka ovat erityisen erityisiä on varmasti tarjolla harrastustoimintaa. Tässä voisi olla yksi yhteisövaliokunnan teema, kun erilaisista harrastusmahdollisuuksista syksyn aikana puhutaan. Vaikka moni harrastustoimijan lähtökohtana on tarjota harrastus lapselle ja nuorelle ilman mitään etuliitteitä, se ei silti tarkoita sitä ettei harrastus voisi sopia myös apua ja tukea harrastuksessa tarvitsevalle.

Kannan huolta niistä lapsista ja nuorista, joilta harrastus puuttuu. Olen itse saanut harrastaa musiikkia ja partiota lapsena. Vaikka en ole erityisen hyvä soittamaan tai liiemmin erä-henkinen, olen harrastuksista saanut paljon kokemuksia ja oppia, jotka ovat kannatelleet elämän tiukoissa tilanteissa tai työelämän vaativissa projekteissa. Ystävät ja verkostot, joita olen luonut nuorena partiossa, ovat vahvoja verkostoja tänäkin päivänä.

Lempäälässä tarjotaan iltapäiväkerhoja yhtenä keinona tukea harrastamista. Usein näihinkin osallistuu juuri niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat ylipäänsä jo aktiivisia. Harrastavien iltapäiväkerhojen tarjoaminen olisi hieno uudistus, mutta tässä törmätään usein siihen, että me vapaaehtoisesti harrastustoimintaa iltaisin tarjoavat toimijat olemme päivisin koulussa ja töissä, jolloin meiltä ei irtoa väkeä kouluille päiväsaikaan. Mutta tämä on siitä huolimatta yksi tulevaisuuden harrastamisen muoto, näin jaksan uskoa. Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä sen mukana.

Siinä missä harrastus voi olla omatoimista tekemistä tai jotain ryhmässä toimimista, on se aina yhtä arvokasta. Töitä on tehtävä, mutta sitä tulee jokaisessa kunnassa tehdä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa oli kirjattuna hyvät kymmenen teesiä asian tiimoilta. Linkin kautta pääset uutiseen ja teeseihin . Nuo teesit oli kirjattu OPH:n harrastetakuutyöryhmässä. Nämä toteuttamalla jokaisessa kunnassa voitaisiin olla jo todella pitkällä!

Taas olisi aika kääriä hihat, vai mitä?

Edes yksi harrastus

Harrastustakuu ja harrastusten kustannukset ovat asioita, joista näin kuntavaalien alla on jonkin verran puhuttu. Harrastustakuu on asia, jota erityisesti Kokoomus on pitänyt jo pitkään esillä.

Lempäälässäkin Kokoomus jätti harrastutakuusta valtuustoaloitteen viime syksynä. Asiaa käsiteltiin muiden valtuustoaloite-vastausten kera valtuustossa helmikuussa. Tuolloin esitin keskustelussa, että kunnan olisi tärkeä tietää järjestöjen ja yhdistysten vuosimaksuvapautuksista tai stipendijärjestelmistä. Siinä kohtaa, kun perheen taloudellinen tilanne heikkenee ja harrastukset on jätettävä, on usein jo harrastuksessa mukana olevalla tietoa millaisilla järjestelyillä harrastaminen voisi lapsen osalta kuitenkin vielä jatkua. Monessa järjestössä ja yhdistyksessä on olemassa omat järjestelmänsä, josta voi olla apua.

Entä ne, jotka eivät ole mukana harrastustoiminnassa. Ne perheet, joille jo pelkkä harrastamisen aloittaminen on kynnys taloudellisista syistä. Tässä kohtaa kunnalla olisi tärkeä rooli katsota yhdessä perheen kanssa niitä vaihtoehtoja. Uskon että moniin harrastuksiin pääsisi mukaan maksuvapautusten kautta tai vaikka vanhempien antaman vapaaehtoistyön panoksella. Tämä tieto erilaisista mahdollisuuksista ja järjestöjen ja yhdistysten yhteystiedoista pitää olla kunnassa.

Facebookissa on kuntapolitiikka-ryhmässä käyty keskustelua syrjäytymisen ehkäisemisestä ja kuinka se on hoidettu kunnassamme. Totesin tämän aiheen olevan varmasti sellainen, jossa koskaan emme voi olla huipputasolla, mutta ehkä hyvällä. Tiedän, että jo nyt kunnassa, seurakunnassa, järjestöissä ja Lempäälässä toimivissa yhdistyksissä asia on vahvasti esillä lasten ja nuorten kanssa toimivien keskuudessa. Asia on sellainen, josta voisi olla harrastustakuun tavoin hyvä puhua yhdessä. Miettiä millaisia keinoja me voisimme saada aikaa yhdessä eri toimintojen kautta.

Varsinkin näin vaalien alla keskusteluissa kysytään mihin olet valmis satsaamaan rahaa tai mistä olet valmis säästämään. Lempäälän kunta säästi viime vuonna monesta paikasta saadakseen kuntatalouttaan kuntoon. On ihan selvää, että jokainen säästöpäätös ei ole helppo ja osa päätöksistä näkyy kuntalaisten arjessa. Usein siellä sivistyspuolella, jossa muutenkin on tiukkaa. Siksi minusta meidän pitäisi kääriä hihat ja miettiä, mitä voisimme saada yhteistyöllä aikaan. Yhteistyö ei aina maksa rahaa, mutta vaivaa ja aikaa kyllä.

Uskon, että jokainen lasten ja nuorten kanssa harrastava tai vapaaehtoistyötä tekevä aikuinen tekee työtä lasten ja nuorten hyväksi. Hän antaa aikaansa ja osaamistaan, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa, oppia uutta, kehittyä ja olla osa yhteisöä.

Siksi minä ehdotan, että kunta ja seurakunta ottaa kopin ja yhteistyössä kokoaa yhteen foorumin, joka kokoaisi yhteen Lempäälässä toimivat yhdistykset ja järjestöt pohtimaan mitä voisimme saada yhdessä aikaan sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella Lempäälässä olisi harrastus.

 

Vuoden 2016 kujeet

Lapsuuteeni kuului vahvasti joululaulut. Äitini rakastaa joulua ja joululauluja. Opiskeluaikana, kun olin töissä paikallisessa kaupassa, soivat joululaulut siellä jo marraskuusta alkaen. Viimeistään joulukuun puolessa välissä alkoi tuntua siltä, ne olivat  liikaa. Olin varma, etten koskaan enää pysty kuuntelemaan yhtään joulukimaraa tai kuorolaulantaa. Noina jouluina kotona oli toimestani joululaulukielto kaikkien muiden paitsi Vesa-Matti Loirin joululevyn osalta. Se on edelleen ainoa joululevy jonka omistan ja jota kuuntelen joka vuosi yhä uudelleen ja uudelleen.

Olen useinkin pohtinut miksi juuri Loirin levy. Ehkä se on ollut vahvin osa joulua, kun levy löytyi aikanaan meiltä jo vinyylinä, sittemmin CDnä. Loirin levyllä yksikään joululaulu ei rilluttele tai ole millään muotoa ylipirteä. Laulut ovat niitä hartaita, toiveikkaita, jossain määrin ehkä jopa surullisia lauluja, jotka vain kuuluvat jouluuni. Levyltä löytyy myös ehdoton joululaulu suosikkini.

“On illan sini, luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin”

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa haastava. Kevään täytti vahvasti kunnanhallituksen kokoukset ja kunnan teknisentoimen sisäisen tarkastuksen toimet. Kevät oli sillä muotoa hyvinkin raskas. Samaan aikaan partiossa puhalsi valtakunnallisen Roihu leirin tuulet, oman perheleiripestin haasteet ja tietysti piirin johtamisen ilot ja riemut. Luottamustoimet ja vapaaehtoistyö oli suuressa roolissa ja vei paljon aikaa. Samaan aikaan etsin töitä ja pyrin haastatteluihin ja pengoin piilotyöpaikkoja. Mitään ei kuitenkaan löytynyt niin, että olisin päässyt työnsyrjään kiinni. Jakoin kuitenkin olla toiveikas, vaikka välillä olinkin äärimmäisen turhautunut.

 

“Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että joulun tähden nään”

Helmikuussa oma valtuustokauden alussa jättämäni valtuustoaloite näki päivänvalon, kun uuden kunnanjohtajan myötä kunnanhallitus siirtyi sähköiseen kokouskäytäntöön. Papereita ei todella ole ollut ikävä! Olen ollut yllättynyt kuinka hienosti kaikki on sujunut. Vain muutamia teknisiä haasteita on matkalle mahtunut, mutta muuten homma toimii enkä ole nähnyt juurikaan nyrpeitä neniä tälle uudistukselle. Itsestä tuntuu nykyään jo hassulta, kun valtuuston paperit tulevat postilaatikkoon. Ehkä kauden alusta jo päästään valtuustossakin sähköiseen järjestelmään.

Syksyllä sain olla ensimmäinen allekirjoittaja ryhmämme valtuustoaloitteessa, jossa toivottiin harrastustakuuta Lempäälään. Meillä asiat toimivat jo nyt hienosti ja lapsia ja nuoria ohjataan kunnan tarjoamiin iltapäiväkerhoihin, jottei kukaan olisi ilman harrastusta. Vielä kuitenkin toivomme, että yhdistykset ja kunnan nettisivut voisivat palvella paremmin harrastuksia etsiviä. Hinta ei saa olla aina harrastamisen este!

“Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa”

Isoja asioita on lähtenyt vihdoin kunnassa liikkeelle. Lempoisten koulun laajennus vihittiin käyttöön, Sääksjärvelle valmistui uusi upea päiväkoti, uutta yläkoulun paikkaa haetaan, kuntakeskusta kehittyy ja Lempäälä-talo yhdessä Lempäälän seurakunnan kanssa on hyvällä mallilla. Pian pääsemme näkemään toteutusvaiheen, jota todella ollaan odotettu! Eikä unohdeta uutta Virta-kampusta, jonne lukion toiminnot siirtyvät ensi syksynä.

Samaan aikaan Lempäälän IDEA on kerännyt hyviä tekoja ja toimia kunnan sisällä. Kunnassa on järkeistetty toimintoja ja säästetty silkkaa rahaa näiden myötä! Myös luottamushenkilö organisaatio uudistuu ensi kaudelle, jolloin myös me luottamushenkilöt pääsemme uusin silmin katsomaan asioita ja kehittämään kuntaa. Toivottavasti kehittäminen tapahtuu lähidemokratiaa vaalien, tällainen tahtotila meillä on ollut.

Kunnan talous näyttää hyvältä, ainakin jos vertaa viime vuoteen. Tulos tuskin on kuitenkaan plussan puolella, joten tehtävää vielä on, että kunnan talous saadaan nolla-tasoon. Kaikki päätökset eivät ole olleet helppoja. Välillä myös tuntuu, kun toisaalla säästetään, toisaalla tuhlataan. Mihin meillä on oikeasti varaa, mihin haluamme rahat laittaa ja mistä voidaan vielä tinkiä. Tulevaisuusohjelmassa määriteltiin paljon, mutta nopeasti muuttuvassa ajassa ja sote- ja maakunta ratkaisujen hahmottuessa moni asia ehtii vielä muuttua ja muuttaa painoarvoaan. Kokonaiskuva on hahmollaan, mutta ei ehkä täysin selvä Lempäälän kannalta. Paljon on siis vielä tehtävänä!

“Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän”

On aika siintää katseet tulevaan vuoteen ja muun muassa kuntavaaleihin. Oma ehdokkuus on varma ja uutena luottamustehtävänä otan nöyrin mielin vastaan Pirkanmaan Kokoomuksen hallitusjäsenen paikan.

Ennen sitä ja kaikkea muuta on kuitenkin aika rauhoittua joulun viettoon yhdessä rakkaiden kanssa. Näiden Tähti tähdistä kirkkain -laulun sanoin toivotan sinulle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

“Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa”

(Tähti tähdistä kirkkain sanat Vexi Salmi)

Valtuustoaloite harrastustakuusta

Eilisessä valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen harrastustakuusta. Kokoomus on valtakunnallisesti puhunut lasten harrastusmahdollisuuksista ja siitä, kuinka jokaisesta pitäis pitää huolta. Monen tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen ja nuoren vapaa-ajan harrastamisella on merkitystä kasvussa, itsenäistymisessä ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä kävimme keskustelua aloitteesta ja totesimme, että meillä on kunnassa moni asia hienosti. Lapsia on kehotettu hakeutumaan koulun tarjoamien kerhojen käyttäjiksi, joten jokaisella lapsella on hyvät mahdollisuudet koulun jälkeiseen harrastamiseen ainakin tässä muodossa.

Mutta se mistä olimme harmissamme on se, ettei nuoret ja aikuiset löydä lempäälän laajaa harrastusvalikoimaa oikein mistään. Kunnan sivuilla on olemassa yhdistyslistaus, joka on auttamatta vanha ja sieltä puuttuu moni yhdistys. Myös hakuvalikko oli alkeellinen ja puutteellinen. Joskus asiat ovat pienestä kiinni, jo siitä kuinka löytää itselle tai lapselle sopiva harrastus. Siksi kiinnitimme huomion tähän asiaan, sekä kunnan ja järjestöjen välisen vuoropuhelun lisäämiseen.

Tiedän, että monessa yhdistyksessä on täysi mahdollisuus saada vapautus vuosimaksuun tai ainakin alentaa summia huomattavasti tarjoamalla vanhempana omaa aikaa lapsen harrastukselle. Tietämällä nämä toimintatavat, on mahdollisuus päästä edullisesti harrastuksen piiriin ja mukaan ryhmiin. Nämä ovat asioita, joista olisi hyvä kunnan tai seurakunnan olla tietoinen, jotta oikeaan paikkaan voisi lapsen ja nuoren ohjata, ilman että syntyy heti paineita siitä ”millä maksan harrastukseni”. Aloitteellamme halusimme kerätä kunnan yhdistytoimijoita yhteen avaamaan käytäntöjään ja pohtimaan sitä, millä saisimme kaikki mukaan.

Olin aloitteellinen keskustelun avaaja ja ajatusten kokoaja ryhmässämme aloitteessa ja sain kunnian olla sen ensimmäinen allekirjoittaja ja lukija.

***

Valtuustoaloite

Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus

Harrastustakuusta on viime aikoina puhuttu paljon monilla foorumeilla. Keskustelun taustalla on tuorein nuorisobarometri, jonka mukaan 35 prosenttia nuorista alle 29-vuotiaista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä vuonna 2012 luku oli 76 prosenttia. Tämä on asia, josta on syytä olla huolissaan.

Harrastustakuun tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Harrastustoiminta on myös ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta.

Lasten ja nuorten arki on polarisoitunut, pienituloisia henkilöitä oli Suomessa 674 000 vuonna 2014 ja lapsiköyhyys on Suomessa yleistynyt, selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen harrastamisen korkeiden kustannusten vuoksi vauhdittaa osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä

Harrastustoiminnan aloittamisessa yhtenä tärkeänä tekijänä on löytää matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Tässä kunta on avain asemassa palveluiden tarjoajana. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Lempäälässä jo nyt tehdään hienoa yhteistyötä yhdistysten kesken. Me Lempäälässä myös tiedämme, että paikallisten seurojen ja järjestöjen vapaaehtoistoiminta on edelleen kulmakivi edullisemman harrastamisen turvaamiseksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Haluamme, että harrastuksen löytymisen kynnys olisi mahdollisimman alhaalla.

Edellä olevan perusteena Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää,

1) että Lempäälässä päivitetään kunnan sivuilla oleva yhdistyslistaus.

2) että yhdistysten ja järjestöjen kanssa kootaan harrastusvalikko kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista, tiloista, tarjoajista, tapahtumista ja tuista kunnan sivuille.

Lempäälässä 26.10.2016

Riina Aspila, Heikki Hakala, Päivi Söderström, Kari Tolonen, Mirva Kurki, Hannu Kiviaho, Usko Gulsten, Lea Blomqvist, Tuomo Mäkelä, Jouni Kiviranta, Marja Sundström, Tuija Seppänen