Lempäälän tarvitsee kansanedustajan, mieluiten useamman

mielipidekirjoitus LVS 22.3.2023

Eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten Lempäälä sai pitkän ajan jälkeen taas edustajan Arkadianmäelle. Näissäkin eduskuntavaaleissa meillä on mahdollisuus äänestää Lempäälästä edustus eduskuntaan – mieluiten useampi.

Mitä oman kunnan kansanedustaja voi kunnalle ja kuntalaisille merkitä? Kansanedustaja edustaa sananmukaisesti kansaa. Heidän tehtävänään on säätää lakeja. Parhaimmillaan kansanedustajat pystyvät auttamaan, tukemaan ja ajamaan kotipaikkansa tärkeitä asioita ja hoitamaan Lempäälän edunvalvontaa, edistää meille tärkeitä hankkeita ja niiden rahoitusta. Luonnollista on, että useimmiten merkitys ja mahdollisuudet vaikuttamiseen kasvavat mikäli puolue on hallituksessa ja jos maakunnassa on oma ministeri. Mutta kuten tällä eduskuntakaudella olemme huomanneet, aina ministeri ei mitään takaa.

Yhteistyökyky onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä kansanedustajalla voi olla. Hyvät valmiit ja koko maan kattavat verkostot yli puoluerajojen auttavat vaikuttamisessa ja ihan arjen työssäkin. Valmiiksi vahva osaaminen Pirkanmaan eri toimielimissä takaa vaikuttamisen paikat ilman opettelua. Vaikuttavimmat tekijät eduskunnassa tekevät yhteistyötä niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella, myös kansainvälisesti. Tätä osaamista muutamilla ehdokkailla on.

Vaaleissa äänestämällä voimme varmistaa oman kunnan kansanedustajuuden. Tämänkin lehden palstoilla on veikattu parhaimpia mahdollisuuksia omaavia ehdokkaita. Pidetään huolta siitä, että Lempäälästä on vahva edustus eduskunnassa vaalien jälkeen. On aika tehdä fiksuja valintoja.

Riina Aspila

Lempäälä sai kansanedustajan, mitä sitten? (LVS 8.5)

Lempäälä sai kansanedustajan, mitä sitten?
Kolumni Lempäälän-Vesilahden sanomissa 8.5.2019)

Muutamien vaalien jälkeen Lempäälästä noustiin jälleen Arkadianmäelle, kun Perussuomalaisten Veijo Niemi pääsi läpi listan viimeisenä Pirkanmaalla. Lempäälässä omaa kansanedustajaa oli jo kaksi vaalikautta ehditty odottaa. Mutta mitä oman kunnan kansanedustaja voi omalle kunnalle ja kuntalaisille merkitä?

Lähes kahdeksan vuotta kansanedustajan avustajana toimineena tunnistan oman kansanedustajan tarpeen. Oma kokemus kolmen eri edustajan avustamisesta ovat kasvattaneet ymmärrystä siitä, mitä oma kansanedustaja parhaimmillaan on. Erityisesti silloin kun kunnasta on vain yksi kansanedustaja.

Kansanedustaja edustaa sananmukaisesti kansaa. Kansanedustajien tehtävänä on säätää lakeja. Hän tuo omaa ammattiosaamistaan lainsäädäntötyöhön. Eduskunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa työpaikka. Eduskunnan toimintakulttuurin- ja tapojen omaksuminen, sekä asioiden rytmin ymmärtäminen vie aikaa. Ensimmäinen vuosi on aina haastava, kuten kaikki tiedämme uuteen työhön tai luottamustoimeen mennessä.

Parhaimmillaan kansanedustaja pystyy auttamaan, tukemaan ja ajamaan kotipaikkansa tärkeitä asioita puolueesta riippumatta. Luonnollista on, että merkitys ja mahdollisuudet vaikuttamiseen kasvavat mikäli puolue on hallituksessa ja jos maakunnassa on oma ministeri. Mutta vaikuttamisen paikat on myös oppositiossa.

Yhteistyökyky onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä kansanedustajalla voi olla. Hyvä verkostot yli puoluerajojen  auttaa vaikuttamisessa ja ihan arjessakin. Eduskunnassa työskentelee lähes ammattilaista, joiden tavoitteena on tasapuolinen ja tasa-arvoinen kansanedustajien työn tukeminen. Harvassa työpaikassa tuki on näin mittavaa, jos sen haluaa ja osaa hyödyntää. Hyvin, hyvin harvoin kansanedustaja saa yksin mitään aikaan. Vaikuttavimmat tekijät eduskunnassa tekevät yhteistyötä niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella, myös kansainvälisesti.

Oman kunnan kansanedustajan hyödyntäminen on tärkeä asia meidän jokaisen kannalta. Eduskunnassa ja ministeriöissä on kuitenkin työskennellyt ja tulee työskentelemään lempääläisiä. Myös heidän kontaktointi ja informointi on edunvalvonnassa tärkeää. Ei siis unohdeta heitä, jotka tekevät tärkeää työtä, vaikkakin usein taustalla. Tämä tukee myös kansanedustajien työtä.

Pirkanmaalla on vahva kansanedustajien neuvottelukunta, jonka tapaamisista vastaa Pirkanmaan Liitto. Olisikin ensisijaisen tärkeää saada kansanedustajat vierailulle Lempäälään kuulemaan useista hankkeistamme niin koulumaailmasta kuin energiakentältä. Unohtaa ei sovi myöskään rakentuvaa kuntakeskustaa ja isoja tarpeita raideliikenteen kehittämisessä. Nämä kaikki ovat konkreettisia asioita, joista jokaisen kansanedustajan Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin tulisi olla tietoisia.  

Riina Aspila
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Lisäraiteet muuttavat koko kaupunkiseudun (LVS 3.10.2018)

Mielipidekirjoitus julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa 3.10.2018

 

Arkiaamuna Lempäälästä matkaa satoja matkustajia Tampereen ja Helsingin suuntaan junalla. Kun pysähtyviä junavuoroja Lempäälässä muutama vuosi sitten lisättiin, lisääntyi junan käyttäjien määrä huimasti.

Mikäli saamme uuden raideparin Helsingin ja Tampereen välille ja alle tunnin junan kaupunkien välille, tapahtuu todellinen läpimurto. Yhä useampi jättäisi auton kotiin, mikäli juna pysähtyisi useammin ja perille pääsisi nopeammin.

Liikenteen sujuvuudella on valtava merkitys niin ihmisten kuin elinkeinoelämän arkeen. Jo nyt Helsingin ja Tampereen välillä kulkee matkustajia neljä kertaa enemmän kuin toiseksi vilkkaammalla ratareitillä. On arvioitu, että raideliikenteen matkustajamäärä voisi jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä.

Vaikutukset eivät rajoittuisi vain helpompaan liikkumiseen ja parempaan saavutettavuuteen. Pääkaupungin ja Pirkanmaan työ- ja asuntomarkkinat yhdistyisivät. Pendelöinti kahden Suomen suurimmat kasvukeskuksen välillä tulisi luonnolliseksi.

Lempäälä varustautuu jo tulevaisuuteen ja kuntakeskus rakentuu parhaillaan. Suunnitelmissa on alusta saakka ollut julkisen liikenteen käytön lisääminen ja saavutettavuus. Lempäälä on ollut mukana myös lentoliikenteen kehittämishankkeissa. Kuntalaisia ja yrityksiämme meillä ja koko Pirkanmaalla palvelisi siten myös Tampere-Pirkkala lentokentälle johtavan raiteen rakentaminen.

Siksi olisi täysin järjetöntä, mikäli uudet ratainvestoinnit eivät toteudu pikavauhtia. Syksyn budjettiriihessä onneksi valtion rahahanat avautuivat edes hiukan. Saimme miljoonan euron suunnittelurahan. Pienelläkin rahalla on signaalivaikutus. Liikkeelle lähdettyään hanketta on enää vaikea pysäyttää.

Raideliikenteen kehittäminen on yhteinen asia koko kaupunkiseudulle. Sen kehittymisen ei tule olla poliittisista puolueista kiinni. Asian tulee olla nyt ja jatkossakin koko kaupunkiseudun ja maakunnan yhteinen tahto. Tulevaisuus ei synny odottamalla, vaan tekemällä.

Riina Aspila, kunnanvaltuutettu (kok.)
Harri Jaskari, kansanedustaja (kok.)