Tuntuu, siltä että elämme nyt aikoja, jolloin positiivisia uutisia täytyy oikein hakea. Päättäjänä olen istunut useissa neuvottelu- ja kokouspöydissä, jossa on puhuttu säästöistä ja priorisoinneista. Usein näillä molemmilla sanoilla on hieman negatiivinen säväys.
Lempäälässä tehdään jatkuvasti töitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden eteen. Tätä työtä tekevät niin viranhaltijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset yhdessä.
Kun negatiivissävytteiset uutiset ja sosiaalisenmedian keskustelut ovat valloillaan, yhteenkuuluvuuden merkitys nostaa päätään. Yhteisöt ja yhteydenpito kasvaa ja ihmiset hakeutuvat yhä enemmän toisensa seuraan. Asioita tehdään yhdessä, halutaan olla osa jotain porukkaa ja samalla tullaan tehneeksi jotain merkityksellistä. Usein merkityksellisyys ei ole vain yksilön lähtökohdista tapahtuvaa, vaan se koskettaa useita.
Kerron Lempäälän kunnan yhdestä upeasta palvelusta omakohtaisen kokemuksen. Palvelua on monissa kunnissa ja kaupungeissa asuvien ystävieni toimesta todella kahdehdittu.
Minulla on ollut ilo tutustua kunnan tarjoamiin palveluihin enemmän, kun olen ollut pienen lapsen kanssa kotona. Neuvolapalvelut niin raskausaikana, kuin pienokaisen synnyttyä ovat olleet ensiluokkaisia. Olen saanut apuja, vastauksia kysymyksiini, tukea ja kannustusta. Neuvolassa käynnit ovat olleen rohkaisevia ja tärkeitä hetkiä.
Lapsen synnyttyä sain kirjeen kotiin, jossa toivotettiin tervetulleeksi Akuliina-kerhoon. Kerhosta oli ollut puhetta raskausaikana ja heti lapsen syntymän jälleen. Ryhmä on tarkoitettu ensisynnyttäjille ja se on jatkumoa synnytysvalmennus-ryhmälle. Mukana siis jo entuudestaan tuttuja kasvoja.
Odottavaisin mielin reilu vuosi sitten maaliskuussa marssin elämäni ensimmäistä kertaa keskustan perhetuvalle Pikkukettuun. Siellä vastassa oli kaksi ohjaajaa ja joukko äitejä pienokaistensa kanssa. En tuolloin uskonut kuinka uskomaton voimavara ja verkosto noista äideistä minulle tuli.
Viikoittaisia tapaamisia jatkui toukokuulle saakka. Pääsimme tapaamaan terveydenhoitajaa, fysioterapeuttia ja psykologia. Teimme soseita Marttojen kanssa, vauvahierontaa yrittäjän kanssa, laululeikkejä ja lorutuksia useita kertoja jne jne. Oli myös kertoja jolloin meillä oli aikaa jutustella niitä näitä.
Ryhmässä saatiin vertaistukea, vastauksia kysymyksiin ja huoliin. Auttajina oli niin vierailevat alustajat, kuin kerhon ohjaajat ja toiset äidit. Rokotushuolet katosivat, kun toisilta sai rohkaisua ja kertomuksia siitä miten toisilla oli mennyt jne.
Ryhmämme kahdeksan äitiä lapsineen tapaavat edelleen säännöllisesti. Olemme itse jatkaneet pian vuoden tapaamisia leikkipuistoissa, piknikeillä puistoissa ja toistemme kotona, myös aktiivinen facebook-ryhmä on perustettu. Pikkujoulut ja 1-vuotisjuhlat on vietetty yhdessä. Edelleen yksi kantavista asioista on vertaistuen saaminen toisilta ja nyt myös lastemme kasvettua yhteiset leikki hetket kavereiden kanssa ovat nousseet suureen arvoon.
Ilman tätä kunnan tuottamaa palvelua olisin ollut todella yksin lapseni kanssa kotona. Lähellä asuvista ystävistäni lapset ovat jo isompia ja vanhemmat työelämässä. Puolison tehdessä paljon työreissuja olisivat päivät ja viikot tuntuneet todella yksinäisiltä pienen lapsen kanssa.
Huolet ja huolestumiset (joita vauva-arjessa todellakin riittää!) olisivat jättäneet minut ja isän pohdintojen kanssa yksin. Toki aina ap
ua olisi saanut neuvolasta tai omalta äidiltä, mutta äiti-verkoston kanssa vastaukset tulivat usein kuin ”Manulle illallinen” ja huolet kaikkosivat. Yhteiset hetket ja arjen jakaminen auttoi niin jaksamaan, kuin uskomaan omaan osaamiseen ja rohkeuteen. Toisilta sai myös aina kannustusta ja yhteiset naurun hetket ”ai teilläkin” olivat kultaa.
Tästä ryhmästä on sittemmin löytynyt kaverit hiekkalaatikolle ja leikkipuistoon, kahvitteluihin ja retkille. Yhdessä tekeminen ja keskustelu hetket leikkien lomassa ovat aina saaneet hymyn huulille ja isommankin kiukun katoamaan.
Ehdottomasti parasta palvelua Lempäälässä!
Riina Aspila (kok.) 