Ryhmänpuheenvuoro talousartiokeskustelussa 24.11.2021

Pidi valtuuston kokouksessa Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron koskien talousarviota vuodelle 2022 Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat, Kokoomuksen ryhmäpuheevuoro talousarviokäsittelyssä marraskuussa vuonna 2013  alkoi näin  “Talousarviossa vuodelle 2014 on pääpaino sanassa ARVIO. Niin monta meistä riippumatonta muuttujaa saattaa vielä vaikuttaa siihen, kuinka vuosi 2014 toteutuu.”Enpä voisi paremmin sanoa asiaa vuoden 2022 osalta! Siitä huolimatta tänäkin vuonna kokoomuksen valtuustoryhmä tervehtii ilolla sitä, että käsittelyssämme on KASVUBUDJETTI vuodelle 2022 pitkään jatkuneesta koronatilanteesta huolimatta. Uutta maustetta talousarvioprosessissa aiheutti tänä vuonna tuleva sote-uudistus, jonka vaikutuksista kunnan kokonaistalouteen suunnitelmavuoden 2023 voimme toistaiseksi vain arvailla. Se mitä tiedämme on, että käsittelemme viimeistä kertaa Lempäälän valtuustossa hyvinvoinnin budjettia tällaisessa laajuudessa. Tänäkin vuonna keväällä lautakunnat tekivät töitä ja pohtivat painotuksia ja panostuksia oman sektorinsa budjettiin. Monta tärkeää asiaa saatiin priorisoitua mukaan, mutta liian monta on edelleen liian vähällä huomiolla. Koronatilanne on aiheuttanut priorisoinnin muutoksia ja moni jo pidempään rahaa odottanut asia on jäänyt jälleen toteutumatta. Selvää kuitenkin on, että hämärästä tulevaisuuden ennustamisesta huolimatta tiedossamme on, että taloudessa meillä on entistäkin tärkeämpää löytää tasapaino tulojen ja menojen välillä. Liian suuren kuilun tekemiseen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.  Lautakuntien pohdintojen jälkeen talousarviota on käsitellyt viranhaltijat ja kunnanhallitus parhaan tietonsa ja tasapainovaakansa mukaisesti. Helppoa ei ole ollut. Kokoomuksen valtuustoryhmä antaa täyden tukensa sille, että kohdistamme voimavarojamme ihmisten hyvinvointia edistäviin palveluihin. Tarkoitus on panostaa omaan palvelutuotantoon muun muassa terveyspalveluissa. Olemme varmoja, että nämä panostukset tulevat tarpeeseen.  Hyvä puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa nostaa muutamia asioita talousarviossa esiin. Hyvinvoinnin palvelualueella tekemisen aikaa on jäljellä 13 kk ja tekemistä todella riittää. Kokoomus tervehtii ilolla panostuksia omaishoidontukiin, jotka näyttävät nyt olevan sillä tasolla, jossa niiden olisi pitänyt olla jo vuosia. Kannamme kuitenkin huolta henkilöstön jaksamisesta ja tämän vaikutuksista palveluiden tuottamiseen. Uupumus, uudistusten tuoma huoli ja jatkuva työkuormitus on lisännyt voimakkaasti sairauspoissaoloja. Tämä on kuormittanut entisestään muuta henkilökuntaa. Kaikesta tärkeästä työstä huolimatta työn määrä näkyy palveluiden saamisessa ja ilmapiirissä. Vaikka se kaikki on monin tavoin inhimillistä yksilön kannalta, ei se ole oikein asiakkaita kohtaan.  Sivistyksen palvelualueella haluamme nostaa mukaan keskusteluun asianmukaiset opetustilat kaikkialla kunnassa. Tällä hetkellä näin ei aivan ole. Opetussuunnitelman mukaisesti opetusta kyllä voidaan järjestään, mutta useasta koulustamme puuttuu tällä hetkellä asianmukaiset sisäliikuntatilat. Puutteita on myös itse luokkatiloissa. Toivomme todella, että ensi vuoden aikana nämä puutteet korjataan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntavaalien alla käytiin laajaa keskustelua myös koulumatkarajoista. Kokoomus on aktiivisesti ollut edistämässä asiaa yhdessä muiden ryhmien kanssa. Tavoitteenamme on saada asiasta kattava selvitys ensi keväänä ja sen pohjalta lähteä valmistelemaan koulukyytien kilpailutusta esi-2 vuosiluokan oppilaiden osalta 3 km koulukyytirajan mukaisesti. Valmista olisi siis syyslukukaudella.Digitalisaatiossa Lempäälä on tällä kohtaa takamatkalla. Koneet ja laitteet uupuvat isolta osalta koululaisia, jos verrataan muihin seudun kuntiin. Tämä vaatisi isoja satojen tuhansien panostuksia tulevina vuosina lisää, jos tätä takamatkaa aiotaa kuroa.  Viime vuoden talousarviokeskustelussa nostettiin esiin tonttivaranto ja kaavoitus. Siihen tänä vuonna tehty isoja toimia ja pientalotontteja onkin tulossa kaavoitukseen hyvä määrä. Tässä kohtaa valoa näkyy tontinmyyntitulojen osalta suunnitelmavuosille. Se toivottavasti auttaa meitä uudessa soten jälkeisessä kunnassa. Sivistyksen ja yhdyskunnan palvelualueella on liikuntapaikkarakentaminen. Tässäkin kokouksessa käsitelty aloite tekojääradan saamiseksi Hakkariin etenee suunnitelmallisesti. Kokoomuksen tahtona on, että Hakkarin pölyävä hiekkakenttä voitaisiin jo ensi vuonna päällystää sellaisella tekonurmella, joka pystyisi palvelemaan nykyistä laajempaa käyttäjäkuntaa. Samaan syssyyn voidaan jäädytysputkittaa osa kenttää ja mahdollistaa tekojäällä luistelu jo syyskaudella. Liikkumattomuus maksaa ja lisätilaa myös tälle toiminnalle tarvitaan. Luistelukenttä on pakkastalvina ollut juuri tällaisessa toiminnassa. Tekojääradan avulla kausi pitenee ja liikkuminen lisääntyy!   Arvoisa puheenjohtaja,  Nostan vielä yhden asian ryhmäpuheenvuorostamme vuodelta 2013. “Myös kunnan kiinteistömassan hoitoon tulee jatkossa kiinnittää huomiota, nyt hoitamattomat kiinteistöt ovat tuoneet meille mittavan korjausvelan.Aikanaan hoidetut ilmastoinnin huollot ja korjaukset, lämpötilojen säädöt ja käyttöopastus poistaisivat kiinteistössä jatkuvasti esiin tulevat sisäilma- ja homeongelmat. Käsittääksemme tuon korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin noin 1 m€ lisäpanostus vuosittain. Ja korjausvelkahan kasvaa vuosittain, kun kun kunta itse lisää kiinteistömassaansa.”Se korjausvelka on kasvanut ja kasvanut, koska me emme asianmukaisesti ole edelleenkään hoitanut kuntoon. Kun kuntamme joka vuosi ansiokkaasti rakentaa ja paljon rakentaakin, on meidän aidosti pidettävä huolta myös rakennusten kunnosta. Viimeisten vuosien aikana on purettu Nurmen ja Kanavan koulu, täyssaneerauksessa on jo ollut Lempoisten ja Hakkarin koulut ja tulossa Sääksjärvenkoulu. Viimeisimmät selvitykset Säijästä kertovat purkamista. Kaikkialle on rakennettu lisää ja/tai sijoitettu erinäisiä lisärakennuksia.  Valtuuston tehtävänä on linjata talouden suuret linjat. Tänäänkin valtuusto on kuitenkin jo ryhmien välissä linjannut myös yksityiskohtia, jotka ovat lautakunnan päätösvallassa. Näistä on ryhmienvälissä käyty keskustelua, koska tahtotila asioiden edistämisessä on ollut yhtenäinen näkemys. Tämä työ on ollut monella tapaa arvokasta ja poliittisesti myös tärkeää. Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita, poliittisia ryhmiä, kunnan henkilöstöä ja kaikkia muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena talousarvion valmistelussa. Näyttää siltä, että Lempäälässä on jatkossakin hyvä asua ja yrittää. Yhdessä tehden tulee yleensä parasta!

Valtuustoaloite suojatien saamiseksi Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle

Jätin keskiviikkona 24.11 valtuuston kokouksessa aloitteen, joka koski suojatietä Virta-kampuksen bussipysäkin kohdalle mentäessä Valkeakosken suuntaan. Aloite sai kannustavan vastaanoton valtuustossa

VALTUUSTOALOITE

Suojatien saaminen Virta-kampuksen bussipysäkille

Virta-kampuksella opiskelee päivittäin lähes 850 opiskelijaa, joista suuri osa kulkee linja-autolla kouluun ja sieltä kotiin. Virta-kampuksen pysäkki Valkeakosken suuntaan on pimeässä kohdassa ja siitä ei ole olemassa virallista turvattua kulkureittiä valkeakoskentien toiselle puolelle, jossa sijaitsee kävelytie. Tiellä on 50 km/h nopeusrahoitus.

Vuosien varrella asiasta on käyty monenlaisia keskusteluja kunnan ja ELY-keskuksen toimesta. Aloitteellisia asiassa ovat vuoroin olleet niin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kuin Lempäälän lukio. Jälleen tänä syksynä asiasta on Virtakampuksella käyty keskustelua ja oltu yhteydessä eri tahoihin. Ongelma on tunnistettu ja sille on tarve tehdä jotain, ennen kuin onnettomuuksia tapahtuu. 

On selvää, että uusia suojateitä harkitaan tarkoin, Kuitenkin suojatie voidaan merkitä, jos se on osa luonnollista kulkureittiä ja suojatiellä on vähintään 200 jalankulkijaa vuorokaudessa. Suojatie voidaan harkinnan mukaan toteuttaa myös, jos suojatiellä on yli 100 käyttäjää vuorokaudessa, suojatietä käyttää noin 20 koululaista tai vanhusta päivittäin tai suojatiellä on 40 – 50 työikäistä käyttäjää päivittäin. Nämä kriteerit täyttyvät helposti, joka päivä.

Lempäälän kunta ja ELY-keskus saavat tienkäyttäjiltä varmasti paljon erilaisia kehitysehdotuksia. Kunnassamme on varmasti tiedossa monta paikkaa, jossa vaaratilanteita syntyy ei turvallisen tienylityksen vuoksi. Kunnon valaistus tai suojatien merkitseminen eivät voi olla asioita, joita vuosikausia pohditaan ja pähkitään. Siitäkin huolimatta, että rahat ovat tiukalla, on lasten ja nuorten turvallisuus kuitenkin tärkeää! Toimiin tulee kaikkien paikkojen osalta ryhdyttävä.

Me aloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että kunta ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa, jotta turvallinen koulutie liikennöidyn tien yli voidaan opiskelijoille turvata.

Aloitteen valmisteli Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Lempäälässä 24.11.2021

Riina Aspila

Aloitteen allekirjoittu 35 valtuutettua.

Miksi äänestää aluevaaleissa? (LVS6.10)

Mielipidekirjoitus julkaistu Lempäälän-Vesilahden sanomissa 6.10.2021

YLE uutisoi isosti tiistaina 28.9 aluevaaleista. Katsoin huolissani tulosennustetta, jossa ennustettiin pääsevän läpi vain kaksi valtuutettua uuteen aluevaltuustoon. Meidän pitää pystyä parempaan!

Hyvinvointialueelle kuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaanhoitopiirin palvelut ja pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023. Sitä ennen tehtävää riittää. Toimien siirtyessä hyvinvointialueelle siirtyy mukana myös henkilöstö. Onneksi tavoitteena on, että tutut ihmiset olisivat lähipalveluita edelleen tuottamassa, vaikka palkanmaksaja ja esihenkilöt ovatkin hyvinvointialueella.

Uudistuksessa on luvattu, ettei palveluntaso tule heikkenemään järjestämisvastuun siirtämisen johdosta. Valitettavasti monella tapaa hyvään tottuneita on meidän varauduttava siihen, että kun palveluita tasapainotetaan kaikkien alueen kuntien kesken joudutaan osassa palvelutasossa varmasti tinkimään. Toisaalta jossain muulla se voi myös parantua.

Kun Hyvinvointialue jatkossa päättää siitä missä, kuinka ja millaisella resurssilla palveluita Lempäälässä tarjotaan, ei ole aivan sama kuinka monta edustajaa Lempäälästä hyvinvointialueen valtuustossa on. Siksi meidän tulee olla kiinnostuneita aluevaaleista ja ennen kaikkea äänestämään aluevaaleissa mahdollisimman monta ehdokasta valtuustoon.

Riina Aspila

Kunnanvaltuutettu (kok.)

Aluevaalit käydään tammikuussa, ehdolla ollaan!

Aluevaalit käydään tammikuussa 2022. Mitä enemmän tähän kokonaisuuteen tutustuu, sitä enemmän se hirvittää. Siinäpä syy lähteä ehdolle näihin vaaleihin.

On ihan aidosti olemassa pelko siitä, millaisiksi palveluiden saatavuus jatkossa muodostuu? Karkaavatko palvelut, voivatko ne millään parantua vai onko kohtuullisen hyvällä tasolla olevat palvelut Lempäälässä tasapuolistamisen jälkeen vain huonontua? Viekö Tampere ja me muut vain vikistään? Saadanko yhdessä päätettyä asiat, niin että ne toimisivat kaikkialla? Kuinka monta oman kunnan valtuutettua omasta kunnasta aluevaaleissa menee läpi ja miten he pystyvät puolustamaan palveluita oman kunnan alueella?

Kokonaisuus on todella iso ja sen ymmärtämisessä menee aikaa. Vaalit kuitenkin kolkuttavat jo ovella. Ensimmäinen valtuusto on kovan työn edessä muodostaessaan mahdollisimman toimivia toimintamalleja ja pyrkiessään täyttämään hyvinvointialuen tehtävät.

Tehtävä ei totisesti ole helppo. Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin. Se ottaa vastuulleen Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut 1.1.2023. Aluevaltuuston tehtävänä on vastata hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Se asettaa myös aluehallituksen ja muut toimijat, sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.

Syksyn ajatuksia

Kesäkuun vaalit menivät mallikkaasti niin henkilökohtaisesti, kun Kokoomuksella Lempäälässä ja valtakunnassa. Kokoomus on edelleen Lempäälän suurin puolue ja piikkipaikalla niin Tampereella, kuin valtakunnallisestikin.

Myönnettävä on, että vaalit ja sen jälkeiset neuvottelut veivät mehut. Blogi on pitänyt hiljaiseloa, kun en ole ehtinyt istua kunnolla alas näppäimistön ääreen. Vaalien ja neuvottelujen kanssa samaan aikaan viimeistelin myös YAMK-tutkintoni. Juhannuksen jälkeen takki oli tyhjä ja heinäkuun vietin perheen kanssa voimia ja uusia ajatuksia keräten.

Elokuun ensimmäinen valtuusto teki valintoja kunnallisiin ja ylikunnallisiin luottamustoimiin. Oma työni valtuuston puheenjohtajistossa päättyi ja minut valittiin kunnanhallituksen jäseneksi tälle valtuustokaudelle. Olen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana innostunut uudesta tehtävästä. Olen valtuuston puheenjohtajistossa (puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana) istunut kunnanhallituspöydän ääressä ja nyt pääse myös päättävään asemaan.

Valtuustoryhmämme puheenjohtajana olen myös uudessa pestissä. Vaikka Korona meitä kovasti koittaa rajoittaa, koen meillä olevan kasassa timanttinen joukkue. Jo ensimmäinen kokous ja ensimmäiset lautakuntien kokoukset ovat antaneet kuvaa siitä, kuinka toimeen tarttuvaa ja innostunutta väkeä meillä on.

Mutta mitä on luvassa? Aluevaalit käydään tammikuussa, joten sote-keskustelu tuskin tulee ainakaan vähenemään. Keskustelun lisäksi me tarvitsemme myös monenlaisia toimia. Sektori on iso ja meillä on myös paljon asioita kesken toiminnan kehittämisessä. Korona sotkee myös edelleen asioita ja vie voimaa ja toimintakykyä palveluiden saatavuudessa.

Oppivelvollisuuteen liittyvät asiat ovat tarkasti seurannassa. Millaisia vaikutuksia oppivelvollisuuden pidentämisellä on ja miten uudistus näkyy meillä Lempäälässä. Millaista palautetta saadaan uudesta yläkoulusta? Miten onnistuttiin oppilaiden jakautumisessa nyt kolmeen uuteen kouluun. Millaisia muita uudistuksia sivistyksen sektorilla on?

Kuntakeskusta on rakentunut kesänkin aikana ja Lempäälä-taloa on päästy pienin askelin avaamaan kuntalaisten käyttöön. Ei mene päivääkään, ettei sosiaalisessa mediassa joku kommentoisi jotain kuntakeskustaan liittyvää asiaa ihmetellen ja kiitoksia jakaen. Mutta kuntakeskus ei suinkaan ole valmis. Hommaa riittää vielä tällekin valtuustolle. Eikä unohdeta uimahallihanketta ja monia muitakin rakentamiseen liittyviä asioita.

Paljon on siis koko ajan menossa Lempäälässä. Vaikka luottamushenkilönä aloitin jo kolmannen kauteni, tuntuu väliin edelleen sitä kuinka uutta moni asia on. On toki mahtavaa, että meillä tehdään ja että myös tapahtuu. Vauhdissa täytyy pysyä ja hyvä tahti säilyttää.

Jos kirjoittamisen tahti tuntuu liian hitaalta, otahan seurantaan Facebooksivuni. Siellä saat pikaisempia kuulumisia siitä, missä mennään ja millaisin ajatuksin. Ollaan kuulolla!

Kauanko nuori jaksaa?

Kirjoituksemme Totti Hämäläisen kanssa LVS verkossa 26.5.2021

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Esimerkiksi Lempäälän lukiolaiset kysyivät kuntavaalipaneelissa 14.5. kuntavaaliehdokkailta, miten nuorten jaksamista ja mielenterveyttä pitäisi tukea. Osa nuorista pärjää kovin hyvin, mutta osalle toisen asteen opinnot ovat raskas urakka. Kysymys ei ole helppo, mutta selvää on, että nuorten jaksamista ja mielenterveyttä on tuettava paremmin sekä lukion että ammattikoulun puolella.

Moni päättäjä vaatii lisää resursseja tukitoimintoihin ja vaativat esimerkiksi uusien koulupsykologien palkkaamista. Yksinomaan lisäresurssien vaatiminen ei ratkaise ongelmaa millään tavalla vaan tällöin juurisyyt itse asiassa sivuutetaan. Koulupsykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat tekevät tärkeää työtä, mutta heidän ei kuitenkaan ole mahdollista ennaltaehkäistä sitä, että nuoret uupuvat tai mielenterveys on koetuksella. Mielenterveyden edistäminen ei ole sitä, että nuoret laitetaan jonoon oven taakse, kun paha olo on jo käsillä.

Rakenteita ja opiskelun kulttuuria pitää myös korjata. Jaksamista tuetaan seuraamalla opiskelijoiden työmäärää, suunnittelemalla työmäärää etukäteen ja tekemällä esimerkiksi kurssien sisältöä läpinäkyvämmäksi. Mielekkäät ja yhteisölliset harrastukset tukevat myös koulussa jaksamista. Myös koulun ulkopuolella on oltava elämää ja mahdollisuus palautumiselle – se on aitoa ongelmien ennaltaehkäisyä

Jos pitkien koulupäivien lisäksi koulutehtäviin kuluu viikossa kymmeniä tunteja, ei ole mikään ihme, että nuoret uupuvat. Myös hyvää tarkoittavat, mutta liian yksipuoliset uudistukset pahentavat ongelmaa. Näin kävi esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen kanssa. Opintojen alussa tehdyt ratkaisut esimerkiksi pitkästä matematiikasta ja fysiikasta vaikuttavat suoraan siihen, miten helposti pääsee myöhemmin korkeakouluun opiskelemaan. Tämä lisää entisestään paineita koko opintoihin.

Kokoomus on esittänyt jo pitkään terapiatakuuta. Asia on saanut kannatusta yli puoluerajojen, mutta päätökset edelleen hallitukselta uupuvat. Erityisesti kuntavaalien alla puhutaan siitä, mihin kunnassa voidaan vaikuttaa ja milloin asia on valtakunnan päättäjien käsissä. On tärkeä muistaa viestiä haasteista ja ongelmista, joita kuntatasolla näkyy, mutta ne vaativat valtakunnantason päätöksiä. Näistä yksin ovat esimerkiksi opiskelijavalintojakoskevat muutokset ja terapiatakuu. Emme voi sulkea silmiä ja jäädä odottamaan kauanko nuoret jaksavat. Ongelmiin täytyy tarttua ja niihin saada muutos.

Riina Aspila ja Totti Hämäläinen
Kuntavaltuutetut ja kuntavaaliehdokkaat (kok)

Koska uidaan uimahallissa?

Vielä on vesi viileää järvessä. Silti meidän perhe jo polskii ahkerasti. Oma uimahalli lisäisi meillä uimista ympärivuotisesti ja lyhentäisi kynnystä ja matkaa lähteä uimahalliin.

Uimahallista on puhuttu ja sitä on odotettu lempäälään jo yli 40 vuotta. Nyt hankkeessa ollaan pidemmällä kuin koskaan. Uikkareita ei vielä kannata päälle vaihtaa, mutta ehkä sitä uskaltaa jo suunnitella hetkeä kun Uimahalli-kylpylään pääsee polskimaan.

Valtuuston kokouksen listalla on keskiviikkona takauksen myöntäminen Kiinteistö osakeyhtiö Lempäälän Uimahalli Oy:lle. Jos jos kuvitteli uimahallin kuntaan saamisen yksinkertaisesti voin todeta hänen olleen väärässä.

Kylpylämäinen uimahalli on paikka, jossa kaikki pääsevät uimaan ja vähän myös seikkailemaan.

Aina voi toki kysyä, miksi kunta ei itse rakenna uimahallia? Kun oikeasti pohditaan mikä on kunnan tehtävä ja sen ydintoimintaa, ei uimahallin pyörittäminen siihen oikeasti kuulu. Toiminan pyörittäminen on erikoisala, joka vaatii osaamista. Sellaista meillä ei ole, joten sekin olisi pitänyt jostain löytää. Siksi on ollut turvallisempaa löytää osaava operaattori toiminnalle ja sellaisia kunta on kilpailuttanut. Nyt olemme edenneet päätösvaiheeseen ja toivottavasti maaliin päästään operaattorin kanssa.

No miksi sitten enemmän kylpylämäinen kuin pelkkä uimahalli? Tänä päivänä ihmiset haluavat muutakin kuin kuntouintiratoja. Siksi olisi tärkeää, että hallissa olisi ratojen lisäksi paikka jumpalle ja lapsille. Kangasalan Kuohua, joka muuten on kylpylämäinen uimahalli, laajennettiin juuri tästä syystä. Tarvittiin lisää monipuolista tiltaa erilaisille toiminnoille uimahallissa. Samalla taisin tässä perustella sen miksi ei myöskään pelkkää kylpylää.

Mitä se sitten maksaa? Lippujenhinnoista ollaan paljon puhuttu. Vielä, kun ”kuokka ei ole edes rakentamisesn suhteen maassa” lienee turhaa spekuloida siitä. Varmasti se jotain maksaa ja ajatus kunnalla on ollut kompensoida oman kuntalaisten maksuja jollain tasolla. Hinta tulee olemaan jossain uimahallin ja kylpylän hintojen välissä.

No miten me sitten varmistetaan, että uimahalli tänne saadaan. Olemalla kärsivällisiä ja mahdollistamalla askel askeleelta etenevän prosessin. Ei hinnalla millä hyvänsä, vaan hinnalla, joka on realistinen ja pystymme siihen varautumaan. Ensimmäinen steppi on päästä operaattorin kanssa sopimukseen ja siitä sitten lähtee liikkeelle suunnittelu ja myöhemmin toteutus. Seuraava tseppi on valtuuston kokouksessa keskiviikkona, jolloin kuulemme kaikki asiasta taas lisää. Läpihuutojuttu tämäkään päätös ei valtuustossa ole. Hankkeella on ollut epäilijänsä ja vastustajat myös valtuustossa. Jos hanke eteenpäin menee, kunta varmasti informoi kuntalaisia aiheesta aina, kun jotain uutta informoitavaa on.

Itse toivon, että hanke maaliin menee, vaikka tiedän ettei kustannusrakenne ole yksinkertainen aiheen tiimoilta. Koen silti, että uimaopetus kunnan omassa hallissa on parempi, kuin ympäri Pirkanmaata siellä täällä, minne nyt sitten koululaiset sattuvat mahtumaan. Itse arvostan myös matkaa. Olemme ennen Koronaa käyneet usein Kangasalla, nyt matka on sama kun kauppareissuun ja sekin hoituu uimisen kanssa samalla reissulla. Meidän perhe tulee varmasti käyttämään uutta hallia paljon. Uskon, että moni muukin kuntalainen. Askel askeleelta kohti uimahallia. Keskiviikkona iso askel valtuustossa. Vastaus kysymykseen on, toivottavasti pian uidaan, mutta ei kuitenkaan vielä tänä vuonna.

Valtuustokaudella jättämäni valtuustoaloitteet

• 

  Kuva Markus Perko

Valtuustokausi alkaa olla viimeisiä kokouksia vaille valmis, vaalit ovat jo kuukauden päästä 13.6.2021 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.8.2021. Meitä ehdokkaita on haastettu pohtimaan aikaansaannoksia näin vaalien alla. Luetella voisi vaikka ja mitä, mutta onhan se totta, että yksin en ole saanut mitään aikaan. Kyllä ne päätökset on hioutuneet monen ihmisen kautta ennen päätöksiä. Monta hyvää ja muutama sellainen, että vieläkin harmittaa.

Kaksi ensimmäistä vuotta tällä valtuustokaudella sain kunnian johtaa valtuustotyöskentelyä. Sen jälkeen olen seurannut valtuustotyöskenetelyä 1.varapuheenjohtajan paikalta. Hyvin erilaista se on ollut. Kun kaks vuotta tuli johdettua kokouksia, strategiatyötä ja asioiden valmistelu. Unohtamatta monia neuvotteluja, kokouksia ja tapaamisia.

Valtuustonpuheenjohtajana en jättänyt lainkaan valtuustoaloitteita. Tosin allekirjoitin niitä kyllä useita hyviä aloitteita. Valtuustokaudella jätin yhteensä viisi valtuustoaloitetta. Näistä jokainen sai kannatusta yli puoluerajojen. Meillä Kokoomuksessa on ollut tapana, että aloitteiden valmistelussa on mukana koko valtuustoryhmä. Kun omasta ideasta saa sparrausta, siitä tulee vielä parempi. Koen itse, että valtuustoaloite on joskus aika kankea tapa viedä asioita eteenpäin. Joskus kuitenkin on hyvä nostaa asia tätä kautta esille ja keskusteluun. Ehkä valtuustoaloitteet ovat myös tapa osoittaa aktiivisuutta.

Aloitteeni 1/2020 Luokkavaari ja -mummutoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 5/2020 lähikierrätyspisteist’ ja niiden kaavoittamisesta
Aloitteeni 9/2020 tk-sairaalan päivätoiminnan aloittamisesta
Aloitteeni 10/2020 vuoden valtuutetun valinnasta
Aloitteeni 1/2021 työvaatteista varhaiskasvatuksen ohjaajille ja opettajille

Ennenkaikkea kuntapolitiikka on yhdessä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Siksi mukana oleminen kiinnostaa minua edelleen. Aloitteistani luokkavaari – ja mummutoiminta on saanut vihreää valoa. Lähikierrätyspisteisiin jatkossa kiinnitetään huomiota aina uusia alueita kaavoitettaessa. Tietoisuutta ja mahdollisuutta kimppa-astioihin vanhoilla kaava-alueilla on luvattu lisätä. Muut aloitteistani ovat vielä valmistelussa

Ikäihmisen oikeus päättää asumisesta

Lempäälässä on lisätty kotihoidon resursseja, mutta silti kuulen jatkuvasti sitä, ettei palvelut siltikään riitä. Liian huonokuntoisia ikäihmisiä asuu kodeissaan, kun palveluasumisen piiriin ei pääse tai sinne ei syystä tai toisesta haluta. Osa ikäihmisistä pelkää joutuvatko muuttamaan pois omasta kodista, jos lähtevät pyytämään pientä tai vähän isompaakin apua kotiinsa.

Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu Lempäälässä ja toimijoita on useampi. Olen päässyt ja myös joutunut selvittämään omaisen näkökulmasta asumisen palveluita ja muotoja hikihatussa. Yksinäistä puuhaa se valitettavasti on, vaikka tarjolla olevista paikoista oikeastaan mistään aika vähän olen huonoa kuullut. Uupumus uusien asioiden selvittelyssä omaisille silti helposti iskee. En siis yhtään ihmettele, että ikäihmiset eivät aina osaa, jaksa tai edes hoksaa palveluita.

Lempäälässä on totuttu hyvään. Meillä on monien vuosien ajan hoidettu ikäihmisiä hyvin ja heitä on autettu ja tuettu erilaisten asumisjärjestelyjen suhteen. Kuitenkin ikäihmisten määrän kasvaessa yhä useampi on jäänyt yksin pohtimaan mahdollisia vaihtoehtoja. Kynnys yhteydenottoon vanhustenpalveluihin senkun kasvaa, toisaalta samaan aikaan kasvaa myös aika saada yhteys.

Toisaalta sama haaste koskee vammaispalvelun asiakkaita. Millaisia asuntoja ja vaihtoehtoja pystymme tarjoamaan heille, jotka tarvitsevat palveluita? Byrokratian kukkaset näkyvät tässäkin. Esimerkiksi Kotokampuksella olisi oivia paikkoja vammaispalvelun asiakkaille, mutta sinne he eivät palveluasumisen paikkaa saa, koska paikkaan ei suostuta byrokratian vuoksi myöntämään vammaispalvelulainmukaista asumista. Tai paikan saa, mutta paikka ei tuolloin ole enää vammaispalvelulainmukainen ja maksut määräytyvät erikseen. Tällaisiin ihmetyksiin törmäämme omaisina ja kyllä välillä voi vain ihmetellä kuinka vaikeaksi tämä maailma on mennyt. Vika ei kuitenkaan ole kunnassa vaan valtakunnassa tässä kohtaa.

Mutta takaisin ikäihmisiin. Lempäälässä on tarjolla monessa eri paikassa tuettua asumista monenlaisine palveluineen. Lempäälässä kerran kuukaudessa kokoontuva SAP-työryhmä käsittelee hakemuksia ja asettaa ihmisiä jonoon odottamaan paikkaan pääsyä päätösten jälkeen. Toiveita asumispaikasta kuunnellaan, mutta en tiedä millainen toteutumisaste näillä toiveilla on. Omaisen näkökulmasta päätökset tehdään hitaasti, kun aikaa kuluu niin hoitotarpeenarvioinnin sopimiseen, kun SAP työryhmän kokoukseen ja päätöksentekoon, sitten ollaan vasta jonossa. Jonolla tarkoitan hetkeä, kun myönteinen päätös on tehty ja sitten selvitellään minne voisi asumaan päästä. Se on pitkä aika odottaa, eritysesti tilanteissa, jossa huoli on jo iso. Päätöksen saatuaan paikkaa voi joutua odottamaan jopa 3 kuukautta. Lempäälässä harva ilmeisesti on kuitenkaan jonossa joutunut olemaan näin pitkään, onneksi! On kuitenkin selvää, että useimmissa tapauksissa puhutaan kuukausista, jos lasketaan aikaa siitä, kun ensimmäinen yhteydenotto palvelutarpeen arvioinnin pyytämisestä. Notkeampaa siis voisi olla, jos vaikka SAP työryhmä kokoustaisi 2 krt kuukaudessa tilanteessa, jossa ihmiset ovat päätöstä odottamassa.

Toisaalta liian aikaisin palveluiden pariin ei ole pääsyä. Ikäihmiset ja omaiset kokevat tästä syystä usein taistelevansa, vaikka asiat sujuisivatkin hyvässä yhteisymmärräyksessä. Kun tieto ei aina kulje edes talon sisällä terveystietojen osalta vanhustyöhön, niin kenen nämä tiedot pitäisi muistaa ja osata oikeassa kohdassa kertoa. Kun työntekijä vaihtuu, aloitetaan usein taas alusta. Se tuntuu joskus aika raskaalta. Se mitä itse olen eri henkilöiden kanssa asioinut, on asiointi itsessään ollut aina sujuvaa. Kun vaan on päässyt juttusille, on hommat selvinnyt ja hoitunut. Koen itse, että meillä on hyviä ammattilaisia töissä ja parhaansa tekevät. Vaikka joskus heidänkin olisi hyvä osata lukea ajatuksia, niin paljon tätä ihmeteltävää meillä omaisilla on. Kun emme osaa kysyä, emme saa myöskään vastauksia ja myönnän itse ainakin soittavani sitten taas uudelleen ja uudelleen, kun joku asia ei nyt oikein mene ymmärrykseen. Ja kaikki ymmärtävät nyt millainen työmäärä työntekijöillämme on.

Koen itse tärkeänä, että ihminen voisi itse päättää missä asuu myös palvelutarpeen kasvaessa. Kun kotona ei enää pärjää terveyden vuoksi tai vaikka siellä olevien portaiden vuoksi, on palveluasumiseen pääsy tehtävän mahdollisimman helpoksi. Koen itse, että ihmisen itsensä olisi tärkeää voida asua kotona ja se koti voi olla myös palveluasunto. Meidän tulee päästä eroon laitosmaisesta ajattelusta ja myös sellaisista toimintatavoista. Kukaan ei halua laitokseen, mutta uudenlaiseen kotiin varmasti. Pidetään siis huolta jatkossakin, että Lempääläs tarjoaa parhaan mahdollisen hoidon ikäihmisille kotiin tai palveluasumiseen. Kunta valvoo eri toimijoita ja varmistaa, että laatu on kohdillaan kaikkialla, myös omassa tuotannossa.

Annetaan ikäihmisten itsensä vaikuttaa omaan elämäänsä ja arvostetaan heidän mielipiteitä ja ajatuksia siitä, missä he haluavat elämäänsä viettää. Tarjotaan mahdollisuus tutustua eri vaihtoehtoihin. Tuetaan heitä päätöksessä, kun palvelun tarve kasvaa. Ei jätetä ketään yksin, ei myöskään omaisia. Pyritään tekemään päätökset mahdollisimman joustavasti, ettei jonossa jouduta odottelemaan pitkään.

Minusta meidän seniorineuvosto voisi ottaa koppia ja vaikkapa pohtia yhdessä vanhuspalveluita ja erimuotoisia palveluasumista tarjoavien tahojen sekä ikäihmisten kanssa miettiä mitä toimia kunta voisi tehdä, jotta kynnys palveluiden pariin pääsyyn helpottuisi niin hallinnollisesti kunnan näkökulmasta kuin aidosti ikäihmisen näkökulmasta. Onko jotain mitä kunnassa voitaisiin tehdä sen eteen, että ikäihmiset ja omaiset olisivat rohkeasti hakemassa palveluita oikeasta paikasta ja oikeaan aikaan, kun sen aika on ja tekisivät sen ilman pelkoja ja peikkoja. Mikä on se tieto, mitä ihmiset päätöksentekoon tarvitsevat? Itse ainakin uskon monen olevan kiinnostunut maksuista. Uusi laki on astumassa voimaan 1.7 ja moni asia on itselle vielä aivan todella epäselvä. Monta asiaa voisi olla hyvä katsoa palvelumuotoilun avulla. Saataisiin kaikki katsomaa asioita samalta puolelta pöytää ja se olisi kaikkien etu!

Äitiysfyssari käynnit mukaan palvelupalettiin!

Kolmen lapsen äitinä koen, että jos joku asia on sellainen mistä tiedän niin tämä. Ainakin asiakkaan näkökulmasta. Kolme lasta synnyttäneenä on kroppa ollut kovilla raskausaikana, kuin sen jälkeenkin. Palautuminen näistä on kaikilla kovin yksilöllistä, mutta harva selviää niistä ilman haasteita.

Kirjoitin aiemmin siitä, olisiko meillä mahdollisuus palkata Gynekologi Lempäälään. Pystyisikö gynekologi omalla työpanoksellaan neuvolassa periaatteessa tienaamaan omat palkkarahansa, kun lähetteet muualle palvelua saamaan vähentyisivät ja jopa poistuisivat? Palveluna odottaville ja synnyttäneille tämä olisi upeaa! Ideani ei ole ottanut tuulta alleen, mutta en ole sitä vielä suostunut hautaamaankaan.

On selvää, että kunnan pitää pystyä priorisoimaan asioita, koska rahaa ei ole pohjattomasti. Ennaltaehkäisevistä palveluista puhutaan paljon ja niitä puolustettaan rahaa säästävinä. Mittaaminen on kuitenkin haastavaa.

Mutta palataan äitiysfyssariin. Itse olen käynyt äitiysfyssarilla saamassa apua vatsalihasten lievään erkaumaan. Jumppaamalla siitäkin selvisi, mutta ilman apua en olisi osannut jumpata oikein vaan todennäköisesti juurikin väärin. Väärin liikkuminen olisi ollut vatsalihaksilleni haitallista ja korjaantuminen olisi vienyt enemmän aikaa, kun mitä oikein liikkumalla. Erityisesti vatsalihasten erkauma on tyypillinen haaste äideille. Toinen on vitsaus on lantiopohjanlihakset. Niistä puhutaan paljon ja jumppaohjeitakin saa, mutta kyllä minulle tämä kaikki aukeni vasta fyssarilla ja juuri näihin lihaksiin keskittyvän jumpan kautta. Ensimmäisen raskauden jälkeen luulin olevani entiselläni näiden lihasryhmien suhteen, mutta voi kuinka väärässä olin.

Jos kropan lihaksisto ei ole kunnossa kaikki tietävät että ongelmia tulee. Jos meillä huolehdittaisiin johdonmukaisesti ja ohjattuna siitä, että äidit pystyvät ja osaavat kuntouttaa itseään ja sitä kautta palauttumaan paremmin, olisi se hyvinvointia ja erilaisia kremppoja vähentävä toimi. Ennaltaehkäisyn lisäksi se lisäisi tietoisuutta siitä, mitä tapahtuu, jos vauvahuumassa ja univajeessa ei pidä itsestään huolta. Se olisi aidosti myös suuri kädenojennus äitejämme kohtaan.

Kaikki tämä vaatii rahaa, se on selvää. Mutta aina on tärkeää nostaa asioita esiin ja keskusteluun. Jos ei edes yritä, käy asioille kuten meidän monen lihaksistollekin. Huonossa jamassa ollaan.