Lukuviikolla vaalitaan lukutaitoa

Lue lisää http://www.lukuviikko.fi

Tällä viikolla vietetään lukuviikkoa. Teemana on tänä vuonna lukutaito on kansalaistaito. Yhä useampi nuori lähtee vajavaisin lukutaidoton peruskoulusta. Läppärit, tabletit ja kännykät ovat syrjäyttäneet kirjojen lukemisen. Vai onko?

Olen kiinnittänyt lasten kanssa lukemiseen paljon huomiota. Lähipiirissäni monelle isonkin lapsen kanssa luetaan vielä yhdessä. Lapselle tai hänen kanssaan luetaan vielä, vaikka hän jo itse osaisi lukea. Kun lukeminen lähtee sujumaan itse, alkaa usein kirjojen ahmiminen. Meillä odotetaan jo innokkaasti hetkeä, kun voi itse lukea Aku Ankkaa ja Harry Potteria. Kaukana ei lukemisen oppimisesta enää olla. Koulupolun aloittaminen viimeistään tuo tähän valmiudet.

Meidän perheessä lapset ovat vielä pieniä, joten iltasadut kuuluvat iltarutiineihin. Olohuoneen kirjahyllystä löytyy pääasiassa lastenkirjoja, joita luetaan usein yhdessä. Perheemme pieninkin raahaa hyllystä kirjoja luettavaksi joka päivä. Kun yhdelle lukee, tulee muutkin usein kuulolle. Hetket kirjojen ääressä rauhoittaa hurjemmankin leikin tiimellyksen. Maaliskuussa varhaiskasvatuspäivänä puhuttiin monilukutaidosta. Kirjoitin tuolloin aiheesta blogiin.

Lukukeskuksen mukaan Suomalaisista aikuisista 11 %:lla on kuitenkin heikko lukutaito. Tunnistan tässä ehkä myös omat lukemisen haasteet. Olen aina ollut hidas lukemaan. Suvussa on paljon lukihäiriötä ja sellainen lievästi ehkä minullakin on. En toki ole tätä koskaan deagnosoinut, mutta tunnistan lukemisen hitauden haasteet siinä, että varsinaisesti lukeminen ei ole minun juttunut ollut koskaan. Olen lukija, joka ahmii kirjan kerralla tai ainakin hyvin tiiviissä ajassa, kun pääsen vauhtiin. Mutta se vauhtiin pääseminen on kuitenkin ollut haastavaa. Siksi olen halunnut aina, että meillä luettaisiin paljon kotona lapsille.

Lukuviikko olisi varmasti ollut yksi juhlaviikko uudessa kirjastossamme Lempäälä-talossa, mutta Koronan vuoksi kirjasto on edelleen vajaatoiminnassa. Toivottavasti kesään mennessä saisimme taudin kuriin ja kirjaston vihdoin avattua kuntalaisille. Uusi kirjasto tulee olemaan upea olohuone meille kuntalaisille. Samaan aikaan ei sivukirjastoja ja niiden kehittämistä sovi unohtaa. Kehittämistä voidaan tehdä monella tapaa. Itse toivon, että sivukirjastot voisivat olla houkuttelevia pienempää olohuoneita jatkossa.

Olen myös ehdottanut aiemmin kirjastoautollemme, että se voisi olla aktiivisemmin mukana erilaisissa kunnan tapahtumista. Kirjastoautossa vierailu olisi elämys monelle lapselle ja nuorelle. Ei kaikkialla ole kirjastoautoa. Toisaalta se voisi edesauttaa kirjastossa käymisen kulttuuria perheissä ja edistää näin lukutaitoa.

Mikä olisi sinun vinkkisi lukutaidon edistämiselle?

Elämyksiä (LVS 10.10.2018)

Kun vuosi sitten teimme kuntastrategiaa, keskusteluttivat yksittäiset sanat paljon. Yhdessä -teeman kohdalla puhuttiin paljon tunteesta, sivistyksen kohdalla elämyksistä. Sivistys ja kasvatus olivat asioita, jotka olivat alusta saakka isosti esillä. Meillä oli vahva tahtotila nostaa strategian kärkeen lasten ja nuorten toiminta, kasvatus- ja opetus ja vahva lempääläinen identiteetti monimuotoisessa asumisessa. Ovathan nämä asiat, jotka pysyvät kunnissa myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Lempäälän kunnan perhetyön Perheraitilla Kuokkalan Museoraitilla syyskuussa 2018

Elämykset oli sana, joka kiinnitti erityisesti huomiota kuntalaiskuulemisissa. Sanoista käytiin vilkasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, puolesta ja vastaan. Valittujen sanojen takana on kuitenkin isoja asiakokonaisuuksia eli teemoja, mutta ne ovat ennen kaikkea strategian viestisanoja. Lempäälästä ei siis olla tekemässä ohjelma tuottajaa tai opetustoimesta huvipuistoa. Elämykset syntyvät jatkossakin yhdessä tekemisestä, monipuolisista mahdollisuuksista oppia ja liikkua. Ihanasta luonnosta ja turvallisesta asuinympäristöstä. Siitä elämän sykkeestä ympäri kuntaa.

Otetaan esimerkki. Kahdessa viimeisessä valtuustossa tarjottiin elämyksiä, ei ehkä niinkään meille valtuutetuille tai kuntalaisille varsinaisissa kokous asioissa, vaan muutamalle nuorelle. Kokouksen livestreamia on nimittäin ollut kuvaamassa kolme Lempäälän lukion oppilasta. Nuo oppilaat olivat kiinnostuneita asiasta ja opinnoissaan tietotekniikkaan suuntautuneita. He olivat yhdessä opettajan ja Lempäälän-Vesilahden Sanomien kanssa sopineet mahdollisuudesta oppia asioista käytännössä. Tätä on uudenlainen oppiminen, kun nuorille annetaan monenlaisia mahdollisuuksia oppia asioita. Tämä on parhaillaan sitä elämyksellisyyttä, jota valtuustossa ajateltiin strategiaa tehdessä.

Minä ja Ti-Ti-Nalle Kuokkalankosken markkinoilla 2018

Strategiassa puhutaan myös monenlaisista vetovoimatekijöistä. Näistä esimerkkinä ovat Ideaparkkiin muuttanut Ti-Ti-Nallen talo ja maailmallakin mainetta niittänyt Puntala-Rock. Valittiinhan muuten yksi Puntala-Rockin vastuunkantajista ja monenlaisia muitakin elämyksiä kuntalaisille tuottamassa ollut Janne Honkanen Vuoden Lemmoksi. Elämyksiä meille kuntalaisille tuottaa moni aktiivinen tekijä ja taho. Se jos jokin on sitä yhdessä tekemistä, josta yhdessä aiemmassa kirjoituksessani mainitsin. Siis yksi strategian kantavista teemoista.

Mikä sitten on elämys? Se on varmasti meille jokaiselle hyvin yksilöllinen. Joillekin elämyksen tuottaa on käytetty palvelu. Se voi olla myös arjen turvallisuus, jota valiokuntatyössä on tänä vuonna työstetty. Toisille elämys voi olla yhdessä vietetty aika vesillä, metsässä tai leikkipuistossa. Jotkut kaipaavat musiikkia, kun toiset saavat elämyksen liikunnasta ja taiteesta. Omalle lapselle jokainen päiväkotipäivä tuntuu olevan elämys, siinä missä itselle se on joskus pieni oma hetki riippumatossa. Mitä elämykset tarkoittavat sinun elämässä? Onko parasta yhdessä koetut asiat, vai ne hetket omien ajatusten kanssa? Millaisia elämyksiä sinä voisit olla järjestämässä muille kuntalaisille?

Artikkeli julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.10.2018

 

Perhetuvan aamupäivät täynnä elämää!

Lempäälän kunnan ennaltaehkäisevä perhetyö järjesti tänään tiistaina perhetupien yhteisen aamupäivän ulkoillen ja leikkien. Pakkasimme Piknik-eväät kassiin suuntasimme aamupalan jälkeen Myllyrantaan. Iloinen puheensorina kuului puistosta kauas.

Yhdessä tekeminen ja oleminen on tärkeää niin lapsille, kuin meille vanhemmille.

Perhetupatoiminta tuli aikanaan tutuksi, kun esikoisen kanssa osallistuimme Akuliina-toimintaan. Tuon jälkeen tuvilla käynti jäi, kun olimme itse kovin aktiivisia Akuliina äitien ja lasten kanssa ja järjestimme omia tapaamisia. Toisen lapsen synnyttyä on aika mennyt enemmän ja vähemmän arjen pyörteissä ja lähteminen perhekerhoon on vain jäänyt. Vihdoin näin keväällä pääsimme mukaan yhteisiin avoimiin aamupäiviin, kun toukokuussa huristelimme polkuautoilla liikennepuistossa ja tänään vietimme päivän Myllyrannassa. Molemmissa päivissä on ollut huikeasti väkeä.

Lempäälässä perhetupatoiminnalla on vakiintunut asema. Toiminnassa on mukavasti väkeä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Viimeisin muutos oli yhden vuokratiloissa toimineen perhetuvan sulkeminen ja toiminnan avaaminen enemmän perhelähtöiseen muotoon, perheiden tarpeiden mukaan suunnatuksi. Yksikään resurssi ei ole jäänyt käyttämättä.

Siinä missä lapsille perhetuvalla on toimintaa ja kavereita, se on aikuisille paikka keskustelulle toisen aikuisten kanssa ja lämpöiselle kupille kahvia. Se on toki ennenkaikkea toimintaa yhdessä lapsen kanssa. Ohjattu toiminta mahdollistaa erilaisen tekemisen ja uusien asioiden oppimisen, kaikilla meillä kun ei ole esimerkiksi askartelutaitoa ja -ideoita.

Kiitos kevään retkipäivistä! Miedän perhe on riemulla osallistunut toimintaan ja ehkä näemme taas syksyllä vähän useammin.

Unelmien leikkipuisto (LVS 2.5.2018)

Olin perheeni kanssa lomalla Budapestissä. Sen lisäksi, että saimme nauttia kesäisen lämpöisestä säästä, meillä oli ilo leikkiä kymmenissä eri leikkipuistoissa. Ajatus uudesta leikkipuistosta tuli taas mieleeni.

Lempäälässä on kattava leikkipuistojen verkosto, mutta siitä huolimatta moni lapsiperhe tekee retkiä muun muassa Tampereelle ja Valkeakoskelle isoihin leikkipuistoihin, joissa tekemistä riittää monen ikäiselle. Unelmien leikkipuisto on esimerkiksi minulle ja lapsilleni hyvin erilainen nyt kuin vaikkapa kolmen vuoden päästä. Ehkä juuri siksi ajatus isosta puistosta laajalle kohderyhmälle syntyi kuntastrategiatyöstön yhteydessä. Lopullisesta strategiasta maininta esimerkkinä jostain syystä haluttiin jättää pois, mutta se ei kuitenkaan tarkoittanut leikkipuiston rakentamisen poistumista suunnitelmista, tai ainakaan toiveista.

Lomamatka Budapestiin avasi monella tapaa silmiäni siitä, millaisia erilaisia leikkipuistoja meillekin tulisi voida rakentaa. Huolimatta siitä, että sääolosuhteet maidemme välillä ovat huomattavat, voisi meilläkin vielä voimakkaammin huomioida leikin, sadun ja yhteisöllisyyden voima. Leikkipuisto on kohtauspaikka, jossa vietetään aikaa yhdessä.

Minulle heräsi ajatus satujen maailmasta, kun yhteen leikkipuistoon astuessamme löysimme pienen oven, josta kulkea läpi. Kyseessä oli itse asiassa tuplaovi, jossa pienempi ovi oli pienemmille ja isompi ovi isommille. Ei todellakaan vain lapsille, vaan taisi ihan jokainen puistossa ollut aikuinenkin kulkea myös tuon oven kautta. Aivan kuin astuakseen mukaan leikin maailmaan ja yhteiseen aikaan perheen kanssa. Tarkempi puiston tarkastelu johti ajatukseen, että puiston jokainen laite oli kuin osa jostain sadusta. Oma unkarin kielen taitoni ei aivan riittänyt vahvistamaan oivallustani, mutta jokaisen leikkitelineen vieressä oli pala jotain tarinaa myös tekstinä. Oli kyse sitten yhdestä tai useammasta tarinasta, se sai minut viihtymään puistossa tavallista pidempään. Telineiden valloittavat yksityiskohdat ja värikkyys miellyttivät todella paljon ja laittoi kaikki aistit käyttöön, turvallisuudesta tinkimättä.

Sadut toimivat pienimillä lapsilla hienosti, mutta entä sitten isommat? Kiipeilytelineet ja vaikkapa paikka skeittailulle olisivat juuri niitä ensimmäisiä ajatuksia unelmien leikkipuistossa. Eikä pieni vanhempien kuntoilunurkkakaan pahitteeksi olisi. Ennen kaikkea puiston suunnittelussa tulisi huomioida esteettömyys ja erityistarpeita tarvitsevien lasten laitteet, sillä sellainen puisto meiltä Lempäälästä kokonaan puuttuu.

Leikkipuiston tulisi olla paikka, jonne tulla kauempaakin leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä. Hyppäys leikin maailmaan tekee hyvää jokaiselle. Unelmien puistoa pohtiessa toiveiden tynnyri täytyy nopeasti. Vahvasti leikkipuistojen kohderyhmään kuuluvana unelmointiin on tarvetta ja myös oikeus. Uskon vahvasti, että tälle ajatustyölle on vielä myös käyttöä.  Millainen olisi sinun unelmien leikkipuisto?

Kirjoitus julkaistu Lempäälän-Vesilahden sanomissa 2.5.2018